Yllättävä puute paljastui: Kotimaisesta kalasta tulisi pulaa poikkeusoloissa

Valtiolla on jemmassa viljaa ja polttoaineita, mutta tuhansien järvien maassa on unohdettu yksi kriisiajan tarve: kalaomavaraisuutemme on kuin varkain romahtanut.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jos kriisi iskee, kalasta käy pula. Kotimaisia lohen­kasvattamoita on lähinnä Saaristo­merellä.

Valtiolla on jemmassa viljaa ja polttoaineita, mutta tuhansien järvien maassa on unohdettu yksi kriisiajan tarve: kalaomavaraisuutemme on kuin varkain romahtanut.
Teksti: Petri Korhonen

Meillä syötävästä kalasta 80 prosenttia on halpaa tuontikalaa, ja rajojen sulkeutuminen näkyisi äkkiä markettien pakastehyllyissä. Kotitarvekalastuksella ei vajetta kateta.

Koronaepidemian aiheuttama huoltovarmuussäikähdys tuli kotimaiselle kala-alalle kuin taivaan lahjana. Alan toimijat käynnistävät nyt kesän alussa kampanjan, jolla vedotaan päättäjiin kalankasvattamoiden määrän lisäämiseksi.

Jos kriisi iskisi, kotimaisesta kalasta Suomessa tulisi pula.

Kaikkien ruokapöytiin ei kotimaisesta kalasta riittäisi poikkeusoloissa. © iStock

Miksi kotimaisesta kalasta tulisi pula?

Kalapulan yksi syy on etenkin kotimaisten lohenkasvattamoiden vähyys. Niillä on ollut vaikeuksia saada ympäristölupia, ja siitä ala saa syyttää 1990-luvun lepsuuttaan.

Kalanrehupäästöt rehevöittivät tuolloin vesiä huomattavasti.

Nyt tilanne on alan mukaan ihan toinen, koska ruokintamenetelmät ovat kehittyneet. Esimerkiksi maan ainoa kalanrehutuottaja Raisioaqua valmistaa petokaloille ravintoseosta, jonka raaka-aineena on Itämeren silakasta ja kilohailista valmistettu kalajauho.

”Näihin kaloihin sitoutunut fosfori ja typpi saadaan kalankasvatuksen kautta kiertoon, eikä fosforia ja typpeä tuoda Itämereen sen ulkopuolelta,” sanoo Raisioaquan tuotepäällikkö Susanna Airaksinen.

Yhtiön mukaan pelkästään tämän kiertorehun käyttö on poistanut Itämerestä fosforia määrän, joka vastaa 50 miljoonaa kiloa kasvamatonta sinilevää.

Sinilevää Utön saaristolla. Vesistöjen rehevöitymisen yksi seuraus on runsastuneet leväkukinnot. © SUVI LAINE/KUVARYHMÄ SKOY

Lue myös: Itämeren kalat popsivat mikromuoveja Suomen rannikkovesissä – Eniten mikromuovia syöneitä kaloja löytyi Helsingin Kivinokan edustalta

Lue myös: Huoltovarmuuskeskus osasi tämän: Valtion viljaa riittää loppuvuodeksi – Pahan päivän viljat löytyvät muraalien koristamista siiloista

Betonisia vilja­siiloja on monella paikkakunnalla. Hämeenlinnassa ne ovat poikkeuksellisen näyttäviä koriste­muraalinsa takia.

Betonisia vilja­siiloja on monella paikkakunnalla. Hämeenlinnassa ne ovat poikkeuksellisen näyttäviä koriste­muraalinsa takia.

X