Korona kurittaa jääkiekkoa, kuinka käy olympialaisten, MM-kisojen ja SM-liigan? – Tältä näyttää kiekkokevät juuri nyt

Koronapandemian rajoitustoimet kurittavat jääkiekkokautta kovalla kädellä. Seura otti selvää, miltä kiekkokevät näyttää olympialaisten, MM-kisojen ja SM-liigan osalta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sakari Manninen, Marko Anttila ja Kaapo Kakko juhlivat maalia vuoden 2019 MM-kisoissa. Anttila valittiin myös Pekingin olympiakisoihin.

Koronapandemian rajoitustoimet kurittavat jääkiekkokautta kovalla kädellä. Seura otti selvää, miltä kiekkokevät näyttää olympialaisten, MM-kisojen ja SM-liigan osalta.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jukka Vuorio

Kiekkokevät on vaarassa. Koronapandemia sekä siihen liitetyt rajoitustoimet ovat kuluvana talvena peruneet, keskeyttäneet tai siirtäneet useita jääkiekko-otteluita ja kisoja.

Kanadassa 26. tammikuuta aloitettu alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruusturnaus keskeytettiin pelaajien koronavirustartuntojen vuoksi jo 29. tammikuuta.

Jääkiekon SM-liiga kyettiin syksyllä aloittamaan yleisön edessä, ja ainakin Helsingissä ja Tampereella saatiinkin syyskauden aikana nauttia useista loppuunmyydyistä halleista. Tapaninpäivästä alkaen aluehallintovirastot alkoivat kuitenkin tehdä päätöksiä, joilla yleisön pääsy otteluihin on kielletty. Liigaa pelataan siis tyhjille katsomoille, toki ottelut televisioidaan ja radioidaan.

Ongelmissa on myös Pekingin olympialaisten jääkiekko. Pohjois-Amerikan ammattilaisliiga NHL ilmoitti kaksi päivää ennen joulua, etteivät sen pelaajat osallistu Pekingin talviolympialaisiin, koska NHL:n otteluohjelmaa on jouduttu koronakaranteenien vuoksi rukkaamaan jo niin paljon, ettei olympiatauko ole mahdollinen.

Tämän hetken tiedon mukaan kisat kuitenkin järjestetään, ja Suomen naisten ja miesten kiekkojoukkueet olympialaisiin julkaistiin torstaina. Nyt Leijonat, kuten toki muutkin maajoukkueet, on kasattu Euroopassa pelaavista kiekkoilijoista.

Olympiakisoihin lähteviä urheilijoita on mietityttänyt, kuinka pitkä karanteeni Kiinassa odottaa, jos virustartunta todetaan Pekingissä. Kisojen ohjekirjassa kerrotaan, että positiivisen testituloksen jälkeen on annettava kaksi negatiivista testiä peräkkäisinä päivinä, jotta pääsee pois karanteenista. Pandemian aikana on kuitenkin huomattu, että pcr-testin tuloksen muuttuminen positiivisesta negatiiviseksi voi yksilöllisesti kestää viikkojakin.

”Karanteeniasia on varmasti mietityttänyt, mutta olemme saaneet asiasta ihan hyvät infot, eikä pelko karanteenista ole estänyt kenenkään kisamatkaa. Yhtään kieltäytymistä ei tullut”, Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen kertoi torstain tiedotustilaisuudessa.

Jalonen sanoi, että pelaajien koronapoissaoloihin on valmistauduttu nimeämällä 30 varapelaajan ryhmä.

”Muutoin toivoisin, että media antaisi koronan suhteen meille työrauhan. Pandemiatilanne on kaikkien kannalta ikävä. Meille ei kannata soitella jatkuvasti koronaan liittyen, vaan me tiedotamme sitten, jos jotain tiedotettavaa tulee.”

Liigan tilanne on karu

SM-liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi sanoo, että liigakausi saadaan pelattua loppuun ja mestari selville.

Muutoin hän on yleisörajoitusten alla toimivien liigaseurojen taloudellisesta tilanteesta huolissaan, ja kyselee rajoitusten mielekkyyden perään. Joulukuun lopusta lähtien liigaotteluihin ei käytännössä ole päässyt yleisöä, mikä on useimmille liigaseuroille vakava taloudellinen uhka.

Ennen kysymyksiin vastaamista Kallioniemi muistuttaa, että kun puhutaan koronapandemiasta ja sen rajoituksista, tieto muuttuu ja happanee hyvin nopeasti. Kun kommentoi jotakin asiaa, voi tilanne jo viikon päästä olla toisenlainen.

”Yleinen tilannekuva on karu. Nyt [19.1.] osaan seuroista on jo tippunut tieto, että elinkeinotoiminta on käytännössä kielletty helmikuun puoliväliin saakka. Osa seuroista odottaa tietoa.”

Liigaa pelataan useiden aluehallintovirastojen päätösvallan alla. Liiga ja sen seurat yrittävät lisäksi pysyä perillä myös muun muassa valtioneuvoston ja THL:n koronaan liittyvistä suosituksista ja päätöksistä.

Kallioniemen tietojen mukaan liigaseurojen kustannuksia kompensoivat tukimallit ovat edenneet valmisteluvaiheeseen.

”Valmistelu on hyvä asia, mutta käytännön aikataulun pitäisi olla hyvin ripeä.”

Onko liigaseuroille siis tarkkaan ottaen luvattu taloudellista tukea valtiolta?

”Jo ennen kuin rajoituksiin joulukuussa mentiin, hallituksen taholta luvattiin, että jos rajoitetaan, niin silloin kustannuksia kompensoidaan. Tämmöinen yleisluontoinen lupaus annettiin, ja olemme jääneet sen täyttämistä odottamaan. Tietysti olemme olleet myös yhteydessä useampiin tahoihin ja kyselleet näistä kompensaatioista.

Tuet ovat tarpeen, sillä Kallioniemi sanoo, että liigaseuroilta on koronarajoituksilla viety pois elinkeinon harjoittamisen pohja. Liiga ja liigaseurat pitävät yleisökieltoa kohtuuttomana tilanteena myös joulukuun lopussa julkaisemassaan avoimessa kirjeessä.

”Nyt on vähän unohtunut sellainen perusoikeus kuin elinkeinon harjoittaminen. Kun siihen puututaan ja se kielletään, sen täytyy aidosti olla todella vahvasti perusteltua. Sen täytyy olla välttämätöntä.”

Nyt Kallioniemen mukaan ollaan tilanteessa, jossa on vähintään epäselvää, ovatko rajoitustoimet perusteltuja.

”Luotamme lääketieteen ja terveysturvallisuuden osalta asiantuntijanäkemyksiin, ja useat asiantuntijat ovat ilmaisseet, ettei matalan riskin tapahtumien rajoittamisella ole koronan voittamisen kannalta merkitystä.”

Rajoitustoimista huolimatta tartuntamäärät ovat huidelleet viikkokausia tuhansissa.

”Nyt kun katsoo tartuntamääriä, on vaikea sanoa, että rajoitustoimet olisivat tepsineet erityisen hyvin. Voi siis kysyä, onko rajoitettu sellaisia toimia, joilla ei ole taudin leviämisen kannalta merkitystä. Ainakin minun tekisi mieli ajatella, että näin on.”

Ilves ja HIFK käyvät kamppailua runkosarjan kärkipaikasta. Seuroilla oli myös parhaat yleisömäärät ennen koronarajoitusten alkua. © Riku Laukkanen / Lehtikuva

Lohdullisia signaaleita

Tapahtumia, joissa on numeroidut istumapaikat, pidetään matalan riskin tapahtumina. Näihin luetaan muun muassa liigaottelut, jotka myös numeroiden valossa vaikuttavat matalan tartuntariskin tapahtumilta.

Marras-joulukuun vaihteessa esimerkiksi Ilves ja Tappara myivät kotiottelunsa yhteensä neljä kertaa peräkkäin loppuun. Otteluissa kävi yhteensä 40 600 katsojaa, eikä niiden jälkeen julkisuudessa kerrottu peleihin liittyvistä tartuntaketjuista, eikä otteluiden jälkeisillä viikoilla Pirkanmaan tartuntamäärissä näkynyt piikkiä.

Lisäksi deltasta omikroniksi muuntunut virus vaikuttaa aiempaa miedommalta.

”Ymmärtääkseni omikronin suhteen on jo useiden viikkojen ajan tullut maailmalta lohdullisia signaaleita. Näyttäisi siltä, että omikronin kanssa on helpompi tulla toimeen, kuin joidenkin aikaisempien varianttien kanssa.”

Kun yleisörajoituksia jossakin vaiheessa kevättä puretaan, Kallioniemi pelkää prosessin olevan hidas.

”Liigan kokemus pandemia-ajalta on se, että rajoitukset otetaan aina todella nopeasti käyttöön, mutta niiden purkamisessa vitkastellaan. Mutta täytyy ottaa positiivisena edes se, että nyt ehkä aletaan suunnittelemaan rajoitusten purkamisen pohtimisen valmistelua.”

MM-kotikisat pelataan joka tapauksessa

Vuoden 2022 MM-kisojen pääsihteeri Heikki Hietanen kertoo, että kisajärjestelyt ovat olleet käynnissä pian jo kolmen vuoden ajan. Vaikka pandemiatilanne luo omat epävarmuutensa, MM-kisoja tehdään kaiken aikaa siitä lähtökohdasta, että kisat joka tapauksessa järjestetään.

Hietasen mukaan olemassa on neljä eri skenaariota, joiden mukaan kisat ollaan valmiina toteuttamaan.

”Niistä paras vaihtoehto on tietenkin se, että pandemia on saatu sellaiseen vaiheeseen, että yleisöä voidaan ottaa normaaliin tapaan. Olemme varautuneet myös siihen, ettei otteluihin saada ottaa lainkaan yleisöä. Muutama variaatio on siltä väliltä.”

Jos kisoja ei voida järjestää ilman rajoituksia, kisaorganisaatio on varautunut järjestämään niin sanotut kuplakisat, jolloin joukkueet, tuomarit ja toimitsijat eläisivät kisojen ajan eristyksessä.

”Kukaan ei vielä tiedä, mikä tilanne toukokuussa on, mutta kaikkeen pitää varautua.”

Kisat järjestetään Helsingissä sekä Tampereella. Suomi pelaa kaikki alkulohkon ottelunsa Tampereen uudella Kansiareenalla.

Kisoihin on myyty lippuja viime syksystä saakka. Hietasen mukaan lipunmyyntitilanne on hyvä. Kovin kysyntä on luonnollisesti ollut Suomen alkulohkon otteluilla sekä mitalipeleillä.

Lippuja siis ostetaan, vaikka vielä ei tiedetä, pääseekö otteluihin yleisöä.

”Ennen kaikkea kotimaiset ostajat ovat olleet liikkeellä. Ulkomaillekin on mennyt lippuja, mutta sitä kauppaa hidastaa se, ettei ole varmuutta, mitkä toukokuussa ovat maahantulon vaatimukset.”

Hietasen tietojen mukaan etenkin Venäjältä olisi tulossa runsaasti kisaturisteja Helsinkiin, mutta epäselvää on, minkälaisella koronaan liittyvällä todistuksella kisamatka on mahdollinen.

Lue myös: SM-liiga starttaa epävarmoissa tunnelmissa – Viime kausi kuritti seurojen taloutta miljoonilla euroilla: ”Nämä ovat rumia lukuja”

X