Viisi faktaa, jotka nyt uudesta koronaviruksesta kannattaa tietää

Uusi koronavirus ei leviä tehokkaasti pinnoilta, ja valtaosa tartunnoista on lieviä. Ylilääkärit kertovat viisi tärkeää asiaa koronaviruksesta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koronaviruksen saaneet ovat kärsineet kuumeesta, yskästä, lihassärystä, päänsärystä ja hengenahdistuksesta.

Uusi koronavirus ei leviä tehokkaasti pinnoilta, ja valtaosa tartunnoista on lieviä. Ylilääkärit kertovat viisi tärkeää asiaa koronaviruksesta.
(Päivitetty: )
Teksti:
Saga Wiklund

1. Koronavirus aiheuttaa paljon lieviä tautitapauksia, ja osa niistä on jäänyt piiloon

Uusi koronavirus (COVID-19) kiertää parhaillaan maailmaa. Valtaosa koronaviruksen sairastuttamista ihmisistä sairastaa taudin lievää muotoa, ja vain noin 14 prosenttia vakavaa. Suurin osa sairaalaan joutuneista toipuu, ja vain pieni osa koronaviruspotilaista on tehohoidon tarpeessa.

Suomessa todetut tautitapaukset (5.3. mennessä 12 kappaletta) ovat olleet kaikki tähän mennessä lieviä.

Uuden koronaviruksen aiheuttama kuolleisuus on kiinalaisten julkaisemien tietojen perusteella noin 2 prosenttia. Kuolleisuus on todennäköisesti tätäkin pienempi, kun tietoon tulee yhä enemmän lieviä tautitapauksia.

Valtaosa vakavasti sairastuneista ja kuolleista on ollut ikääntyneitä tai ihmisiä, joilla on jokin perussairaus.

2. Uusi virus leviää ensisijaisesti pisaratartuntana

Uusi koronavirus leviää ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa.

On tehty myös havaintoja, että oireettomat henkilöt saattavat levittää virusta eteenpäin. On kuitenkin epäselvää, miten suuri merkitys tällä on epidemian levittämisessä.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan nykytiedoilla valtaosan tartunnoista aiheuttavat ihmiset, joilla on oireita. Virus voi aiheuttaa kuumetta, yskää, lihassärkyä, päänsärkyä ja (vaikeissa tautitapauksissa) hengenahdistusta.

Jos sinulla on oireita ja olet ollut tekemisissä koronavirusta sairastavan kanssa tai olet matkustanut epidemia-alueella (Italia, Manner-Kiina, Etelä-Korea tai Iran), kannattaa ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen puhelimitse.

Neuvoa voi kysyä myös valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta, jonka numero on 0295 535 535. Palvelu on auki arkipäivisin kello 8-21 ja lauantaisin kello 9-15.

Oireilevilta otetaan näytteet, ja jos virus löytyy, tartuntaketju pyritään katkaisemaan jo varhaisessa vaiheessa asettamalla taudin saanut karanteeniin (kotiin tai sairaalaan).

Koronavirusepäilystä kannattaa soittaa omaan terveyskeskukseen tai valtakunnalliseen neuvontapuhelimeen sen sijaan, että lähtisi suoraan lääkäriin.

Koronavirusepäilystä kannattaa soittaa omaan terveyskeskukseen tai valtakunnalliseen neuvontapuhelimeen sen sijaan, että lähtisi suoraan lääkäriin. © iStock

3. Uusi koronavirus ei tartu tehokkaasti pintojen välityksellä

Uuden koronaviruksen leviämistä tehokkaasti pintojen välityksellä ei ole toistaiseksi havaittu. Virus tarttuu ihmisestä toiseen pääasiallisesti pisaratartuntana lähikontaktissa, esimerkiksi yskiessä ja aivastaessa. Tartuntoja voidaan ehkäistä hyvällä käsihygienialla.

Koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään, etenkään vaihtelevissa lämpötiloissa. Lisäksi tavanomaiset siivousaineet tehoavat hyvin koronavirukseenkin.

Uusi koronavirus on tyypiltään RNA-virus, jota ympäröi rasvakalvo. Tämä vaikuttaa siihen, että virus menettää tehoaan kuivassa ja lämpimässä.

4. Rokote ei todennäköisesti ehdi avuksi vielä tähän epidemiaan

Koronavirusrokotetta kehitellään parhaillaan monessa eri rokoteohjelmassa ja useassa eri maassa, mutta kehitystyö vie aikaa, koska viruksen kykyä aiheuttaa tauti ja suojaavan immuunivasteen muodostumista ei ymmärretä vielä riittävästi. Ensimmäisiä rokote-ehdokkaita tutkitaan jo koe-eläimillä.

Rokote saadaan ihmiskokeisiin aikaisintaan 16 viikon kuluttua viruksen perimän rakennekoodin saamisesta. Kokeissa kuluu kuukausia riippuen siitä, kuinka turvalliseksi ja vastustuskykyä tuottavaksi rokote osoittautuu, ja täyttääkö se myyntiluvan antavien lääkeviranomaisten vaatimukset.

THL:n arvion mukaan menee loppuvuoteen tai vuoden 2021 puolelle, ennen kuin rokotetta on saatavilla laajemmin.

Kiinassa voidaan edetä kuitenkin nopeammin; influenssapandemian aikaan Kiina oli ensimmäinen maa, joka aloitti itse kehittämänsä A(H1N1)-rokotukset väestössään.

5. Koronavirus voi jäädä kiertämään maailmaa

Uusi koronavirus voi jäädä kiertämään maailmaa. On epätodennäköisempää, että se häviää täysin, kuten kävi SARS-koronavirukselle vuonna 2003. SARS (Severe Acute Respiratory Syndrome) -virus on geneettisesti lähellä uutta koronavirusta, joka tunnetaankin maailmalla nimellä SARS-CoV-2. (THL käyttää viruksesta edelleen nimitystä COVID-19).

Siihen, jääkö virus kiertämään, vaikuttaa se, kuinka monta altista se kykenee tartuttamaan, kuinka paljon se aiheuttaa lieväoireista tautia ja kykeneekö se muuntumaan rakenteeltaan.

Esimerkiksi pandemian aiheuttanut sikainfluenssavirus kiertää parhaillaan tavalliseksi kausi-influenssavirukseksi muuntuneena maailmaa.

Jutun asiantuntijoina ovat toimineet ylilääkäri Hanna Nohynek Infektiotautien torjunta ja rokotukset -osastolta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Lue myös: Tarttuuko koronavirus helposti junassa? Näin vastaa ja neuvoo asiantuntija

Lue myös: Koronavirus on erityisen vaarallinen vanhuksille – Miten ikäihmiset voivat suojautua tartunnalta?

Pahoittelut. Tämä lomake ei ole enää saatavilla.

X