Kriisikunta Ähtäri pelaa pandoilla riskialtista uhkapeliä – miten käy, jos suuret kävijätavoitteet eivät toteudukaan?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuvassa Ähtärin jättiläispandat. Vasemmalla Hua Bao, oikealla Jin Baobao. © ANNA PALMROTH/ÄHTÄRI ZOO
Viime viikon torstaina Suomeen saapuneen pandapariskunnan harteilla lepää paljon. Vauvauutisten lisäksi niiden odotetaan nostavan kriisikunnaksi luokitellun Ähtärin suosta.

Ähtärin kaupungin tähän mennessä kalleimmilta asukkailta toivotaan nostetta niin kaupungille kuin eläinpuistolle.

Kiinan kanssa pandoista on tehty 15 vuoden sopimus ja alkuinvestoinnit ovat olleet kovia. Pelkästään pandatalon rakentaminen on maksanut yli 8 miljoonaa euroa ja pandojen vuosivuokran on arvioitu olevan jopa lähellä miljoonaa.

Muitakin kuluja on kertynyt. Aikuinen jättiläispanda syö bambua päivittäin noin 12 kiloa. Vuositasolla bambumäärän on arvioitu teettävän eläinpuistolle noin 100 000 euron kustannukset. Henkilökuntaakin on vahvistettu kymmenellä uudella työntekijällä.

Ähtäristä vakuutellaan, että kaupungilla kuultu palaute on ollut positiivista.

Mediahuomio on ollut imagovoitto

Saatu mediahuomio on ollut suuri imagovoitto pienelle eteläpohjalaiselle Ähtärille. Etenkin kun kaupungin pieni koko ja syrjäinen sijainti ovat herättäneet myös epäilyjä pandahankkeen kannattavuudesta.

”Otapa huomioon, että Ähtärissä on 6000 asukasta. Niin luettelepa muita 6000 asukkaan paikkakuntia Suomessa, jotka tunnetaan yhtä hyvin”, haastaa Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki.

Pandojen uskotaan houkuttelevan Ähtäriin ja sen naapurikaupunkeihin lisää matkailijoita. Vaikka Pienimäki korostaa, että pandahankkeessa tärkeintä on eläinten hyvinvointi ja suojelu, myös lisäeurot ovat odotettuja.

Keskusteluun on osallistunut myös kyläkauppias Vesa Keskinen, joka kuvaili pandoja lottovoitoksi Ähtärille. ”Jokainen meistä tietää, että kun joku voittaa lotossa, niin aina kateellisia riittää. Heidän kommenttiensa ei pidä antaa pilata kenenkään mieltä”, Keskinen kirjoittaa Ykköset-lehdessä.

Keskisen omistama Tuurin kyläkauppa sijaitsee noin 20 minuutin ajomatkan päässä Ähtäristä.

Onko 100 000 kävijän lisäys realistinen?

Todellista tarvetta lisämatkaajille myös on. Viime vuonna Ähtärin eläinpuistossa vieraili noin 180 000 kävijää. Pandojen myötä kävijämäärään odotetaan 100 000 lisäystä.

Ähtärin eläinpuiston vt. toimitusjohtaja Kari Vainio pitää kävijälisäystavoitetta realistisena. Luku perustuu selvitykseen siitä, minkä verran pandat ovat lisänneet kävijämääriä muissa Euroopan pandatarhoissa.

”Eikä 100 000 kävijän lisäys ole meille raja, joka on pakko saavuttaa. Plusmiinus-raja on sitä pienempi. Tuolla lisäyksellä teemme jo ihan mukavaa tulosta. En näe sellaista riskiä, ettemmekö pääsisi sellaiseen tulokseen, etteikö velvollisuuksia saataisi hoidettua.”

Sitä missä eläinpuiston kävijämäärän plusmiinustilaston nollaraja menee Vainio ei paljasta. Silti uskoa kävijämäärän kasvuun löytyy myös kaupunginjohtaja Pienimäeltä.

”Miksi pandoista kirjotettaisiin, jos ne eivät kiinnostaisi? Miksi se kiinnostus ei sitten realisoituisi kävijöiksi?”

Pandatalo on Ähtärin eläinpuiston mittavin tarhakokonaisuus. Sisätiloilla on kokoa lähes 2500 neliötä. @JUHA-MATTI WILSKA/ÄHTÄRI ZOO

”Liiketaloudellisin perustein on ajateltu hoidettavan”

Eläinpuiston perustamisesta lähtien sen suurin omistaja on ollut Ähtärin kaupunki. Tällä hetkellä kaupunki omistaa eläinpuistosta 99,3 prosenttia. Toistaiseksi kaupunki ei ole osallistunut pandojen rahoittamiseen.

”Kyllä tämä liiketaloudellisin perustein on ajateltu hoidettavan”, Pienimäki toteaa.

Viime vuonna Ähtäri sai kontolleen kriisikuntaluokituksen. Sellaisen saa, jos kunnan tulot ja menot eivät ole tasapainossa. Nyt kortteja pelataan sen varaan, että pandojen myötä ähtäriläisille yrityksille virtaisi vuosittain jopa kuusi miljoonaa lisäeuroa.

Pandojen odotetaan tuovan lisätuloja myös eläinpuistolle. Vuonna 2016 eläinpuiston liikevaihto oli 2,1 miljoonaa ja liikevoitto noin 50 000 euroa. Vielä vuonna 2013 eläinpuisto teki tappiota yli 130 000 euroa.

Pandapennuista Ähtärille lisähintalappu

Ähtäristä odotetaan kuuluvan lähivuosina myös pandavauvauutisia. Vaikka tarhoissa elävät pandat saavat vain harvoin poikasia, toiveena on, että näin kävisi Ähtärissä.

Suunnitelman mukaan Ähtärin pandojen pentujen jälkeläiset eläisivät vapaana luonnossa. Ennen sitä Suomessa syntyvät pennut kuljetettaisiin Kiinaan ja myös niistä maksettaisiin vuokraa.

Eläinpuiston toimitusjohtaja Kari Vainion mukaan Kiinan kanssa tehdyssä sopimuksessa mahdolliset pennut on jo otettu huomioon. Lukuja ei kuitenkaan kerrota julkisuuteen.

”Ei siellä sellaista ole, että pennut olisivat meille riski. Ei se näin ole. Tokihan pennut toisivat myös lisää kävijöitä. Kyllä ne olisivat meille positiivinen asia.”

Voiko pandoja odottaa delfiinien kohtalo?

Yhdeksi pandahankkeen riskiksi on esitetty myös eetisiä kysymyksiä. Onko eläinten tarhaus oikein ja osallistuuko Suomi pandojen myötä Kiinan julkisuuskuvan kiillotukseen? Asiaa kysyttiin tällä viikolla myös Ylen vaalitentissä presidenttiehdokkailta. Kahdeksasta ehdokkaasta puolet ilmoitti jättävänsä reissun Ähtäriin tekemättä.

Harvinaisten eläinten kohtalo ei ole Suomessa ollut aina ruusuinen.

Tampereen Särkänniemen delfinaario avattiin vuonna 1985. Parhaimpina päivinä näytöksiä ja kävijöitä riitti. Tampere sinetöi delfinaarion kohtalon vuonna 2015, kun se päätettiin sulkea. Syinä olivat taloudellinen kannattamattomuus ja asennemuutos. Vankeudessa eläviä delfiinejä ei enää katsottu hyvällä.

Bambu kuljetaan pandojen ruuaksi Ähtäriin Hollannista. Valikoima vaihtelee sen mukaa, mikä pandoille maistuu. Aikuinen jättiläispanda syö bambua päivittäin noin 20 kiloa.
© PAULIINA SALONEN/OTAVAMEDIA

Ähtärissä ei uskota, että samanlainen kohtalo voisi odottaa pandoja. Sekä Pienimäki että Vainio painottavat, että kyseessä on kaksi täysin eri asiaa. Delfiinit eivät ole uhanalaisia, eikä niitä tarvitse lajin suojelemiseksi tarhata kuten pandoja. Eikä lainaan saatuja pandoja ole koskaan palautettu Kiinaan ennen aikojaan.

”Kun kyseessä on valtioiden välinen sopimus ja Kiinalta saatu lahja, niin ei sellaista tilannetta varmasti synny, että pandoja palautettaisiin. Että ei kiitos, ei ollutkaan hyvä idea”, Vainio toteaa.

Voivatko kaupunkilaiset joutua maksumiehiksi?

Kiina lainaa pandoja maailmalle vain harvoin. Vuokraamiseen liittyy vuosia kestäviä neuvotteluita ja pandoja saavat vain Kiinalle myötämieliset maat. Pandasopimusten myötä maailmalla on kirjoitettu liuta myös muita yhteistyösopimuksia. Uusia mahdollisuuksia aiotaan hyödyntää Ähtärissäkin.

”Meillä on tällä hetkellä erittäin hyvä tilanne yhteistyökumppaniasioissa. Pandat ovat herättäneet suurta mielenkiintoa ja on selvää, että jos me saamme apua, me otamme sitä vastaan”, Vainio toteaa.

Jos riskinotto Ähtärissä ei kannataisikaan, on vaikea arvioida, voisiko hanke kaatua kaupunkilaisten maksettavaksi. Kiinan kanssa tehdyn sopimuksen yksityiskohtia ei ole annettu julkisuuteen. Kaikkia riskinotto ei ole Ähtärissä kuitenkaan miellyttänyt.

Ähtärin kaupunki myönsi viime vuonna eläinpuistolle 8,2 miljoonan euron omavelkaisen takauksen pandatalon rakentamista varten. Paikkakuntalainen mies teki päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen. Perusteena oli, ettei kunta saa myöntää takausta, jos siihen liittyy merkittävä taloudellinen riski.

Vaasan hallinto-oikeus hyväksyi valituksen. Kaupunki kuitenkin teki päätöksestä jatkovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tällä hetkellä asiasta ei ole lainvoimaista päätöstä. Korkein hallinto-oikeus antanee ratkaisunsa vielä alkuvuoden aikana.

”Jos käy niin, että kaupunki voittaisi prosessin, kaupungin vastuut realisoituisivat. Meillä olisi takaus pandatalolle. Jos tämä talousyhtälö ei jostain syystä toimisikaan, kaikki kivet käännetäisiin, ettei tämä kaatuisi kaupunkilaisten vastuulle”, kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki vakuuttaa.

Lue myös:

Ähtärin eläinpuistoon tulee kaksi jättiläispandaa – Kiinassa pandojen määrä on viime vuosina lisääntynyt

Delfiinit kokivat Suomessa karun kohtalon – Miksi jättiläispandoille kävisi yhtään sen paremmin?

X