Kuinka usein koronarokotteet aiheuttavat vakavaa haittaa? Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen vastaa yleisimpiin huolenaiheisiin

Osa suomalaisista on jättänyt ottamatta koronarokotteen rokotehaitan pelossa. Seura kysyi lääketurvallisuutta valvovan Fimean ylilääkäriltä Maija Kaukoselta, kuinka yleisiä vakavat haitat ovat.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Fimean Maija Kaukosen mukaan koronavirusrokotteilla esiintyy yleisiä haittavaikutuksia jonkin verran enemmän kuin influenssarokotteilla.

Osa suomalaisista on jättänyt ottamatta koronarokotteen rokotehaitan pelossa. Seura kysyi lääketurvallisuutta valvovan Fimean ylilääkäriltä Maija Kaukoselta, kuinka yleisiä vakavat haitat ovat.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jukka Heinonen

Lääkkeiden turvallisuutta valvovan viraston Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen vastasi Seuran kysymyksiin koronarokotteiden väitetyistä ja todetuista rokotehaitoista.

THL:n tutkimuksen mukaan elokuuhun mennessä lähes 1 700 suomalaista oli kuollut kolmen viikon kuluessa ensimmäisen rokoteannoksen saamisesta. Pitääkö tästä olla huolissaan?

Ei. Rokotukset aloitettiin kaikkein iäkkäimmästä ja hauraimmasta väestönosasta. Heidän riskinsä menehtyä sairauksiinsa on lyhyelläkin aikavälillä suuri, esimerkiksi Helsingissä hoivakotiin muuttavan iäkkään henkilön odotettavissa oleva elinaika on keskimäärin noin kaksi vuotta. Koronarokote suojaa ainoastaan koronavirusinfektiolta, ei perussairauksilta.

THL on tutkinut rokotettuja ja verrannut heidän kuolleisuuttaan samanikäisiin ja yhtä sairaisiin rokottamattomiin. Rokotettujen kuolleisuus rokottamisen jälkeen oli rokotteesta riippumatta pienempää kuin heidän kaltaisillaan rokottamattomilla vastaavana ajanjaksona.

Mistä rokotettujen matalampi kuolleisuus johtuu?

Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä. On mahdollista, että rokotteen ottaneet ihmiset huolehtivat muutoinkin terveydestään paremmin kuin he, jotka eivät rokotetta ole halunneet ottaa.

Kuinka usein koronarokotuksesta aiheutuu haittaa rokotetulle?

Kahdeksasta yhdeksään rokotettua kymmenestä saa jotakin haittaa, lievimmillään ainoastaan käden kipua.

Fimeaan ilmoitetut yleisimmät haitat ovat kuume, vilunväristykset, päänsärky, väsymys, lihas- ja nivelkivut, suurentuneet ja kipeät imusolmukkeet, allergiset reaktiot, pahoinvointi, oksentelu, ripuli ja rokotuskohdan reaktiot.

Koronarokotteet ovat hyvin tehokkaita, ja juuri sen takia niiden aiheuttamat paikalliset ja yleisoireet ovat yleisiä. Hieman yleistäen voidaan todeta, että koronavirusrokotteilla esiintyy yleisiä haittavaikutuksia jonkin verran enemmän kuin influenssarokotteilla.

Mitkä ovat yleisimmät ihmisten ilmoittamat vakavat haitat?

Fimeaan ilmoitetuista vakavista haitoista yleisimpiä ovat kuume, päänsärky ja väsymys. Ilmoittaja, joka on usein rokotettu itse, saa itse määritellä, kuinka vakavaksi hän kokee haitan.

Jos ilmoittaja ei ole tehnyt sitä, Fimea arvioi haitan kansainvälisten kriteerien mukaisesti.

Koronarokotteista on tehty Suomessa yli 20 000 haittailmoitusta, mikä on rokotusmääriin suhteutettuna lähes kymmenen kertaa enemmän kuin influenssarokotteista tehdyt ilmoitukset. Mistä näin suuri ilmoitusten määrä johtuu?

Todennäköisesti kuluttajien lisääntyneestä tietoisuudesta siitä, että haittavaikutusilmoituksen voi tehdä. Siihenhän ovat oikeutettuja muutkin kuin terveydenhuollon ammattilaiset. Nyt ilmoituksia on tullut erityisesti kansalaisilta.

Kun normaalisti saamme lääkkeistä ja rokotteista yhteensä noin 5000 ilmoitusta vuodessa, niin pelkästään koronarokotteesta niitä tuli sama määrä heinäkuun alkuun mennessä. Suomalaiset ovat hyvin tunnollisia ja moni on kokenut velvollisuudekseen tehdä ilmoituksen vaikkapa olkapääkivusta.

Ilmoitusten lukumäärää tärkeämpää on se, että mistä ilmoitetaan. Valtaosa tapauksista on ollut aivan tyypillisiä rokotuksesta aiheutuvia reaktioita.

Kuinka usein haitat ovat vakavia lääketieteellisesti arvioituna?

Hyvin harvoin. Esimerkiksi rokotevalmistaja Pfizer tutki 21 000 rokotetun vakavia haittoja, joita ovat kansainvälisten kriteerien mukaan rokotteesta aiheutunut kuolema, hengenvaara, sairaalahoidon tarve tai sen pitkittyminen, merkittävä ja pitkäkestoinen toimintakyvyn alentuma sekä synnynnäiset epämuodostumat.

Näitä vakavia haittoja ilmeni 0,6 prosentilla rokotetuista, mutta merkille pantavaa on se, että lumerokotteen saaneella samankokoisella verrokkiryhmällä vakavia haittoja ilmeni 0,5 prosentilla. Ero oli siis hyvin pieni.

Seuraavassa vaiheessa tutkijat kävivät läpi jokaisen vakavan haittatapauksen, tietämättä sitä, oliko henkilö rokotettu vai suolaliuosta lumeeksi saanut. Heidän arvionsa mukaan neljällä rokotetulla 21 000:sta eli noin 0,02 prosentilla haitta johtui rokotteesta.

Keittosuolaa saaneiden kohdalla yhdenkään haitan ei katsottu johtuneen rokotteesta. Kaikista sairaustapauksista siis lähes jokaisen arvioitiin johtuneen muusta kuin rokotteesta.

Ihmisiä sairastuu eri sairauksiin jatkuvasti. Vaikka näin kävisi heti rokotuksen jälkeen, siitä ei vielä seuraa se, että tauti olisi johtunut rokotuksesta.

Vaikka haitat ovatkin harvinaisia, niitä on havaittu. Israelilaisen tutkimuksen mukaan 100 000 rokotettua kohden ilmeni 78 ylimääräistä imusolmukkeen tulehdusta, 16 ylimääräistä vyöruusua, 5 ylimääräistä umpilisäketulehdusta ja 3 ylimääräistä sydänlihastulehdusta suhteessa sairauksien tavalliseen esiintyvyyteen. Minkälaisia havaintoja Suomessa on tehty?

THL on julkaissut alustavat tulokset sydänlihastulehduksista. Sen perusteella luvut ovat samaa luokkaa myös Suomessa. Fimeaan on tullut ilmoituksia suurentuneista imusolmukkeista, umpilisäkkeen tulehduksista ja vyöruusuista. On luultavaa, että näidenkin suhteen tilanne Suomessa on samankaltainen.

Suurentunut imusolmuke on ikävä vaiva, mutta vaarallinen se ei ole. Yleensä se paranee varsin nopeasti ilman että sitä tarvitsee hoitaa.

Kysymyksessä mainitun israelilaistutkimuksen tuloksia on poimittu alla olevaan grafiikkaan. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Suomessa on ehkä eniten puhuttu nuorten miesten sydäntulehdusriskistä. THL:n mukaan alle 30-vuotiailla miehillä on havaittu neljä ylimääräistä sydäntulehdusta 100 000 rokotettua kohden. Minkä ohjeen antaisit sydänvaivoista kärsivälle nuorelle miehelle, jota rokotus huolettaa?

Riski on hyvin vähäinen. Aiheesta on tehty tutkimuksia, jotka osoittavat, että kaikissa ikäryhmissä on suurempi riski saada sydänlihastulehdus koronavirusinfektiosta kuin rokotteesta.

Sydänlihastulehdukset liittyvät nimenomaan RNA-rokotteisiin, ennen kaikkea Modernan Spikevax-rokotteeseen ja sen toiseen annokseen. Alle 30-vuotiaiden miesten kohdalla THL on rajannut käytettäväksi RNA-rokotteista ainoastaan Pfizer-Biontechin Comirnatya.

Adenovirusrokotteessa ei ole havaittu vastaavaa sydänlihastulehduksen riskiä, joten on mahdollista valita myös se.

Mitä muita vakavia haittoja koronarokotteiden on havaittu aiheuttaneen?

Lääketieteellisesti vakavaksi katsottavat haitat ovat olleet hyvin harvinaisia. Kun haittasignaali on tutkittu ja sen yhteys rokotteeseen vahvistettu, tuodaan tieto myös valmisteyhteenvetoon. Tällaisia haittoja ovat olleet vaikeat äkilliset yliherkkyysreaktiot erityisesti RNA- ja adenovirusrokotteilla, veren hyytymishäiriöt ja Guillan-Barrén oireyhtymä.

Yliherkkyysreaktioita on havaittu kaikilla koronavirusrokotteilla. RNA-rokotteilla niiden esiintyvyys on noin yksi tapaus 100 000 rokotettua kohden. Se on enemmän kuin vanhemmilla rokotteilla, jotka aiheuttavat näitä reaktioita tyypillisesti noin yhden miljoonaa annosta kohden.

Pfizerin, Astra Zenecan ja Modernan rokotteilla akuutti kasvohermohalvaus on listattu harvinaiseksi eli sitä on esiintynyt harvemmalla kuin joka tuhannella, mutta useammalla kuin yhdellä kymmenestätuhannesta rokotetusta. Meille on tehty kasvohermohalvauksesta 1,6 ilmoitusta 100 000 rokotusta kohden.

Sairautta esiintyy väestötasolla varsin paljon: siihen sairastuu joka kuudeskymmenes suomalainen joskus elämänsä aikana. Yleensä kasvohermohalvaus paranee muutamassa viikossa tai kuukaudessa.

Guillan-Barrén oireyhtymä aiheutuu yleensä infektioiden ja rokotteiden seurauksena. Adenovirusrokotteet ovat korottaneet riskiä sairastua tähän oireyhtymään, mutta vastaavaa ei ole havaittu RNA-rokotteiden kohdalla.

Viime keväänä tuli ilmi, että joillakin harvoilla adenovirusrokotteen saaneilla nuoremmilla ihmisillä esiintyi hyytymishäiriötä. Arviot vaihtelivat yhdestä neljään ylimääräistä tapausta 100 000 rokotettua kohden. Tämän seurauksena Astra Zenecaa ryhdyttiin antamaan vain yli 65-vuotiaille.

Nyt Suomessa on luovuttu Astra Zenecan rokotteesta ja sen tilalle on tullut Janssenin adenovirusrokote. Sitä voivat käyttää esimerkiksi sellaiset 18-64 -vuotiaat, jotka eivät voi ottaa RNA -rokotetta.

Kuinka moni ihminen on joutunut rokotehaitan takia Suomessa sairaalahoitoon?

Valtakunnallista tietoa ei ole. Mutta kun aiemmin syksyllä levisi huhutietoa, että sairaalat täyttyisivät rokotehaittapotilaista, niin HUS teki selkeän ulostulon ja ilmoitti, että näin ei todellakaan ole.

Onko mahdollista, että vastaisuudessa havaitaan sellaisia rokotehaittoja, jotka eivät ole vielä tiedossa?

Pitäisin uusien haittojen ilmestymistä aika epätodennäköisenä. Pelkästään Euroopan talousalueella, jonka kaikissa maissa on samanlainen haittavaikutusilmoitusjärjestelmä, on annettu tähän mennessä 600 miljoonaa rokoteannosta. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisten rokotteiden hyvinkin harvinaiset haitat ovat luultavasti tulleet havaituiksi.

Kolmansistakaan rokotuksista ei ole ilmennyt mitään uutta: ilmoitetut haitat ovat olleet samankaltaisia kuin kahdesta ensimmäisestä annoksesta ilmoitetut.

Mitä sanoisit ihmiselle, jota kuitenkin rokotehaitta huolestuttaa?

Haittoja ei tule vähätellä, mutta tulee muistaa, että koronavirusinfektio aiheuttaa myös nuorille vaikeaa tautimuotoa. Suomessa on ollut 20-30-vuotiaita tehohoidossa ja 30-39-vuotiaista on 11 menehtynyt koronavirustautiin. Rokottautuminen on paras keino suojautua koronavirusinfektiolta.

Nykytilanteessa lienee realistista olettaa, että meistä jokainen tulee kohtaamaan koronaviruksen jollakin aikavälillä. Tällöin henkilö voi itse punnita haluaako kohdata viruksen rokotettuna vai rokottamattomana.

Rokotteen ottamisessa tulee punnita rokotteesta saatavat hyödyt ja suhteuttaa ne siitä mahdollisesti aiheutuviin haittoihin. Useiden sairauksien kohdalla riski sairastua niihin on suurempi virustartunnan saaneella kuin rokotuksen ottaneella.

Mutta eivät kai kaikki rokottamattomat kuitenkaan sairastu koronaan?

Eivät. Rokottamattoman todennäköisyys saada tauti altistumisen jälkeen ei ole sata prosenttia. Mutta toisaalta uudet virusmuunnokset tarttuvat entisiä herkemmin. Alfa oli kiltimpi: maskit, etäisyydenpito ja käsidesi hidastivat sen leviämistä varsin tehokkaasti. Deltan kohdalla pienempikin altistuminen riittää siihen, että saa tartunnan. Omikronista on niukasti tietoa, mutta sen epäillään tarttuvan herkemmin kuin delta.

Ei ole näyttöä siitä, että jotkut ihmiset olisivat luontaisesti immuuneja koronavirukselle. Voit vaikuttaa tartunnan saamisen riskiin vaikkapa pitämällä etäisyyttä ja käyttämällä maskeja, mutta kaikista keinoista tehokkain on rokotus.

On sääli, että rokotuksella ei saa täyttää immuniteettia. Rokotettukin voi saada taudin, mutta rokotetun saama koronainfektio on lievempi ja lyhyempi.

Lue myös: Seura tutki: Millaisten saarnaajien ääntä rokotevastustajat ja salaliitto-uskovaiset kuuntelevat?

X