Näin koronakriisissä lomautetuista lentoemännistä koulittiin hoitajia pikavauhdilla – Valmiusjoukkueen perustaja: ”Jotain oli pakko tehdä”
Lomautetut lentoemännät tarttuivat toimeen: kriisitietoiset lentoalan ammattilaiset hakeutuivat pikakoulutuksella hoitoalan tehtäviin.
Lentohenkilökunnalla on koulutus ongelmatilanteessa toimimiseen. Siksi lentöyhtiöiden työntekijöillä on hyvät valmiudet auttaa myös koronakriisissä. Kuvituskuva: iStock
Kaksi toimintavalmista lentoemäntää eivät jääneet kentälle makaamaan, kun lentoliikenne pysähtyi. Ami Niemelä ja Ira Linnéa von Witte kehittivät kriisisuunnitelman ja pistivät yksityishenkilöinä pystyyn Valmiusjoukkue-koulutuksen, joka koulii pikavauhdilla lentohenkilökuntaa avustamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koronakriisissä. Koulutuksen idea haettiin Ruotsista.
”Minulle oli aikamoinen kauhistus, että meidät lomautetaan. Jotain oli pakko tehdä”, kertoo Ami Niemelä.
Huhtikuun työvuorolista tuli.
Saattaa olla, että vähän salaa itketti. Onneksi meillä on kahvihuone kollegoiden kanssa somessa.#brokenwings #lomautus #wellmeetagain #finnaircrew pic.twitter.com/dQozxEyEh6— ami niemelä (@finami) March 24, 2020
Valmiusjoukkue-koulutuksesta kuoriutui 30 lisäparia käsiä, joille voisi löytyä töitä esimerkiksi vanhustenhoivan parista. Nyt avustavia hoitajia on koulutettu kaksi erää.
Kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan, sillä kurssille on ilmoittautunut mukaan reilut 200 lentoemäntää seitsemästä eri lentoyhtiöstä. Jos rahoittajia löytyy, koulutukset jatkuvat.
Valmiusjoukkue-koulutuksen kolmen päivän etäopetus
”Kun näin ilmoituksen Valmiusjoukkueesta, ilmoittauduin heti. Halusin päästä auttamaan”, kertoo Sanna Niemi, joka osallistui ensimmäiseen Valmiusjoukkue-koulutukseen, joka alkoi 16. huhtikuuta.
Niemi työskentelee lentoyhtiö Norwegianin palveluksessa. Koska lentokoneet pysyvät koronaepidemian aikana maassa, Niemi on lomautettu. Koulutus tarjosi intensiivisen koulutusrupeaman tyhjentyneisiin päiviin.
Koulutukseen kuului kolme täyttä päivää opiskelua etäyhteysväline Zoomin kautta sekä runsaasti itseopiskelua. Niemi oppi kurssilla muun muassa hoitotyön etiikkaa, koronakriisissä tarvittavaa siivoustekniikkaa ja kommunikointitaitoja.
Lentohenkilökunnan omaankin ammattitaitoon kuuluvat ensiaputaidot, mutta nyt ne kerrattiin taas.
Sanna Niemi osallistui ensimmäiseen Valmiusjoukkue-koulutukseen. Yhden matkustamotyöntekijän kouluttaminen hoitoalan avustaviin tehtäviin maksaa 400 euroa. Kuva: Sanna Niemi
”Lentoemännän työssä ja sairaalaolosuhteissa on paljon yhteistä. Kummassakin työssä pitää sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja kyetä työskentelemään paineen alla. Lentohenkilökunnan työssä on tarkkoja sääntöjä, ja pystymme ottamaan hyvin ohjeita vastaan. Eikä vähäinen merkitys ole silläkään, että vuorotyö on meille entuudestaan tuttua”, Niemi kertoo.
Kurssilaiset kehuvat hienoa yhteishenkeään. Vaikka mukana on eritaustaisia ihmisiä eri työnantajilta, kaikki kokevat kuuluvansa samaan porukkaan, poikkeuksellisena keväänä.
”Edustamme samaa ammattikuntaa ja olemme kaikki samassa tilanteessa. Innostuksen pystyi aistimaan, vaikka olimme yhteydessä videopalaverin kautta.”
Lue myös: Heikkojen puolesta – Eläkeläinen Aila Bordi toimii vapaaehtoisena korona-apuna
Valmiusjoukkuekoulutuksen materiaalit saatiin Ruotsista, jossa ollaan koronakriisissä pari viikkoa Suomea edellä. Ruotsin vastaavan koulutuksen järjestivät SAS ja Sophiahemmet Högskolan.
Rahoitus löytyi konkareilta – Hanke sopi Lotta Svärd Säätiön agendaan erinomaisesti
Hankkeeseen löytyi rahoitus säätiöltä, joka on nähnyt kaikki Suomen itsenäisyyden ajan kriisit. Lotta Svärd Säätiö lahjoitti toisen koulutuksen toteuttamiseen 13 200 euroa. Ensimmäinen hankkeeseen tarttunut rahoittaja oli Signe ja Ane Gyllenbergin Säätiö. Lottien agendaan hanke osui paremmin kuin hyvin.
✔️Pariin säätiöön yhteys
✔️Mailit aikuiskoulutusta järjestäviin tahoihin
✔️Valmis koulutusmateriaali Ruotsilahjoituksena
Ja katso: jos kaikki menee hyvin, on vapaaehtoinen Valmiusjoukkokoulutus leipastu kohta lentohenkilökunnalle pystyyn! #oneforallandallforone— ami niemelä (@finami) March 26, 2020
”Alkuperäisessä Lottajärjestössä koulutus ja lääkinnälliset tehtävät olivat ihan työn ytimessä”, kertoo Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen.
Koronaepidemia on jopa Lotta Svärd Säätiön mittarilla poikkeuksellinen kriisi. Valmiuslaki on otettu käyttöön ensimmäistä kertaa sotien jälkeen.
”Alkuperäisen Lottajärjestön jäsenet, lotat ja pikkulotat, kuuluvat siihen riskiryhmään, jota koronaepidemian aikana suojellaan. Haluamme viestittää tällä hankkeella veteraanisukupolvelle, että kriisitilanteessa toimitaan heidän esimerkkiään kunnioittaen ja heitä suojellen.”
Työpaikat pitää etsiä itse hoitoalalta
Sanna Niemi sai kurssilta ammatillista itsevarmuutta: nyt hän uskoo pärjäävänsä hoitotyössä.
”Kurssilla oli paljon perehtymistä vaativia asioita, mutta nyt uskallan hakea hoitoalan töitä.”
Valmiita työpaikkoja Valmiusjoukkue-koulutus ei kuitenkaan tarjoa. Siksi Sanna Niemikin on lähettänyt aktiivisesti hakemuskirjeitä rekrytointifirmoihin ja suoraan mahdollisille työantajille.
”Ajattelin jatkaa työnhakua soittelemalla. Paikka voisi löytyä vaikka hoivakodista.”
Alalla on jatkuva työvoimapula, joka pistää palvelutalot ja sairaalat koville aina, kun joukko työntekijöitä joutuu koronan vuoksi karanteeniin. Töitä luulisi siis löytyvät.
Lue myös: ”Puretaan kertyneet halaus- ja kiitosvarastot myös auttajiin, kun koronakriisi on ohi”
Hei @THLorg
Meitä on tuhatpäin Finnairin emäntiä, jotka joutuvat kohta lomautusjaksolle. Meistä on kaikki EA-taitoisia ja iso osa halukkaita tarttumaan toimeen terveyden- ja hoivahuollon avustavissa tehtävissä, mikäli resurssit hupenevat.#InThisTogether #finnair #cabincrew— ami niemelä (@finami) March 19, 2020