Koronatalous ja taklauspeli liigapelaajien mielessä – Jonne Virtanen: ”Avojään taklauksesta tulee aina pelikielto”
Terveys, talous sekä taklaukset puhuttavat kiekkoyhteisöä jo ennen kuin kiekko on pudonnut jäähän. Jonne Virtanen kysyy, saako avojäällä yhä taklata?
Pelaajayhdistyksen hallituksen jäsen Jonne Virtanen sanoo, että Liigan taklauskäytännöt ovat epäselviä.
Jääkiekon Liiga alkaa torstaina kenties erikoisimmassa tilanteessa kuin koskaan. Pelaajayhdistyksen hallituksen jäsen Jonne Virtanen kommentoi Seuralle alkavaa kautta. Hän kertoo pelaajien koronakäytännöistä sekä toivoo taklaustuomioihin selkeytystä.
Koronapandemian ja sen aiheuttamien rajoitusten vuoksi on mahdollista, että kauden aikana nähdään joukkueiden karanteeneja, ottelusiirtoja, kauden määräaikaisia keskeytyksiä tai jopa koko kauden ennenaikaisia lopetuksia.
Katsojien turvallisuuden vuoksi jäähallien täydet katsojakapasiteetit eivät ole käytössä, vaan otteluihin myydään lippuja lohkoihin, joilla katsojia voidaan hallista riippuen ottaa sisään noin 50-60 prosenttia täydestä.
Koronpandemian talousvaikutusten vuoksi pelaajat ovat nyt aiempaa epävarmemmassa taloudellisessa tilanteessa. Keväällä seurat leikkasivat pelaajien palkkoja.
Nämä asiat sekä muutaman viime kauden ajan voimakkaasti puhuttanut keskustelu taklauksista sekä niihin liittyvistä vammoista, pelikielloista ja sakoista ovat monen pelaajan mielessä kauden startatessa.
Ei mikään bingokerho
Suomen Jääkiekkoilijat ry:n eli Pelaajayhdistyksen hallituksen jäsen ja Vaasan Sportin hyökkääjä Jonne Virtanen ei ole huolissaan koronaviruksen vaikutuksista pelaajien turvallisuuteen. Hän uskoo, että liigaseurat ovat koronan suhteen tehneet voitavansa pelaajien hyväksi.
”Henkilökohtainen näkemykseni koronaviruksesta on, että jotkut pelaajat voivat olla riskiryhmässä, mutta suurin osa ei ole. Minulla on perusterveitä tuttuja, jotka ovat sairastaneet koronan, ja heillä se ei aiheuttanut mitään hirveää. Olisi tietenkin eri asia, jos olisimme 80-vuotiaiden bingokerho.”
Virtanen kertoo, että joukkueen pelaajilta muun muassa mitataan kuume joka päivä ja siirtymillä käytetään maskeja. Pelaajien kesken on myös sovittu, että nyt ei käydä baareissa tai yökerhoissa. Virtanen noudattaa virukseen liittyviä ohjeistuksia ja välttää suuria ihmisjoukkoja.
”En siksi, että pelkäisin omasta puolestani, mutta aina sitä vanhemman väestön puolesta kantaa huolta. Ja käytän maskia myös silloin kun vien poikaa hänen jääkiekkoharrastukseensa.”
Keväällä liigaseurojen myynti väheni selvästi koronapandemian vaikutusten vuoksi. Seurat reagoivat tähän palkkojen määräaikaisella leikkaamisella.
”Ymmärsin keväällä sen tilanteen. Seurojen talous otti kovan kolauksen, ja me pelaajat lähdimme yhdessä niihin talkoisiin. Meillä Sportissa oli koko ajan pelaajien ja seuran välillä hyvä keskusteluyhteys.”
Loppukauden aikana palkoista ei Virtasen mukaan kuitenkaan voi enää keskustella.
”Nyt on sopimukset tehty ja niiden mukaan mennään. Pelaajat ovat tässä tulleet jo niin paljon vastaan, että enempää ei voi tulla.”
Jonne Virtanen: ”Saako vielä taklata?”
Viime kausien aikana julkisuudessa on vellonut voimakas keskustelu päähän kohdistuneiden taklausten ympärillä. Jonne Virtanen itse on kovan pelin ystävä ja nauttii hyvästä taklauspelistä.
”Totta kai pelaajat haluavat turvallisen pelin ja näin, mutta tuntuu, että ulkopuolelta tulee hirveä härdelli tähän taklauskeskusteluun. Jokainen taklaus on tapauskohtainen.”
Äskettäin ilmestynyt Jenny Rostainin ja Tommi Kovasen kirja Jääkylmä kuvaa elämää jääkiekkotaklauksesta seuranneen aivovamman kanssa. Suomen naisten maajoukkueen valmentaja Pasi Mustonen sanoi kirjan sivuilla, että jotkut pelaajat saavat mielihyvää vastustajan vahingoittamisesta.
Jonne Virtanen on eri mieltä.
”Pelaajilla on ymmärrys siitä, että pelataan hemmetin kovin ja kovilla vauhdeilla, ja joskus tulee vahinkoja. Jotkut pelaavat enemmän riskirajoilla, mutta itse en ole urallani tavannut pelaajaa, joka ihan tahallaan taklaa päähän.”
Virtanen huomauttaa, että taklauskeskustelussa unohtuu usein se, kuinka paljon Liigassa on edistytty asiassa.
”Silloin kun itse aloitin Liigassa, niin aivotärähdystesti oli se, kun valmentaja kysyi, että pystytkö pelaamaan. Jos kykenit vastaamaan ’joo’, niin sitten pelasit. Nykyään testataan jokaisen pienenkin tällin jälkeen ja tilannetta myös seurataan.”
Käsi pystyyn pelaajan virheen merkiksi. Liigan tuomarien työt alkavt jälleen torstaina. © Jorma Pouta / SKOY / Otavamedia
Sekä Jonne Virtanen että Jarmo Saarela sanovat, että osa juniorisarjoista Liigaan tulevista pelaajista ei osaa kunnolla edes odottaa tulevansa taklatuiksi. Tilanne on ongelmallinen niin taklatun kuin taklaajankin näkökulmasta.
”Moni pelaaja osaa tehdä hienoja juttuja, kun ketään ei ole ympärillä. Siinähän se pelaaja mitataan, että vaikka on ahdas paikka, niin menee sinne silti. Sidney Crosby ei jätä menemättä tilanteeseen sen vuoksi, että joku voi taklata.”
Nyt Virtanen sanoo, että hänelle ei nykytilanteessa ole selvää, saako avojäällä taklata enää kovaa.
”Sääntöjen mukaan pitäisi saada taklata, mutta nykyään ei aina saa. Jos mietin itseäni, niin nykysäännöillä kun huomaa avojäällä paikan taklata, niin jos se kunnolla mäsähtää, niin aina tulee pelikielto.”
Virtasen mukaan enemmän voisi puhua jo tapahtuneiden aivotärähdysten seurannasta ja jälkihoidosta.
”Olisi hyvä, että heitä, jotka ovat aivotärähdyksen saaneet, seurattaisiin pidempään ja kattavammin. Tai jos ura loppuu aivotärähdyksiin, pitäisi keksiä, millä tavoin voimme olla heidän tukenaan entistä paremmin.”
Tuleeko katsojia?
Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela uskoo, että pelit saadaan pelattua pelaajille turvallisella tavalla myös koronapandemian aikana.
Saarela kuitenkin lisää, että koronavirukseen liittyvät tilanteet yhteiskunnassa voivat kauden aikana muuttua hyvinkin nopeasti.
”Ihan päivässä tai parissa voi tapahtua merkittäviä asioita, jotka vaikuttavat siihen, miten homma hoituu.”
Jos otteluihin voi ottaa sisään nyt suunnitellun noin 50-60 prosentin täyttöasteen verran – ja peleihin myös saapuu sen verran ihmisiä – ollaan Saarelan mukaan kohtuullisessa tilanteessa.
”Runkosarjan katsojakeskiarvoihin se ei olisi kovin kummoinen pudotus. Mutta enemmän olen huolissani siitä, miten yleisö tilanteeseen suhtautuu. Että kokevatko he riittävän turvallista mieltä mennäkseen seuraamaan pelejä, eli tulevatko he paikalle.”
Palkoista tingttiin
Keväällä liigaseurat aloittivat pelaajiensa kanssa palkanalennusneuvottelut. 14 seuraa sopi pelaajiensa kanssa tietyn tyyppisistä palkanalennuksista.
”Palkan alennusprosentti kausipalkasta vaihteli 6,5-17 prosentin välillä. Kun 8,33 prosenttia kausipalkasta vastaa kuukauden palkkaa, niin pelaajien kausipalkat pienenivät siis noin 1-2 kuukauden osuudella. Se on mielestäni pelaajilta merkittävä vastaantulo.”
Lahden Pelicans ja seuran pelaajat sen sijaan eivät päässeet sopimukseen palkanalennuksista, joten seura lomautti kokeneemmat pelaajansa. Elokuun alussa tunnelma kiristyi, kun Pelicans aloitti jääharjoittelun osan pelaajista ollessa edelleen lomautettuna.
Pelaajayhdistys ja Pelicans olivat valmistautumassa jo lomautusten käsittelyyn välimiesoikeudessa, kunnes osapuolet saivat tilanteen sovittua. Elokuun lopusta alkaen palkanmaksu seurassa on jälleen hoidettu normaaliin tapaan ja kaikki pelaajat ovat mukana harjoituksissa.
Jos joku seura lähtee jälleen lomauttamaan pelaajiaan, selvittää Pelaajayhdistys toimen laillisuuden tarvittaessa oikeusprosessin kautta. Nyt voimassa oleva määräaikainen laki antaa mahdollisuuden lomauttaa määräaikaisella sopimuksella työskenteleviä, mutta siihenkin täytyy olla lain mukaiset perusteet.
”Nyt pelaajien lomautuksen laillisuudessa on mielestäni tulkinnanvaraisuutta, joten meille etujärjestönäkin olisi tärkeää saada asiaan ennakkotapaus.”
Pääosumista pelikieltoa
Viime kaudella Pelaajayhdistys ja Liiga ajautuivat voimakkaasti eri raiteille, kun SM-liigan hallitus teki joulukuussa päätöksen, jonka mukaan kategorisesti kaikista päähän kohdistuneista taklauksista tulee vähintään viiden ottelun pelikielto. Nykyisillä käytännöillä se tarkoittaa pelaajille palkanmenetyksiä, joita pelaajat itse kutsuvat sakoiksi.
Pelaajayhdistyksen mukaan jokainen pelikielto pitäisi olla tapauskohtainen. Lopulta pelaajayhdistys sai sorvattua lievennyksiä, joiden mukaan esimerkiksi selvistä vahinkotapauksista ei tulekaan suoraan viiden ottelun pelikieltoa.
Kuluvalle kaudelle kurinpitoa uudistettiin hyvässä yhteistyössä Liigan ja Pelaajayhdistyksen välillä, kuten Liigan 29.9. julkaisema tiedote kertoo.
Saarela näkee taklaukset työnantajakohtaisena asiana.
”Työnantaja eli seura määrittelee sen linjan, että millä tavalla meidän joukkue pelaa. Jos seuran johto antaa valmennukselle sellaiset ohjeet, että päähän kohdistuneet taklaukset pyritään kaikin keinoin välttämään, niin kyllä se valuu jäälle saakka.”
Saarela kertoo jo muutaman vuoden ajan halunneensa Pelaajayhdistyksen ja Liigan yhteistä ”päävammarahastoa”.
”Nyt on saatua sovittua, että päähän kohdistuneista taklauksista tulleet sakot kerätään erilliseen rahastoon, jota käytetään pelaajaturvallisuuden edistämiseen, ja tarvittaessa tapauskohtaisesti yksittäisten pelaajien kuntouttamiseen.”
Pelaajayhdistys pöyristyi
SM-liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen sanoi Ylen haastattelussa, että liigahallitus tulee koronapandemian vuoksi esittämään, että liigaseurat voisivat halutessaan lopettaa kauden kesken ilman, että niitä rangaistaisiin.
Siitä Pelaajayhdistys on erittäin hämmästynyt. Pelaajat jäisivät kuukausien ajaksi tyhjän päälle.
”Se on ihan absurdia. Että joku seura voisi lopettaa pelaamisen, sanotaan nyt vaikka marraskuussa. Olisi loppukauden pelaamatta ja jatkaisi jälleen toukokuussa. Ainakin Liiga on viime aikoina ilmoittanut, että osakaskokouksessa oltaisiin tätä viemässä eteenpäin.”
Pillien pussiin lyöminen kesken kauden ei Saarelan mukaan ole millään muotoa realistinen vaihtoehto.
”Ei määräaikaisia työsopimuksia voi yksipuolisesti kesken kauden päättää. Ja jos päätettäisiinkin, mitä sitten oikein tapahtuisi, pelaajat menisivät Kelan peruspäivärahalle, niinkö? Hehän eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen.”
Liiga ilmaisi, että kesken kaiken keskeyttämisellä pyrittäisiin suojelemaan seuroja konkurssilta.
”No onhan seuroilla pelaajien lisäksi varmaan muitakin saamamiehiä ihan verottajasta ja vakuutusyhtiöistä alkaen. Joku näistä kun laittaa prosessin vireille, niin siinähän se sitten on.”
Lue myös: Valitettavasti jääkiekon liigakausi 2020-2021 jäänee tyngäksi
Himoittu hörppy Liigan mestaruuspokaalista keväällä 2006. Asialla HPK:n mestaruuskauden valmentaja Jukka Jalonen. © Kari Santala / SKOY / Otavamedia