THL: Koronavirustesti tarpeen lieväoireisille koululaisillekin – Kriteereitä tarkennettiin jälleen

Jaa artikkeliTilaa Seura
Koronavirustesti on geenimonistustesti, joka vaatii monia työvaiheita ja hyvät suojavarusteet.
Koronavirustesti otetaan nenänielusta, ja se voi varmistaa diagnoosin jo taudin alkuvaiheessa. Kyseessä on geenimonistustesti, joka vaatii monia työvaiheita ja hyvät suojavarusteet. © iStock
Koronavirustestiin tulisi mennä lieväoireistenkin, poikkeuksena alle kouluikäiset lapset.

Koronavirustestin kriteereitä on jälleen muutettu ja tarkennettu: THL:n mukaan lieväoireistenkin kouluikäisten lasten ja nuorten sekä aikuisten tulisi mennä koronatestiin. Oireisena ei myöskään tulisi liikkua kodin ulkopuolella.

Alle kouluikäisten lieviä hengitystieoireita voi sen sijaan seurata kotona muutaman päivän ajan ilman testiin hakeutumista. Tarkat ohjeet löytyvät THL:n sivustolta.

Erityisen tärkeää on mennä testiin, jos joku perheenjäsenistä on altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle tai on matkaillut ulkomailla edeltävän kahden viikon aikana.

Jos lieväoireiset eivät mene testiin ja diagnoosi viivästyy, niin jatkotartuntojen todennäköisyys ja altistuneiden määrä kasvavat.

Koronavirusnäyte otetaan nenänielusta. Kyseessä on geenimonistustesti, jossa virus tunnistetaan nukleiininhaponosoitusmenetelmällä (PCR). Testi voidaan tehdä noin vuorokaudessa jo tartunnan alkuvaiheessa.

Terveystalo otti käyttöön pikatestit

Julkisen terveydenhuollon lisäksi yksityissektorikin tarjoaa koronavirustestejä. Terveystalo on ottanut vastikään käyttöön pika-antigeenitestin koronaviruksen tunnistamiseen. Testi on osa tutkimuspakettia, joka kertoo, onko oireiden syynä koronavirustauti vai jokin toinen hengitystieinfektio, kuten influenssa.

Koronapikatestiin pääsee etälääkärin vastaanoton kautta lähetteellä, ja sen tulos varmistetaan PCR-tutkimuksella. Pikatestin tulos valmistuu kuuden tunnin sisällä näytteenotosta. Jokaiselta pikatestiin saapuvalta otetaan samalla kertaa myös koronaviruksen osoitustutkimus, koska pikatesti ei tunnista aivan alkuvaiheen koronainfektiota.

Koronapikatestaus alkoi 7.9. alkaneella viikolla, ja pikatestejä oli ensimmäisenä tarjolla Helsingin Kampissa, Oulussa ja Rovaniemellä. Lisäksi pikatesti on otettu tai otetaan käyttöön Espoossa, Jyväskylässä, Turussa, Vantaalla ja Seinäjoella.

Testiin voivat hakeutua kaikki, joilla on koronatartuntaan sopivia oireita tai joilla on syytä epäillä koronavirusta altistumistietojen tai matkustushistorian perusteella. Testin hinta on varsin kallis, Kela-korvauksen jälkeen 299 euroa.

Muun muassa lääkärikeskus Aava ja Pihlajalinnakin tekevät koronatestausta.

Vasta-ainetesti kertoo vain sairastetusta taudista

Pääsiäisen tienoilla otettiin käyttöön myös jo sairastetusta taudista kertovat vasta-ainetestit. Testi antaa tuloksen vasta hieman alle kahden viikon kuluttua virustartunnasta, joten liian nopeasti ei kannata mennä testattavaksi.

Testiin pääsee lääkärin lähetteellä kuka tahansa, ja se maksaa arviolta 50–100 euroa. Verinäytteestä otettava vasta-ainetesti on halvempi ja helpompi analysoida kuin nenänielusta otettava koronaviruksen geenimonistustesti.

Vasta-ainetesti ei kerro taudin alkuvaiheessa, onko potilaalla koronavirus, joten se ei sovi taudin diagnosoimiseen.

Vasta-ainetestillä pystytään löytämään nekin henkilöt, jotka ovat selvinneet tartunnasta oireetta – tästä tiedosta on paljon hyötyä muun muassa asiakaspalvelussa tai terveydenhuollossa työskenteleville.

Juttuun on päivitetty 14.9. klo 14.25 THL:n uudet suositukset sekä tiedot Terveystalon pikatesteistä.

Lue myös: Lataa Koronavilkku-sovellus älypuhelimeesi – Täältä löydät apua käyttöönoton ongelmatilanteissa

Lue myös: Lue ohjeet koronavirustaudin hoitoon – Näin lääkäri neuvoo toimimaan korkean kuumeen ja hengitystieoireiden hoidossa

Tositarinoita koronasta - Vinkkaa meille oma tarinasi

  • Jätäthän yhteystietosi, jos haluat antaa tarkempia tietoja. Voit kertoa tarinasi myös anonyymisti. Käsittelemme kaikki yhteydenotot luottamuksellisesti.

Suomessa tehdään laaja vasta-ainetutkimus

Suomessa alkoi keväällä laaja väestön vasta-ainetutkimus, jolla selvitetään koronaepidemian levinneisyyttä. Näin saadaan tietoa siitä, kuinka laajasti epidemia on levinnyt eri ikäryhmissä ja eri alueilla. Tutkimuksessa myös arvioidaan, tuottavatko sairastettu tauti ja oireeton tartunta yhtä lailla vasta-aineita ja seurataan, kuinka pitkään vasta-aineet säilyvät elimistössä.

Kuluvan vuoden mittaan joka viikko noin 750 suomalaista valitaan satunnaisotannalla mukaan tutkimukseen. Tutkimus aloitettiin pääkaupunkiseudulta, ja aluksi 750 helsinkiläistä, espoolaista ja vantaalaista sai kirjeitse kutsun HUSLABin laboratorioon vasta-ainenäytteeseen, joka on käsivarresta otettava verinäyte.

Jokainen koronavirusinfektion sairastanut saa tiedon testituloksesta. Osa vasta-ainepositiivisista henkilöistä kutsutaan uuteen verikokeeseen, joissa seurataan vasta-ainetason säilymistä veressä.

Tutkimus on suunniteltu myös poliittisen päätöksenteon tueksi, ja tuloksia raportoidaan valtioneuvostolle tutkimuksen aikana. Tiedot auttavat arvioimaan, pitäisikö rajoittamistoimia  lisätä tai vähentää.

X