Kuinka paha Kreikan kriisi on Suomen 1990-luvun lamaan verrattuna?
Suomen 1990-luvun lama oli malliesimerkki pahasta länsimaisesta talouskriisistä. Miten se vertautuu Kreikan talouskurimukseen?
Helsinkiläiset jonottavat leipää lamavuonna 1994.
1. 8-kertainen pankkituki
Suomessa valtio maksoi lamavuosina 1992–1996 pankkitukea nykyrahassa 12,5 miljardia euroa.
”Kreikan pankkisektoria on tuettu kriisin alusta vuoteen 2014 mennessä noin 61 miljardilla eurolla, ja uudesta tukipaketista arviolta 30 miljardia euroa menee pankkien pääomittamiseen”, kertoo talouspoliittista keskustelua tutkinut Lauri Holappa Helsingin yliopistosta.
Kreikan pankkituen määrä nousee lähes sataan miljardiin euroon, eli kahdeksankertaiseksi suomalaispankkien lamatukeen verrattuna.
2. BKT:n tuplaromahdus
Suomessa bruttokansantuote laski lamavuosina 13 prosenttia, kun taas Kreikassa BKT:n lasku on ollut 25 prosenttia. Optimistisimman skenaarion mukaan Kreikan BKT alkaisi kasvaa vuonna 2016 tai 2017, mutta näin ei todennäköisesti tule tapahtumaan.
3. Työttömyyskurimus
Työttömyysaste lähenteli lama-Suomessa pahimmillaan 20 prosenttia vuonna 1994. Kreikassa työttömyysaste pyörii 25 prosentin tuntumassa nuorisotyöttömyyden ollessa jopa 50 prosenttia.
4. kovemmat lääkkeet
Iiro Viinanen on piirtynyt suomalaisten mieliin kovalla talouspolitiikallaan, mutta Kreikassa talouskuri on ollut huomattavasti rajumpaa. Suomessa sosiaalimenot kasvoivat laman aikana leikkauksista huolimatta, kuten yleensä laman aikana tapahtuu.
Kun työttömyys kasvaa, työttömyyden hoitomenot kasvavat.
”Kreikassa sosiaalimenojen nimellismäärä on kuitenkin kääntynyt hämmentävällä tavalla laskuun, eli menoja on leikattu todella radikaalisti”, Holappa sanoo. Esimerkiksi eläkkeitä on Kreikassa on leikattu niin alas, että 45 prosenttia eläkkeistä alittaa eurooppalaisen köyhyysrajan.
5. pidempi toipumisaika
Suomessa lamasta toivuttiin suhteellisen nopeasti. Työllisyystilanne alkoi parantua jo 1995, ja vuosikymmenen lopulla työttömyysaste lähenteli kymmentä prosenttia.
”Kreikassa ei ole seuraavina vuosina nähtävissä juuri minkäänlaista palautumista”, Holappa sanoo.
Kreikan BKT:sta 75 prosenttia tulee kurjistuneilta kotimarkkinoilta, eikä muutamalle saarelle kohdistuva turismi voi pelastaa koko valtiota. Kreikan kriisin on todettu ohittaneen pituudeltaan ja laajuudeltaan jo Yhdysvaltojen 1930-luvun laman. Kyseessä onkin länsimaisittain ennennäkemätön taloudellinen katastrofi.