Yhtäällä on teippi, jota ei ole varaa hankkia lisää. Toisaalla oppimista tukevat tärkeät hankkeet.
Teksti:
Mirka Heinonen

LAPSISTANI PIENEMPI ei käy päiväkodissa niin sanotusti isolla hädällä. Ei koskaan. Isompi noudattaa samaa linjaa koulussa.

Luulin pitkään, että kyse on häveliäisyydestä. Sitten tulin kysyneeksi. Paperi on niin ohutta, ettei sitä voi käyttää tähän tarkoitukseen, lapset vastasivat.

Olin hiljattain lukenut Lastensuojelun keskusliiton teettämästä kyselystä, jossa oli kysytty lasten mielipiteitä hallituksen rahankäytöstä. Lapsia huolestutti opetuksen laatu ja henkilökunnan määrä, mutta myös konkreettiset asiat:

”Meillä ei ollut yläasteen aikana saippuaa eikä paperia esim. vessoissa”, eräs oppilas kirjoitti.

”Koululla näy olevan edes uuteen viivoittimeen varaa”, totesi toinen.

Oma pikkukoululaiseni sai kyllä viivoittimen, mutta ei enää toista, kun se katkesi.

Päiväkodissa puolestaan askarteluprojektia vaikeutti se, että teippi loppui, eikä tarvikebudjetissa ollut jäljellä senttiäkään. Jossain vaiheessa pulaa tuli myös piirustuspaperista. Hoitajat pyysivät vanhempia tuomaan töistä turhia papereita, joihin oli tulostettu vain toiselle puolelle, ja me toimme.

Toisaalta rahaa riittää moneen hienoon asiaan. Esikoululaiset tekivät oppimisretkiä tiedekeskus Heurekaan. Koululaiset saivat tabletteja yhteiskäyttöön. Kouluun hankittiin myös kiipeilyseinä ja muita liikkumiseen kannustavia välineitä.

Kevätjuhlapuheessaan rehtori totesi, että vuosi oli taloudellisesti parempi kuin aikoihin. Se johtui siitä, että oli päästy mukaan kahteen hankkeeseen: tablettihankkeeseen ja Liikkuva koulu -hankkeeseen.

Yhtäällä teippi, jota ei ole varaa hankkia lisää. Toisaalla oppimista tukevat tärkeät hankkeet.

Maallikko kysyy: Mitä järkeä, eihän teippi maksa paljon mitään? Entä kokonaisuus? Entä ne oppilaitokset, joissa hankkeita ei ole?

Tuttava, opetusalan ammattilainen vastaa: Kokonaisuus on mitä on, järkeä en mieti. Iloitsen siitä, että tänä vuonna näiden hankkeiden suhteen meitä onnisti.

X