Kotimaiset kasvikset eivät lopu koronaepidemian vuoksi – Työntekijöiden sairastuminen olisi katastrofi kuitenkin yksittäiselle viljelijälle

Jaa kaverilleTilaa Seura
Hortiherttuan viljelijät Toni Tanner (vas) ja Jani Lindman tuottavat kotimaisia kasviksia ympäri vuoden.
Hortiherttuan viljelijät Toni Tanner (vas) ja Jani Lindman tuottavat kotimaisia kasviksia ympäri vuoden. Korona ei tuotantoa haittaa, kunhan työntekijät pysyvät terveinä. Kuva: Hortiherttua
Suomalaisissa kasvihuoneissa tuotanto pyörii korona-aikana tavalliseen tapaan. Hygienian tasoa on nostettu, mutta käsidesiä ei hamstraajilta jäänyt tarhureiden käyttöön.

Kotimaiset kasvihuonevihannekset muodostavat neljänneksen suomalaisten vuoden aikana syömistä kasviksista. Siksi on aiheellista kysyä, pitääkö tuoreiden vihannesten riittävyydestä olla koronaepidemian vuoksi huolissaan. Ei pidä, vastaa viljelijä Jani Lindman.

”Meillä on Hortiherttuassa ympärivuotinen viljely, joka pyörii täydellä teholla. Suurin huolenaihe on se, pysyvätkö toistakymmentä työntekijäämme terveinä.”

Koska kaikki eivät sairastu yhtä aikaa, kotimaiset kasvikset löytyvät kauppojen hyllyiltä jatkossakin

Suomessa kasvatetaan joka vuosi yli 100 miljoonaa kiloa kasvihuonevihanneksia. Kotimaiset kasvikset lisäävät kysyntäänsä etenkin keväällä, kun ihmiset janoavat lautasilleen tuoreutta.

Jonkinlainen huolenaihe on, nouseeko kysyntä tämän kevään aikana kuten aiempina vuosina, jos ihmiset joutuvat pysyttelemään aiempaa enemmän kotona.

”Osalla meidän jälleenmyyjistämme on kysyntä laskenut, toisilla taas noussut. Tällä hetkellä olemme tasapainossa. Pyrimme itse pitämään tuotannon tasaisena”, Jani Lindman kertoo.

Siitä hän ei ole huolissaan, että kauppojen hyllyt pääsisivät tyhjenemään tuoreista vihanneksista.

”Eivät kaikki viljelijät ja työntekijät voi sairastua yhtä aikaa. Ei Suomesta kotimaiset kasvikset koronan vuoksi lopu. Yksittäiselle viljelijälle työntekijöiden sairastuminen olisi sen sijaan valtava katastrofi.”

Suurempi huoli on tällä hetkellä avotuotannon puolella. Esimerkiksi kotimaiset marjat kerätään ulkomaalaisten kausityöntekijöiden voimin.

Kun rajat ovat kiinni, on epävarmaa, saadaanko tiloille työntekijöitä.

Pyöreässä tomaatissa on paljon lykopeeniä, joka suojaa syövältä sekä sydän- ja verisuonitaudeilta.  Kuva on Härkälän puutarhalta.

Pyöreässä tomaatissa on paljon lykopeeniä, joka suojaa syövältä sekä sydän- ja verisuonitaudeilta.  Kuva on Härkälän puutarhalta. Kuva: Kauppapuutarhaliitto

Hygienian tasoa on nostettu puutarhoilla – ”Pesemme käsiä puolen tunnin välein”

Korona ei ole vielä aiheuttanut puutarhoilla suuria muutoksia. Hygienian tasoa on kuitenkin nostettu, jotta kotimaiset kasvikset saadaan kauppoihin puhtaina. Onneksi kaikki Hortiherttua työntekijät ovat pysyneet terveenä.

Puutarhoilla, joissa käsitellään elintarvikkeita, hygienian taso on jo valmiiksi korkea. Nyt käsien pesua on entisestään tihennetty.

”Olen ohjeistanut työntekijät pesemään käsiä puolen tunnin välein. Käytämme tietenkin hanskoja. Yritin hankkia myös käsidesiä, mutta se oli jo loppunut.”

Yrityksen työntekijät välttävät myös turhaa kokoontumista, ja jokainen hoitaa töitään eri puolilla tilan kasvihuoneita.

Kattoluukkujen avulla säädellään kasvihuoneen lämpötilaa. Nurmitarhat Oy.

Kattoluukkujen avulla säädellään kasvihuoneen lämpötilaa. Nurmitarhat Oy. Kuva: Kauppapuutarhaliitto

Ensiaskeleet kasvihuoneessa

Hortiherttuan yrittäjät, Jani Lindman ja Toni Tanner, ovat kirjaimellisesti varttuneet kasvihuoneissa. Kummankin vanhemmat viljelivät työkseen, kun pojat olivat pieniä.

Janin vanhemmilla oli vihannespuutarha Salossa ja Tonin vanhemmat viljelivät kukkia Pöytyällä. Kasvien tarpeet ja kasvurytmi on imetty äidinmaidossa, ja se näkyy intohimossa, jolla miehet viljelevät ruokaa suomalaisiin pöytiin.

”Meillä valmistui juuri laajennusosa, jonka avulla kasvatamme tuotantoa”, Lindman kertoo.

Kasvihuoneissa kasvaa tomaattia, kurkkua, salaattia ja yrttejä. Yksi tomaattikasvusto saa olla paikoillaan vuoden ennen kuin se korvataan uudella. Kurkkukasvusto vaihdetaan vuoden aikana kolmesti. Yrtit tarvitsevat neljästä seitsemään viikkoon. Sitten ne korjataan myyntiin.

”Saimme juuri yrttierän lähtemään jälleenmyyjille. Seuraavaksi alamme kylvää uutta, jota tuotanto pyörii koko ajan täydellä teholla.”

Janin lempivihannes on aina se, jota kulloinkin korjataan.

”Olen etuoikeutetussa asemassa, kun voin syödä kuormasta. Juuri nyt suosikkini on uudet tomaatit, joiden tuotanto lähti juuri käyntiin.”

Kotimaiset kasvikset kasvattavat suosiotaan erityisesti keväällä. Friseesalaattissa pirteä aromi, ja se sopii syötäväksi vaikka leivän päällä. Lindrothin puutarha.

Kotimaiset kasvikset kasvattavat suosiotaan erityisesti keväällä. Friseesalaattissa on pirteä aromi, ja se sopii syötäväksi vaikka leivän päällä. Lindrothin puutarha. Kuva: Kauppapuutarhaliitto

Lue myös: Tomaatti ehkäisee syöpää – totta vai tarua?

Kotimainen kasvihuonetuotanto puolitti hiilidioksidipäästönsä

Suomalaisilla kasvihuonevihanneksilla on aina ollut hyvä maine maailman puhtaimpana ruokana, mutta samalla niihin on lyöty ilmastopahiksen leima. Ruoantuotanto tuottaa väistämättä jonkin verran päästöjä, mutta mielikuva öljyllä talvipakkasissa puhisevista kasvihuoneista on tänä päivänä jo vanhentunut.

Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen mukaan alan hiilidioksidipäästöt puolittuivat vuosien 2004–2017 välillä. Päästövähennyksiä on saatu aikaan korvaamalla fossiilisia polttoaineita puuhakkeella ja siirtymällä vihreään sähköön.

Kotimaisten kasvihuonevihannesten ilmastovaikutus kiloa hiilidioksidia yhtä vihanneskiloa kohti

Tomaatti: 3 kg CO2-ekv.

Kurkku: 2 kg CO2-ekv.

Salaatti: 2,7 kg CO2-ekv.

Suomalaisen tuotannon hiilijalanjälki on samaa tasoa kuin Keski- ja Pohjois-Euroopassa yleensä. Etelä-Euroopassa on yhä Euroopan pienimmät kasvihuoneiden hiilidioksidipäästöt.

Kotimaisten kasvihuonevihannesten vesijalanjälki: litraa per kilo kasviksia

Tomaatti: 34,7 l

Kurkku: 19,4 l

Salaatti: 36 l

Suomalainen kasvihuonetuotanto käyttää vettä merkittävästi eteläeurooppalaista vähemmän. Esimerkiksi Italiassa tehdyn tutkimuksen mukaan paikallisessa tuotannossa kuluu vettä kolme kertaa enemmän kuin Luken mukaan Suomessa.

X