Korruptioskandaali säästi Viron repivältä riidalta seksuaalivähemmistöjen oikeuksista – Näin oikeistopopulistit jätettiin alttarille
Viron eroamaan joutunut hallitus aikoi järjestää kansanäänestyksen, jolla avioliitto olisi sementoitu perustuslailla vain miehen ja naisen väliseksi. Äärikansallisen Ekre-puolueen ajama aloite kaatui kuitenkin lahjusskandaalin kompastuneen hallituksen mukana.
Riigikogussa eli Viron parlamentissa upposi hallituksen mukana myös sen kiistanalaisin hanke.
Etelänaapurimme Viro ajautui poliittiseen myrskyyn, kun keskustalainen pääministeri Jüri Ratas ilmoitti hiljattain hallituksensa erosta. Taustalla oli törkeä lahjusjärjestely, jonka keskushahmoina olivat kiinteistöalan suurliikemies Hillar Teder, äärikansallismielistä Viron konservatiivista kansanpuoluetta edustavan valtiovarainministeri Martin Helmen erityisavustaja Kersti Krachti sekä pääministeri Ratasin keskustapuolueen pääsihteeri Mihail Korb.
Viron suojelupoliisin Kapon pidättämät Teder ja Kracht vangittiin viikon lopulla.
Hallituksen mukana upposi myös yksi sen kiistellyimmistä hankkeista.
Keskustan, oikeistolaisen Isamaan ja Ekren koalitio tahtoi kansanäänestyksen kautta muuttaa Viron perustuslakia niin, että avioliitto voitaisiin solmia vain miehen ja naisen välillä.
Kansanäänestystä koskeva laki oli jo toisessa käsittelyssä Viron parlamentissa Riigikogussa. Kun hallituksen hajoaminen alkoi näyttää selvältä, se äänestettiin pois päiväjärjestyksestä äänin 49–26.
Ekrelle kävi kuin entiselle sulhaselle, jonka morsian jätti alttarille.
Jo pelkkä lakiesitys ehti aiheuttaa Virossa ennennäkemättömän yhteiskunnallisen riidan. Mediassa se oli pitkään politiikan ehdoton ykkösaihe, johon jokaisella oli mielipide.
Opposition Reformipuolue ja sosialidemokraatit vastustivat hanketta raivokkaasti tehtailemalla lakiesitykseen 9 400 muutosesitystä, joilla yritettiin tukkeuttaa päätöksenteko.
Ken on kaikkein konservatiivisin?
Viron presidentin Kerstin Kaljulaidin mukaan kyse oli ”ulkopuolelta tuodusta” riidasta. Maan entinen presidentti Toomas Henrik Ilves puolestaan lohkaisi, että kyse on ”Putinin kansanäänestyksestä” viitaten siihen, että Viron venäjänkielisten keskuudessa suhtaudutaan selvästi virolaisia ynseämmin samaa sukupuolta olevien ihmisten suhteiden virallistamiseen.
”Minä en tahdo käyttää tällaista argumenttia. Se ei auta meitä”, sanoo arvostettua virolaista ajatuspaja Praxista johtanut Tarmo Jüristo.
Hän irtisanoutui viime syksynä työstään ja perusti Liberaali kansalainen – nimisen säätiön, jonka oli tarkoitus astua kansanäänestyksen ei-puolen johtoon puolustamaan tasa-arvoista avioliittoa.
Naisen kanssa elävälle Jüristolle asia ei ole omakohtainen, vaikkakin periaatteellinen. Hänen mielestään virolainen yhteiskunta ei tarvitse keinotekoista vastakkainasettelua.
Jüriston mukaan kysymys oli ennen muuta oikeistopopulistisen Ekren kotimaisesta kampanjasta.
”Jotta vaaleissa saa huomiota, on pakko erottautua. Pitää löytää vastakkainasettelua.”
Tarmo Jüriston mukaansa saman tyyppisellä vastakkainasettelulla pelaavat myös Ekren veljespuolueet perussuomalaiset Suomessa, AfD Saksassa ja Lega Italiassa.
”Virossa kaikki puolueet puhuvat konservatiiveille. Ekre käyttää avioliittokansanäänestystä näyttääkseen, että he ovat todellisia konservatiiveja.”
Jüristo muistuttaa, että kansanäänestystä tuki hallituspuolueista myös Isamaa, joka on Suomen kokoomuksen veljespuolue.
”Mutta jos kansanäänestystä ei tule, ei tule myöskään ei-kampanjaa.”
Keskusta rypenyt skandaaleissa
Viron hallituksen kaataneen lahjusskandaalin ytimessä on Viron historian suurin toimisto-, hotelli- ja kauppakeskushanke Porto Franco. Se näkyy valtavana rakennustyömaana Tallinnan matkustajasataman tuntumassa lähes jokaisen Viroon menevän suomalaisen kulkureitillä.
Valtionsyyttäjän mukaan Proto Francon pääomistaja Hiller Teder oli luvannut keskustalle miljoonan euron tuen ennen syksyllä pidettäviä kuntavaaleja. Vastineeksi puoluesihteeri Korbin oli tarkoitus vaikuttaa siihen, että Porto Francon parkkitaloa olisi voinut laajentaa Tallinnan kaupungin maille.
Valtiovarainministerin avustajaa Kersti Krachtia taas epäillään siitä, että hän olisi järjestellyt edullisia ehtoja 39 miljoonan euron lainalle, jonka rakennushanke sai valtion sijoitusyhtiöltä KredExiltä.
KredExin entinen toimitusjohtaja Lehar Kütt on julkisuudessa kertonut, että poliittinen painostus luoton antamiseksi oli kova.
Keskusta on aiemminkin rypenyt syvällä monenkirjavissa korruptioskandaaleissa, jotka ovat henkilöityneet ennen muuta Tallinnan entiseen kaupunginjohtajaan ja kohupoliitikkoon Edgar Savisaareen.
Mukana on ollut nimettömiä käteislahjoituksia, pyytämättä ilmaantuneita sponsoreita, vaalirahoitussääntöjen kiertämistä, lahjusten pyytämistä ja saamista sekä hämäriä rahavirtoja presidentti Vladimir Putinin lähipiirin kuuluvalta rautatiejohtaja Vladimir Yakuninilta.
Poliittisen selviytymisen mestarina Savisaarta ei kuitenkaan ole tuomittu mistään viime aikojen suhmuroinneista. Hän on onnistunut viivyttämään oikeusistuntojakin heikkoon terveydentilaansa vedoten.