Kuinka haavoittuva on Päijännetunneli, jota pitkin juomavesi virtaa pääkaupunkiseudulle?
Suomen vesilaitoksiin kohdistunut murtojen sarja herättää kysymyksiä yhteiskunnan vesihuollon varmuudesta. Päijännetunneli on kuitenkin hyvässä turvassa, kertovat asiantuntijat.
Päijännetunneli tyhjänä peruskorjauksen yhteydessä. Tavallisesti tunneli on täynnä vettä.
Loppuuko helsinkiläisiltä juomavesi, jos vesihuollon kulmakivi Päijännetunneli joutuu pois pelistä?
Seura kertoi verkkosivuillaan 18. elokuuta venäläisen pankkiirin ja sijoittajamiljonäärin Vladimir Stoljarenkon Asikkalassa sijaitsevasta kivi- ja hirsilinnasta, johon kuuluu 26 hehtaarin verran maata.
Nykyisessä Euroopan turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Stoljarenkon omistuksesta tekee erityisen kiinnostavan se, että tilan sijaitsee lähellä Päijännetunnelia.
Päijänteestä alkunsa saava Päijännetunneli virtaa 120 kilometrin pituisena ensin Vantaalle Silvolan tekojärveen ja sieltä edelleen vedenpuhdistamoiden kautta pääkaupunkiseudun asukkaiden käyttövedeksi. Päijännetunneli on ensisijainen helsinkiläisten juomaveden lähde.
Stoljarenkon tila on vain yksi esimerkki lukuisista venäläisistä omistuksista ympäri Suomea. Monet tiloista sijaitsevat suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeiden infrastruktuurien lähettyvillä.
Useita murtoja vesilaitoksiin
Keskikesällä mediassa kerrottiin useista murroista ja murtoyrityksistä vesihuollon kohteisiin.
Suojelupoliisi on jo lokakuussa 2023 kertonut, että Venäjä kohtelee Suomea epäystävällisenä valtiona. Maaliskuussa 2024 Supo sanoi tiedotustilaisuudessaan, että Venjältä on odotettavissa yhä härskimpää ja pahantahtoisempaa vaikuttamisyritystä.
Suomessa heräsi huoli siitä, voisiko sabotaasi suuntautua Suomessa esimerkiksi vesihuoltoa kohtaan. Sabotaasin muotoja voisivat olla muun muassa veden myrkyttäminen tai muu saastuttaminen tai infran fyysinen vahingoittaminen.
Nyt Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja Arto Kallio kertoo Seuralle, että Päijännetunnelin syvyys maan alla vaihtelee 30 ja 100 metrin välillä. Sen fyysinen vahingoittaminen olisi siis hyvin vaikeaa.
”Tunneli kulkee maan alla kallioperässä, eikä siihen todellakaan ole helppo päästä käsiksi. Totta kai meillä on myös kattavat järjestelmät valvontaan.”
Päijännetunneli sekä siellä kulkevan veden laatu ovat Kallion mukaan jatkuvan valvonnan alla.
”Meillä on jatkuvatoimisista vedenlaadun seurantaa useassa paikassa sekä säännölliset näytteenotot ja laboratorioanalyysit useasta paikasta. Kyse on kuitenkin raakavedestä, eli ei siis vielä juomavedestä. Meiltä vesi menee eteenpäin vesilaitoksille, joilla on oma seurantansa veden laadulle ennen kuin vesi päätyy kansalaisten hanoihin.”
Itse tunnelin lisäksi myös sen alkupäähän ja loppupäähän on vaikea päästä käsiksi.
”Tunnelin alkupää on olemassa vuodesta 1978 ja loppupää 1982, ja monihan niiden sijainnit tietää. Niihin on kuitenkin pääsy vain alle kymmenellä henkilöllä muutoin kuin saatettuna.”
Päijännetunneli ei ole Kallion mukaan ollut enää vuosiin auki yleisövierailuille. Lisäksi kaikille aliurakoitsijoille ja muille, jotka tekevät Päijännetunnelille palveluita tai esimerkiksi remontteja, tehdään turvallisuusselvitykset. Heistäkään kenellekään ei anneta avaimia eikä murtohälyjen tunnuksia.
Kallio lisää, että jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:ssä on huomattu, mitä maailmalla tapahtuu.
”Se tarkoittaa, että olemme jo vuosien ajan paneutuneet sekä fyysiseen turvallisuuteen että viime vuosina etenkin kyberturvallisuuteen.”
Vuoden 2022 alun jälkeen Päijännetunnelin turvallisuuteen ei ole jouduttu tekemään uusia konkreettisia muutoksia.
”Ei ole. En voi mennä yksityiskohtiin, mutta olemassa olevien järjestelmien komponentteja on vaihdettu uudempiin ja erilaisiin paikkoihin on tehty tuplavarmistuksia.”
Ruoantuotanto ja energialaitokset tarvitsevat vettä
Vladimir Stoljarenkon tapauksessa voi olla myös kyse puhtaasta sattumasta, että hänen tilansa sattuu sijaitsemaan Päijännetunnelin läheisyydessä. Tämä tila on vain yksi hänen lukuisista suurista huviloistaan ympäri maailmaa. Hänen omistuksessaan on viime vuosina ollut arvokkaita kiinteistöjä ainakin Moskovassa, Lontoossa, Kyproksella, New Yorkissa ja Floridassa.
Lisäksi Stoljarenkon kerrotaan viime vuosina joutuneen tiettävästi Putinin epäsuosioon tuettuaan Kremlille epämieluisia korruption vastaisia aloitteita.
Vesihuolto on joka tapauksessa aivan keskeinen osa yhteiskunnan arjen toimivuutta, muistuttaa Aalto-yliopiston vesihuoltotekniikan apulaisprofessori Anna Mikola.
”Vesihuollon ja vesitekniikan alalla tiedetään hyvin veden merkitys, ja vähän harmitellaankin, etteivät ihmiset arjessa havahdu asian tärkeyteen. Moni ei hahmota, että kotikäytön lisäksi jokseenkin kaikki ruoantuotannosta energialaitoksiin pysähtyy tai ainakin on hyvin suurissa vaikeuksissa ilman vettä”, Mikola sanoo.
Mikola kertoo, että kun suomalainen kunta ja vesihuoltolaitos suunnittelevat ja varautuvat vedentarpeeseen, ei lasketa vain yhden vesilähteen varaan.
”Aina on mietitty, että jos raakavesilähteelle, vedenpuhdistuslaitokselle tai vaikkapa putkelle käy jotain, on mahdollisuus reagoida siihen hyvin nopeasti.”
Suomalaiset ovat kodeissaan tottuneet siihen, että käyttövettä on saatavilla lähes rajattomasti. Poikkeustilanteessakin vettä järjestyisi nopeasti kohtuullisia määriä.
”Suomalaiset kuluttavat kotitalouksissa keskimäärin reilut sata litraa vettä. Ehkä poikkeustilanteessa ei päästä aivan siihen, mutta nopeasti on järjestettävissä noin 20-30 litraa kaikille. Vesihuollossa on pyritty jo pitkän aikaa siihen, että systeemiä on hyvin vaikea saada kokonaan polvilleen.”
Entä jos sabotoidaan?
Kesän uutisoinneissa on kerrottu yksittäisten rakennusten murroista ja murtoyrityksistä. Olisiko yksittäiseen vesitorniin tai vedenpuhdistamoon kohdistuvalla sabotaasilla jotain merkitystä?
”Totta kai sillä aina jotain merkitystä on, sillä eiväthän ne siellä tyhjän panttina ole. Mutta koskaan ei olla yhden tornin tai laitoksen varassa. Ja tietysti merkitys riippuu kunnastakin. Jos jossain kunnassa kymmenestä vesitornista yksi on poissa käytöstä, niin ei kuluttaja sitä arjessaan huomaa.”
Entä jos Päijännetunneliin kaikesta huolimatta saataisiin jollain lailla pois käytöstä, jäisivätkö ihmiset vaille juomavettä?
”Eivät jäisi”, vastaavat sekä Kallio että Mikola.
