Kotivakuutuksen tulvaturva kannattaa tarkistaa

Kotivakuutuksen tulvaturva on hyvä tarkastaa, jos asut tulvaherkällä alueella.

Vietin vaimoni kanssa viime kesän pienessä ja viihtyisässä vuokramökissä meren rannalla. Oleskelumme lopulla omistajat tarjosivat mökkiä meille ostettavaksi. Koska tykästyimme sekä mökkiin että sen ympäristöön, harkitsemme vakavasti kauppoihin ryhtymistä. Mahdollisuuksien rajoissa on myös mökin muuttaminen talviasuttavaksi.Yksi huolenaihe meillä kuitenkin on. Miten käy, jos myrsky iskee ja nostaa meriveden mökkiin? Maksaisimmeko mahdollisen tulvan aiheuttamat vahingot kokonaan omasta pussistamme vai korvaisiko jokin vakuutus vahingot? Meidän tietojemme mukaan merivesi ei ole mökkiin noussut, mutta kuka tietää jatkosta. Koko ajan puhutaan enemmän rajujen sääilmiöiden yleistymisestä Suomessakin.
Nimimerkillä: Mökkihöperö

Ette jää oman onnenne varaan, ette ainakaan täysin, mikäli mökillä on tulvaturvan sisältävä kotivakuutus. Valtiosta ei enää ensi vuonna ole apua, sillä tulvavahinkolaki ja valtion tulvakorvaukset jäävät tämän vuoden lopulla historiaan. Moni vakuutusyhtiö onkin jo lisännyt tulvaturvan kotivakuutuksiinsa, mutta kaikissa kotivakuutuksissa sitä ei ole eikä sitä kaikkiin vanhoihin vakuutuksiin tulekaan. Joissakin yhtiöissä tulvaturva otetaan käyttöön vasta ensi vuoden alussa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kotivakuutuksia ja niiden tulvaturvien sisältöjä on syytä vertailla tarkasti. Joissain vakuutusyhtiöissä tulvaturva sisältyy ainoastaan laajoihin kotivakuutuksiin, toisissa se kuuluu myös suppeampiin kotivakuutuksiin. Tämä ilmenee kuluttajia pankki- ja vakuutusasioissa neuvovan Rahoitus- ja vakuutusneuvonnan eli Finen tämänkeväisestä vertailusta, jossa oli mukana Ifin, LähiTapiolan ja Pohjolan kotivakuutukset (www.fine.fi).

Finen selvityksen mukaan vakuutusyhtiöt määrittelevät eri tavoin, mikä on korvattava tulvavahinko. Kaikki korvaavat rakennusten ja niissä olevien irtaimistojen vahinkoja, mutta merkittäviä eroja on esimerkiksi piha-alueella olevan omaisuuden korvaamisessa. Myös omavastuukäytännöt poikkeavat toisistaan. Yhdessä yhtiössä omavastuu on tulvavahingossa nelinkertainen (enintään 1 700 euroa) muihin vahinkoihin verrattuna, toisessa omavastuu ei poikkea siitä, mitä muita vahinkoja ajatellen oli sovittu.

Yhteistä on, että korvaukset jäävät haaveiksi, jos vesi nousee tupaan ehtimiseen. Tulvan pitää olla poikkeuksellinen, jotta korvauksia voi saada. Vakuutusehdoissa merenpinnan tai vedenpinnan nousua pidetään yleensä poikkeuksellisena, jos sen esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Merivesitulvalla tarkoitetaan yleensä merenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihteluista tai virtauksista Tanskan salmissa.

Jos haluatte osviittaa mökkinne tulvaherkkyydestä, tietoa kannattaa kysellä sen sijaintikunnasta. Monet kunnat ovat laatineet karttoja, joista ilmenevät tulville alttiit alueet. Jos niitä ei ole, historiatiedot vedenpinnan korkeuden vaihtelusta voivat auttaa hahmottamaan tilannetta.

Poikkeuksellisen tulvan voi aiheuttaa myös esimerkiksi rankkasade ja lumien sulaminen. Esimerkiksi LähiTapiola pitää poikkeuksellisena sadetta, jossa sademäärä nousee 30 millimetriin tunnissa tai 75 millimetriin vuorokaudessa. Vahinkoa voi toki aiheutua vähäisemmästäkin. Esimerkiksi Tampereen keskusta lainehti ja kellarit tulvivat viime kesäkuussa, jolloin vettä tuli Ilmatieteenlaitoksen arvion mukaan parissa tunnissa 17,5 millimetriä.

Teidän kannattaa perehtyä myös vakuutusyhtiöiden suojeluohjeisiin. Niissä kerrotaan, mistä kaikesta täytyy pitää huolta, jotta korvaukset voisi saada täysimääräisinä. Ohjeet voivat liittyä esimerkiksi kallistuksiin tai salaojien kunnossapitoon. Jos tulva uhkaa, vahinkoja pitää yrittää torjua.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että siirtää talossa olevaa irtaimistoa turvaan vedeltä. Vakuutusyhtiöltä voi saada korvauksen pelastustöiden kohtuullisista kustannuksista.

Lue lisää Vivasta 8/2013!

Teksti: Helena Ranta-aho
Kuva: Colourbox

 Kauppatieteiden maisteri, MBA, Helena Ranta-aho on työskennellyt taloustoimittajana parikymmentä vuotta, viimeksi Viisas Raha -lehden toimituspäällikkönä, sitä ennen Taloussanomissa ja Talouselämässä. Nykyisin hän on vapaa taloustoimittaja.

Minun rahat vai sinun rahat ja pitääkö aikuisia lapsia auttaa? Rouva Raha -palstalla vastataan arjen rahankäyttöä koskeviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi postitse osoitteeseen Viva-raha, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia tai sähköpostitse vivaraha@otavamedia.fi.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti