Variantteja jo tuhansia – Husin ylilääkäri Asko Järvinen: ”Virus jää meidän kiusaksi ja yhdeksi hengitystieinfektion aiheuttajaksi”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Ylilääkäri Asko Järvinen
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkärin Asko Järvisen mukaan Suomen koronastrategia on auttamatta vanhentunut. Myös koronapassi on nykyisellään epäreilu. © Lehtikuva
Omikronvariantti leviää nopeasti. Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen kehottaa tarkistamaan voimassa olevat rajoitukset oman sairaanhoitopiirin tai kunnan nettisivuilta.

”Koska tämä tauti ei täältä katoa, vaan tavoittaa ennemmin tai myöhemmin kaikki, niin varsinkin iäkkäämmistä rokottamattomista olen kyllä huolissani”, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen sanoo.

Koronavirus on omikronin myötä tullut ylilääkärin mukaan jäädäkseen, ja uusia varianttejakin varmasti nähdään.

”Varianttejahan on varmasti jo tuhansia, sillä virus muuttuu koko ajan ja muutoksia siihen tulee. On ihan mahdotonta sanoa, miten käy jatkossa. Kun tämä omikron tarttuu näin nopeasti eikä rokotuksilla saada pysyvämpää suojaa sen tartunnoilta, niin kyllä tämä virus jää tänne meidän kiusaksi ja yhdeksi tämmöiseksi hengitystieinfektion aiheuttajaksi varmasti jatkossakin”, Järvinen toteaa.

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen arvioi tammikuun 24. päivänä Ilta-Sanomissa, että muissa Pohjoismaissa jo havaittu omikronmuunnoksen alavariantti ”BA.2” tulee myös Suomeen viikon tai kahden sisällä. Variantti on lehdelle asiaa kommentoineen Lehtosen mukaan viekas, sillä sen on jo havaittu jossain määrin tarttuvan myös alkuperäisen omikron-viruksen aiheuttaman taudin sairastaneisiin.

Linjaa muutettiin – vastuu nyt ihmisillä itsellään

Tammikuun 21. päivänä Hus-alueella pääkaupunkiseudun kaupungit Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa ilmoittivat, että tartuntatautilain mukaisista erityispäätöksistä luovutaan. Jatkossa käytössä ovat normaalit sairauspoissaolokäytännöt. Saman päätöksen tekivät perjantaina myös Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit sekä Turku.

”Epidemia on voimakas nyt isoissa asutuskeskuksissa, kuten täällä etelässä pääkaupunkiseudulla, ja muutamissa muissa. Tilanne on ihan erilainen kuin muualla”, Asko Järvinen summaa.

Tällä on vaikutusta muun muassa siihen, miten kapasiteetti saadaan riittämään.

Myös koronapassia tulisi Järvisen mukaan muuttaa. Kun kaikkia ei ehditä ja voida testata, se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan.

”Jos se perustuu osaltaan sairastettuun tautiin, mutta sitä ei voida todentaa, niin eihän se ole tasa-arvoinen”, hän sanoo.

Tuoreen päätöksen myötä vastuu onkin Järvisen mukaan ennen kaikkea nyt ihmisillä itsellään. Jos kokee hengitystieoireita eli vaikkapa yskää, nuhaa tai kurkkukipua, niin silloin on syytä jäädä pois töistä tai muista sosiaalisista tilanteista.

”Suositeltavaa olisi myös kertoa itse niille omille lähikontakteilleen siitä, että saattaa olla sairastunut.”

Koronaohjeistus on monien mielestä sekavaa, eikä asiaa helpota suuret alueelliset erot käytännöissä.

Asko Järvinen kehottaa tarkistamaan voimassa olevat rajoitukset oman sairaanhoitopiirin tai kunnan nettisivuilta.

”Kuntien nettisivuilta kannattaa katsoa myös toimintaohjeet, koska tässä on tällä hetkellä huomattavaa vaihtelua tilanteiden ja eri kuntien kesken”, hän toteaa.

Käytäntöjen eroille kolme syytä

Eri alueiden vaihteleville käytännöille Asko Järvinen näkee kolme selkeää syytä.

Ensimmäinen on jo mainittu ero isojen asutuskeskusten ja pienempien paikkakuntien välillä tartuntojen määrissä, ja sen myötä siinä, miten kapasiteetti on saatu riittämään esimerkiksi tartuntaketjujen jäljittämiseen.

Toisena syynä Järvinen näkee sen, että koronaohjeisto ja -strategia on koko maassa jälkeenjäänyttä.

”Koko tämä meidän ohjeisto ja strategia on kyllä hyvin jälkeenjäänyttä. Voisi sanoa, että jos orkesterinjohtaja yleensä johtaa kappaletta, jonka kuulee vähän jälkijunassa, niin näiden ohjeiden osalta hän on yhä edellisessä kappaleessa, kun muu orkesteri soittaa jo sitä seuraavaa.”

Syynä jälkijättöisyydelle on Järvisen mukaan omikronin nopea leviäminen.

Jo deltavariantin aikaan nähtiin, että pahimmilla epidemia-alueilla käytössä ollut ”testaa, jäljitä ja eristä” -käytäntö ei enää toiminut. Jotta se toimisi, pitäisi koronatesti tehdä Järvisen mukaan samana päivänä, kun oireet ilmenee. Viimeistään seuraavana päivänä tulisi jo tehdä karanteenimääritys. Omikronin nopeuden vuoksi tällaiseen ei resurssit enää Suomessa riitä.

Kolmas syy ohjeiden sekavuudelle ja eroille eri puolilla maata on Järvisen mukaan yksinkertaisesti se, että valtakunnallinen strategia on tällä hetkellä täysin levällään.

”Pidän todennäköisenä, että kun sosiaali- ja terveysministeriö saa uuden strategian tehtyä, niin orkesterin soitto on jo loppunut ja tilanne tasaantunut”, Järvinen sanoo.

”Rokotteiden ja sairastetun taudin antama suoja vakavia oireita kohtaan on kuitenkin merkittävä, joten jossain vaiheessa ja vähitellen yhteiskuntakin voidaan varmasti avata”, Järvinen uskoo.

Lue myös: Kuinka usein koronarokotteet aiheuttavat vakavaa haittaa? Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen vastaa yleisimpiin huolenaiheisiin

X