Kun on hätä, kuka vielä vastaa? –Kriisipuhelinten arki on uhattuna: ”Meiltä leikkaaminen tulee kalliimmaksi, koska ongelmat pitkittyvät”
Kriisipuhelimet ovat tärkeä osa suomalaista hyvinvointivaltiota, mutta leikkaukset uhkaavat tavoitettavuutta entisestään.
Auttavia puhelimia ylläpitävät tahot odottavat huolestuneena hallituksen leikkauksia.
Petteri Orpon hallitus päätti leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukea. Tukea leikataan vaalikauden loppuun mennessä noin kolmannes, mutta suurin leikkuri käy jo ensi vuoden alussa, jolloin avustusta myönnetään 80 miljoonaa euroa vähemmän.
Useat järjestöt ovat osanneet odottaa säästöjä, mutta summaa ja aikataulua pidetään kohtuuttomana. Järjestöt saavat tietää vasta joulukuussa, minkälainen budjettia on käytössä tammikuussa 2025.
Naisten Linjalla odotetaan huolestuneina tulevia leikkauksia.
”Kaikki päätökset tulevat tosi viime tippaan, mikä tuntuu kohtuuttomalta. Ei ole reilua, että tietoa on tarjolla näin niukasti”, Naisten Linjan toiminnanjohtaja Katju Aro sanoo.
Kriisipuhelin on Naisten Linjan ydintoimintaa, joten siitä tullaan pitämään viimeiseen asti kiinni. Avustus on noin 600 000 euroa, josta henkilöstökulut ovat vain osa.
Varoja menee esimerkiksi palveluiden ylläpitoon, johon Naisten Linjan osalta sisältyy esimerkiksi maksuttomat puhelin- ja chat-palvelut, päivystys ja toimitilavuokrat.
Työntekijöitä on tällä hetkellä yhdeksän. Leikkaukset voivat pakottaa vähentämään henkilöstöä entisestään.
Naisten Linja kohtaa noin tuhat tyttöä ja naista puhelimitse vuosittain. Noin 34 prosenttiin puheluista pystytään vastaamaan.
Jos resursseja olisi enemmän, kriisipuhelin voisi toimia tehokkaammin. Tällöin Naisten Linja voisi tarjota apuaan nykyisen sijasta myös loma-aikoina heinäkuussa sekä joulun ja vuodenvaihteen välillä.
Mieli ry:n kriisipuhelimet vastaavat joka viidenteen puheluun
”Leikkauksiin on hyvin vaikea suhtautua. On selvä, että ne ovat leikkauksia eivätkä säästöjä”, Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi kuvailee.
Valtion taloutta pyritään tasapainottamaan säästöjä hakemalla, vaikka on tiedostetaan, että ne merkitsevät lisäkustannuksia toisaalle. Mielenterveyspalvelut toimivat jo ennestään huonosti.
”Meillä on mielenterveyskriisi. Mielenterveysongelmat ovat tällä hetkellä suurin työelämästä syrjäyttäjä. Ennaltaehkäisyä pitäisi vahvistaa. Jos apua ei saada, palvelut kuormittuvat ja kustannukset kasvavat perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.”
Mieli ry:n valtakunnallinen kriisipuhelin soi vuodessa yli 400 000 kertaa. Tällä hetkellä noin joka viidenteen puheluun pystytään vastaamaan. Aalto-Matturi laskee, että jos avustuksesta leikattaisi kolmannes, kaavamaisesti laskien 90 000 puhelun sijaan vain 65 000 puheluun pystyttäisi vastaamaan.
”Todellisuudessahan puhelujen määrä kasvaa, koska yhä useampi joutuu soittamaan useamman kerran ennen kuin pääsee läpi. Silloin yhtälö karkaa toiseen suuntaan ja puhelin saattaa soida 500 000 kertaa. Se on tosi paha tilanne.”
Mieli ry:llä on noin tuhat ammattilaista ja vapaaehtoista vastaamassa puhelimeen. Vapaaehtoistyökään ei kuitenkaan ole ilmaista: työ vaatii koulutusta ja ammattilaisten jatkuvaa tukea.
Kriisipuhelin on ulkopuoliselle helpoin hahmotettava siitä, mitä Mieli ry tekee. Sen lisäksi järjestö tarjoaa koulutusta esimerkiksi opettajille ja harrastustoimintojen vetäjille, jotta he osaisivat tunnistaa ja käsitellä esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmia.
”Noin puolet soittajista eivät ole hakeneet apua mistään aikaisemmin”
Epätietoisuus on tällä hetkellä vallitseva tila. Ehkäisevään päihdetyöhön keskittynyt Ehyt ry pystyy yhä ylläpitämään toimintaansa, mutta laajennuksia on turha suunnitella.
”Emme tiedä, miten leikkaukset tulevat vaikuttamaan. Seuraamme sitä kauhulla”, päihdeneuvonnan päällikkö Kaisa Åberg huokaa.
Puheluiden määrät ovat vuosi vuodelta nousseet, eikä ongelma ole poistumassa. Ehyt ry:n Päihdeneuvontapuhelin soi vuoden aikana noin 9 000 kertaa, käytännössä kellon ympäri. Työntekijöitä on vain kymmenkunta.
”Alkoholipolitiikassa tehtiin suunnanmuutos, kun vahvempia alkoholijuomia saa ruokakaupoista. Toivoisi, että tukeviin ja ehkäiseviin toimiin luotaisi puskuria, mutta nyt näyttää siltä, että auttavat tahot ja tukitoimet supistuvat.”
Ehyt ry:n Päihdepuhelimen budjetti on noin puoli miljoonaa, joka tulee lähes kokonaan valtiolta.
”Suomessa myydään alkoholia vuosittain viidellä miljardilla. Meille myönnetty tuki on promillen kymmenesosa. Haitat ovat puolentoista miljardin luokkaa. Olemme ainoa taho, joka tarjoaa maksutonta neuvontaa päihdeasioissa valtakunnallisesti vuorokauden ympäri”, Åberg sanoo.
Jos leikkauksia tulee, puhelin ei voi enää olla vuorokauden ympäri auki. Maksuttomuudesta Ehyt ry pitää viimeiseen asti kiinni, koska se on kohderyhmälle oleellista – usein päihdeongelmista kärsivillä on myös taloudellisia vaikeuksia.
”Päihdeongelmiin liittyy todella paljon häpeää ja syyllisyyttä. Oleellista on se, että noin puolet soittajista eivät ole hakeneet apua mistään aikaisemmin.”
Åberg huomauttaa, että jos huono kehityskulku saadaan katkaistua ennalta, asiakkaat eivät edes tarvitse terveydenhuollon palveluita.
”Meiltä leikkaaminen ei säästä mitään. Se tulee kalliimmaksi, koska ongelmat pitkittyvät.”
Juttua päivitetty 9.8. klo 13.47: Täsmennetty, että Ehyt ry:n Päihdepuhelimen budjetti on noin puoli miljoonaa.