Rovastin tytär Krista Kosonen teki valtavan luku-urakan – Uusi testamentti 24 tunnin äänikirjaksi ja herransanaa kännykkäkansalle

Jaa artikkeliTilaa Seura
Uuden käännöksen kohderyhmänä oli kuvitteellinen parikymppinen kaupunkilaisnainen, joka lukee kirjansa älylaitteen luurilta.
Uuden käännöksen kohderyhmänä oli kuvitteellinen parikymppinen kaupunkilaisnainen, joka lukee kirjansa älylaitteen luurilta. © istockphoto
Uudesta testamentista ilmestyy jälleen uusi suomennos. Tällä kertaa pyhä teksti on paketoitu parhaiten älykännykän ruutuun sopivaksi – tai kuunneltavaksi.

Evankelisluterilaiselle kirkolle tärkeä Uusi testamentti on kokenut taas yhden nuorennuksen parituhatvuotisella taipaleellaan, mutta tällä kertaa kyse on enemmän esitystekniikan sanelemasta kielen uusimisesta kuin aatteellisesta viilaamisesta.

Pipliaseura on muokannut evankeliumeista älykännyköiden ja tablettien käyttäjille sujuvammat ja samalla mobiilikielisemmät suomennokset. Uusi käännös ei syrjäytä aiempia, vaan tulee niiden rinnalle.

Onnellisia ja oppilaita

Tekstin poljento on hieman erilainen kuin kirkon virallisessa, vuodelta 1992 olevassa raamatunkäännöksessä.

Kun Jeesus näki väkijoukon, hän nousi vuorelle. Hän istuutui, ja oppilaat tulivat hänen luokseen. Jeesus alkoi puhua ja opetti heitä näin:

”Onnellisia ovat hengeltään köyhät: taivaiden valtakunta on heidän. Onnellisia ovat suruaan valittavat: heitä lohdutetaan. Onnellisia ovat maltilliset: he perivät maan. Onnellisia ovat ne, joilla on oikeudenmukaisuuden nälkä ja jano: he saavat kyllikseen.”

Vuorisaarnan sanoma on edelleen hyvin tunnistettavissa, mutta muutoksetkin ovat selkeitä.

Uudessa mobiiilitestamentissa ei nimittäin puhuta enää ollenkaan opetuslapsista, vaan tilalla ovat oppilaat. Samalla autuaista on tullut onnellisia ja vanhurskaudesta oikeudenmukaisuutta.

Lauserakenteet ovat yksinkertaisempia ja ymmärrettävämpiä.

Keksitty Elisa maalina

Pipliaseura on muokannut tekstinsä niin, että se puhuttelisi parhaiten erästä tiettyä Elisaa, toivottua lukijaa.

”Elisa” on 20-vuotias pääkaupunkiseudulla asuva sairaanhoitaja, jota ei oikeasti ole olemassa.

Kyseessä on käännöstyön apuna käytetty kuvitteellinen mallilukija, joka edustaa itseään isompaa joukkoa noin 15—25-vuotiaita ihmisiä.

”Tutkimusten mukaan on aivan selvää, että parikymppisten on aika hankala hahmottaa maataloussanastoa ja uskonnollista erityissanastoa”, Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila selittää.

Mikä ihmeen seimi?

Siksi etenkin agraariyhteiskunnan perua olevaa terminologiaa on käännöksestä karsittu.

Esimerkiksi jouluevankeliumin seimen tilalla puhutaan suoraan heinistä, sillä monikaan nykylukija ei enää ymmärrä seimen tarkoittavan eläinten ruokintakaukaloa (joka oli täynnä heiniä).

Vaikka tekstin muokkaamisessa on ajateltu erityisesti nuoria, uuden käännöksen kohderyhmänä ovat Pipliaseuran mukaan kaikki älylaitteiden käyttäjät, iästä riippumatta.

”Kuka tahansa kadulla pysäytetty ihminen pyörittäisi silmiään, jos kysyisin, mikä on vanhurskas. Sillä sanalla ei ole enää sisältöä, joten se on tiputettu pois”, Markku Kotila sanoo.

Taustalla

1. Uusi suomennos ei korvaa kirkon nykyistä, vuoden 1992 Raamatun käännöstä. Maksutonta mobiiliversiota voi lukea vain Piplia-sovelluksessa sekä Raamattu.fi-sivuilla, eikä siitä ole tulossa painettua kirjaa.

2. Käännöstekstissä on yli miljoona kirjainta, numeroa ja välimerkkiä. Piplia-sovelluksessa äänikirjana olevan Uuden testamentin kuunteleminen alusta loppuun vie aikaa: puhuttuna sen pituus on 24 tuntia.

3. Ryhmätyönä tehty kääntämis­urakka kesti 2,5 vuotta. Raakakäännöksen kreikan kielestä teki dosentti Niko Huttunen, nykyaikaistamisesta vastasi tutkija Tuomas Juntunen. Prosessissa oli mukana liki 3 000 testilukijaa.

4. Uudessa versiossa publikaani on tullimies, Juudaksen kavallus on ilmianto ja langeta on kompastua. Lisäksi kuulijajoukkoa puhutellaan aiemman veljet-sanan sijaan nyt muodossa veljet ja siskot, jos joukkoon kuuluu naisia.

Kirkon virallisissa toimituksissa käytetään edelleen vuonna 1992 käyttöön otettua raamatunkäännöstä. Uusi kännykkäkansalle muokattu versio tai äänikirja eivät syrjäytä mitään aiemmista.

Kirkon virallisissa toimituksissa käytetään edelleen vuonna 1992 käyttöön otettua raamatunkäännöstä. Uusi kännykkäkansalle muokattu versio tai äänikirja eivät syrjäytä mitään aiemmista. © Ismo Pekkarinen / Lehtikuva

Isä meidän uusiksi

Myös Isä meidän -rukous on saanut uuden muodon, jossa ei ole enää olkoon- ja tulkoon-muotoja:

Isämme taivaassa, osoita nimesi pyhyys, anna valtakuntasi tulla ja tahtosi toteutua maan päällä samoin kuin taivaassa.

”Ihmiset eivät puhu toisilleen olkoon-sanamuotoa käyttäen. Eivätkä myöskään Jumalalle”, Markku Kotila sanoo.

Uusi testamentti on luettuna erilainen

Yksi iso muutos rakenteeseen tuli siitä, että Uusi testamentti julkaistaan nyt myös ääni­kirjana. Tekstin pitää toimia siis ääneen luettuna.

”Audiossa ei ole mahdollista kuulla selityksiä kesken kaiken, joten tekstin pitää toimia itsenäisesti”, Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari sanoo.

Muutokset käännöksessä ovat niin isoja, että ne voivat saada lukijan miettimään, onko käännös tehty oikein.

”Käännös on alkutekstin mukainen, suoraan kreikasta”, Kotila vakuuttaa. Tekstiin on liitetty runsaasti alaviitteitä, joissa kerrotaan muutoksista ja perustellaan ne.

”Jeesus oli rebel”

Näyttelijä Krista Kosonen luki teosta äänikirjaksi studiossa kahden viikon ajan, ja yllättyi Jeesuksen puheiden suorasanaisuudesta.

Papin tytär Krista Kosonen mietti lapsena, mitä vaikkapa vanhurskas oikein tarkoittaa. Luku-urakka yllättikin positiivisesti.

”Kieli on nyt helppotajuisempaa. Yhtään kohtaa ei särähtänyt korvaan, vaan teksti soljuu vaivattomasti eteenpäin. Kieli ei ole myöskään liian moderni”, Kosonen sanoo.

Hän ei tuntenut kaikkia Uuden testamentin tekstejä entuudestaan. Aikaisemmin Kosonen oli ajatellut Jeesusta jeesustelun kautta, ajatellen tämän puhetavan olevan ympäripyöreä ja pyhä.

Krista Kososen mukaan Raamatun äänikirjaksi lukeminen oli tehtävä, jossa yhdistyivät ”iso kunnia ja vastuu”.

Krista Kososen mukaan Raamatun äänikirjaksi lukeminen oli tehtävä, jossa yhdistyivät ”iso kunnia ja vastuu”. © Suomen pipliaseura

”Mutta Jeesus olikin aikamoinen rebel ja kiihkomielinen ihminen. Mielestäni oli hauskaa, että Jeesus käytti sanoja ’te teeskentelijät’  ja ’te ääliöt’, kun hän oli turhautunut ihmisiin”, Kosonen sanoo.

Hän suosittelee ilmaisteokseen perehtymistä myös uskonnottomille.

”Tarinat ovat niin ikiaikaisia ja yleismaailmallisia. Yleisviesti armollisuudesta, anteeksiannosta ja lähimmäisenrakkaudesta on hienoihin asuihin ja tarinoihin puettu,” Kosonen kuvailee.

Krista Kososen mukaan Raamatun äänikirjaksi lukeminen oli tehtävä, jossa yhdistyivät ”iso kunnia ja vastuu”.

X