KRP: Ihminen voi halutessaan kadota vuosikausiksi – eräs löytyi elossa 31 vuoden päästä, kuolleita löytyy 10 vuoden jälkeen
Vuosittain poliisilta jää löytämättä 15–20 kadonnutta.
Iäkkäät kadonneet löytyvät yleensä varsin nopeasti.
Toista kuukautta sitten Helsingin Malminkartanosta kadonnutta Nela Utkinaa ei ole löydetty vieläkään. Posiolla kadonnut 10-vuotias poika puolestaan löytyi hyvässä kunnossa 20 tunnin etsintöjen jälkeen.
Saksalainen nainen taas ehti olla kateissa peräti 31 vuotta ennen löytymistään. Hän oli elänyt eristäytynyttä elämään uuden henkilöllisyyden turvin, joka paljastui vasta, kun hänen asuntoonsa murtauduttiin.
”Kaikki katoamistapaukset ovat erilaisia. Jos ihminen haluaa kadota omatoimisesti, hän saattaa löytyä pitkänkin ajan jälkeen”, sanoo rikosylikomisario Göran Wennqvist Keskusrikospoliisin tunnistusyksiköstä.
Wennkqvist muistaa vanhemman miehen, johon omaiset eivät ole saaneet yhteyttä. Miehestä tehtiin katoamisilmoitus ja hänet julistettiin oikeudessa kuolleeksi. Kun eläkkeiden maksu tilille katkaistiin, mies otti yhteyttä ulkomailta.
”On myös ihmisiä, joilla ei edes ole ollut omaisia. Asunnoista on löytynyt menehtyneitä, jotka eivät ole olleet vuoteen tai pariin kenenkään kanssa tekemisissä ja vuokrat on maksettu suoraan eläkkeestä. Jos ihminen haluaa erakoitua ilman, että omaiset puuttuvat, se näköjään onnistuu nyky-yhteiskunnassa.”
Vuosittain 15–20 ei löydy
Poliisi saa päivittäin useita katoamisilmoituksia, ja vuodessa niitä tulee toista tuhatta. Kadonneiden kirjo ulottuu pikkulapsista dementoituneisiin vanhuksiin ja sairaalapotilaisiin, jotka lähtevät omin päin harhailemaan hoitopaikastaan.
”Useimmat tällaiset tapaukset löytyvät poliisin kenttätemppujen avulla vuorokauden sisällä.”
Vuosittain poliisilta jää löytämättä 15–20 kadonnutta, mikä ei sekään tarkoita etteikö heitä löydettäisi ikinä. Suomen vesistöt ovat sellaisia, että menehtyneen ihmisen löytyminen voi mennä seuraavan vuoden puolelle.
”Kuolleita kadonneita on löytynyt jopa kymmenen vuotta katoamisesta, vaikka suurin osa löytyy ensimmäisten kuukausien aikana.”
Lapset: huoltajuuskiistoja
Pikkulapsia jää kadoksiin vain muutamia, eikä heidän kohdallaan Wennqvistin mukaan ole kyse kidnapatuista tai itsekseen harhailemaan lähteneistä. Kaikki löytymättä jäävät kadonneet lapset liittyvät huoltajuuskiistoihin, joissa toinen vanhemmista on vienyt lapsen luvatta ulkomaille.
Teini-ikäisistä tyttöjä etsitään useammin kuin poikia.
”Pidempään kateissa olleista teineissä on yli puolet enemmän tyttöjä kuin poikia. He ovat usein koulukotitapauksia”, Wennqvist sanoo.
”Aikuisikään tullessa, 18-20-vuotiaana suhde kääntyy toisin päin. Tällaiset omatoimisesti kadonneet saattavat olla kateissa reippaasti yli kuukauden.”
Ikääntyvien kadonneiden tapaukset muistuttavat lasten katoamista siinä, että kadonneet löytyvät hyvin nopeasti.
Onko mitään, mikä yhdistää tapauksia, joissa kadonnutta ei koskaan löydy?
”Ne tarinat joissa ihminen katoaa lopullisesti, ovat kaikki erilaisia eikä niissä ole mitään valmista mallia. On hukkumisia ja itsemurhia. Hyvin pieni osa on henkirikoksia, joiden uhrien katoamisia Suomessa tutkitaan kaksi tai tapausta vuodessa.”