Krista Pärmäkoski toi puolet Suomen mitalisaaliista – milloin olympialaisissa starttaa naisten viisikymppinen?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Tarja Hurme.
Tarja Hurme. © Vesa Tyni / Otavamedia
Mitä virkaa olisikaan kilpaurheilijalla ilman kovaa kilpailuhenkeä ja kultatavoitetta. Muunlainen asenne tuottaa kallista kisaturismia, kirjoittaa Seuran päätoimittaja Tarja Hurme.

Viidenkympin hiihto Lake Placidissa 1932. Kilpailijat painelevat kotitekoisen näköisiä metsälatuja pusikoita kierrellen mustavalkoisen mykkäelokuvan rytmillä. Maisema, vauhti ja hiihtotyyli ovat ihan muuta kuin Etelä-Korean laveilla latuväylillä, joilla Iivo Niskanen pisti lauantaina hanat auki juuri oikealla momentilla.

Nyt hiihto on tiedettä, ellei peräti salatiedettä.

Taustatiimin merkitys on iso. Silti näissä eri vuosikymmenten kuningashiihdoissa voiton suomalaisille toivat epäilemättä urheilijan kestävyys, sisu ja tinkimätön meno kohti tavoitetta. Suurhiihtäjän kyvyt ja asenne edetä harjoittelukaudesta maaliin saakka henkinen kultamitali kaulassa, muun maailman paineita ja odotuksia liikaa miettimättä.

Onnellisuusprofessori Markku Ojasen uusimmassa kirjassa kysytään, mikä on ihmisen vastuu omasta onnestaan. Tekee mieli jatkaa: mikä vastuu ihmisellä on omasta onnistumisestaan? Tuo omavastuu tuntuisi olevan välillä vähän hakusessa. Iivo onkin meille, alasta ja ammatista riippumatta, kelpo esimerkki vastuunotosta, sitoutumisesta omaan tavoitteeseen, pitkäjänteisyydestä. Geenien ja lahjakkuuden lisäksi ahkeruudesta.

Mystiseksi matkaksi luonnehti Iivo Niskanen tv:ssä viidenkympin hiihtoa. Virpi Sarasvuon sanoin: tasapainoilua oman rajan ja pahan olon välillä. Se voittaa, joka parhaiten kestää pahaa oloa. Iivo kesti, hiihti fiksusti, malttoi. Yhtä vaikea tavoite kuin vauhti voikin olla juuri maltti, ajoitus. Pätee paitsi hiihtoon myös kaikkeen muuhun, missä haluamme onnistua.

Iivo sai, mitä tavoitteli.”Ei voi sanoa koskaan, että toinen sija tuntuisi hyvältä”, hän pohti tv:ssä. Ja vielä, naurahtaen: ”Sairaalloinenkin kilpailuhenki se miehen tiellä pitää.” Mitä virkaa olisikaan kilpaurheilijalla ilman kovaa kilpailuhenkeä ja kultatavoitetta. Muunlainen asenne tuottaa kallista kisaturismia.

Krista Pärmäkoski nousi Kulta-Iivon kumppaniksi hienosti kolmella mitalillaan. Puolet Suomen saaliista. Milloin starttaa olympialaisissa naisten viisikymppinen? Virpi Sarasvuo sanoo, epäilemättä kokemuksesta, että naiset jaksavat siinä missä miehetkin. En epäile hetkeäkään.

X