Kuka ansaitsisi nyt Mannerheim-ristin? Vaikka viimeinen sodanajan ritari poistui, mitaliluokka on yhä olemassa

Viimeinen sodanajan Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt poistui keskuudestamme, mutta mitaliluokkaa ei missään vaiheessa ole lopetettu. Harva tietää, että Marskin ritariksi voisi yhä päästä esimerkiksi ”urheudesta tai erityisen ansiokkaasti johdetuista sotatoimista”.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin jatkosodan aikana ja välittömästi sen jälkeen 191 sotilasta.

Viimeinen sodanajan Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt poistui keskuudestamme, mutta mitaliluokkaa ei missään vaiheessa ole lopetettu. Harva tietää, että Marskin ritariksi voisi yhä päästä esimerkiksi "urheudesta tai erityisen ansiokkaasti johdetuista sotatoimista".
(Päivitetty: )
Teksti:
Petri Korhonen

Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlien vakiovieraana nähty sotaveteraani Tuomas Gerdt kuoli 98-vuotiaana 1. marraskuuta. Kohtelias ja vaatimaton Gerdt oli viimeinen elossa ollut, sotasankaruudesta Mannerheim-ristin saanut suomalainen.

Kaikki muut 190 palkittua ovat poistuneet keskuudestamme jo aiemmin.

Presidentti Carl Gustav Mannerheim myönsi viimeisen nimikkoristinsä toukokuussa 1945, eikä mitalia ole sen koommin jaettu.

Syksyllä 1944 tehty asetus Vapaudenristin ritarikunnasta on silti edelleen voimassa, kertoo ritarikunnan yhteysupseeri, kapteeni Markus Lahti. Ritarikunnan kunniamerkkien joukossa mainitaan yhä Marskin ristikin.

”Virallista päätöstä siitä, ettei sitä enää jaettaisi, ei ole tehty. Mannerheim-ristillä palkitseminen voisi edelleen tulla kyseeseen, mutta lähtökohtaisesti vain sodanaikaisista ansioista”, Markus Lahti kertoo.

Kriiseistä saadut VR-mitalit yhä harvinaisia

Teoriassa Marskin ritariuden voisi palauttaa käyttöön milloin vain, ja näinhän kunniamerkeille on ennenkin tehty.

Presidentti Urho Kekkonen lopetti ehkä poliittisista häveliäisyyssyistä kaikkien Vapaudenristien myöntämisen yksityishenkilöille vuonna 1960. Sotainvalidien veljesliitto sai yhteisönä mitalin vuonna 1980. Vasta Mauno Koivisto käynnisti sotilaiden palkitsemisen tradition uudelleen 1980-luvulla, jolloin mitalin saivat miekkakoristeiden kera entinen puolustusvoimien komentaja Lauri Sutela sekä kenraali Adolf Ehrnrooth.

Vuonna 2006 merkki jaettiin ensimmäisen kerran ”uusista” sotilaallisista ansioista. Presidentti Tarja Halonen antoi kolmelle Afganistanin ISAF-operaatiossa tulitaistelussa kunnostautuneelle upseerille Vapaudenristin ja yhdelle aliupseerille Vapaudenmitalin.

(Mitaliluokan nimi määräytyy näissä sotilasarvon mukaan. Mannerheim-risti sen sijaan on tasa-arvoinen: se on samanlainen niin upseereille, aliupseereille kuin miehistönkin jäsenille.)

Tämäkin Afganistanin-operaatiosta saatu tunnustus on silti erittäin poikkeuksellinen. Markus Lahden mukaan viime vuosina kriisinhallintatehtävistä on myönnetty vain muutamia Vapaudenristejä tai -mitaleja.

Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt (28.5.1922-1.11.2020

Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt (28.5.1922-1.11.2020) © Otavamedia / Jorma Pouta

Mannerheim-risti ei olekaan Suomen korkein kunniamerkki

Mannerheim-risti on ollut varmasti arvostetuin ja maailmallakin tunnetuin suomalaismitali, mutta teknisesti se ei ole ”arvojärjestyksessä” Suomen korkein kunniamerkki.

Ylimpänä hierarkiassa on Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen. Sen jälkeen tulevat Vapaudenristin suurristi, Suomen Valkoisen Ruusun suurristi sekä Suomen Leijonan suurristi.

Näitä on perinteisesti jaettu presidenttien lisäksi muun muassa ulkomaisille valtionjohtajille, suomalaisille ministereille, kenraaleille, tieteentekijöille ja muille ansioituneille siviilielämän vaikuttajille.

Ensimmäisen luokan Mannerheim-risti tulisi vasta näiden jälkeen.

Käytännössä hierarkiaero määrittelee lähinnä sen, missä paikassa mitaleita kannettaisiin juhla-asussa. Se ei kuvaa sitä, miten mitalin saanutta ihmistä tai hänen tekojaan arvostetaan.

Lue myös: Tunnistatko kunniamerkit? Seuran oppaalla pääset alkuun

X