Kuka haluaisi räyhävaltuustoon? Kuntapolitiikan puhetyyli menee yhä rumemmaksi

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kuntapolitiikan keskusteluilmapiiri on huonontunut.
Oulun valtuuston kokouksissa on nähty usein räyhäämistä – mutta tervakaupungin öyhöttäjät eivät ole poikkeus. Samanlaista käytöstapojen puutetta nähdään muuallakin kuntapolitiikassa. © Kuvakaappaus Youtube
Kun poliittisen keskustelun taso laskee kuntapolitiikassakin, yhä harvempi haluaa lähteä sinne hoitamaan yhteisiä asioita.

Kuntavaalit lähestyvät, ja maaliskuun alkuun mennessä puolueiden pitäisi jälleen löytää listoilleen kymmeniätuhansia ehdokkaita. Viime vaaleissa valtuustoihin oli ehdolla lähes 34 000 suomalaista. Kuinka houkutteleva on nyt kuntapolitiikan keskusteluilmapiiri?

Ehdokasasettelu voi olla vaikeaa esimerkiksi Oulussa, jossa kaupunginvaltuuston kokous äityi marraskuun alussa riitelyksi, kiroiluksi ja nimittelyksi.

Kokouksen tallenne on nähtävissä Oulun kaupungin Youtube-tilillä, mutta sen kommentointi on estetty. Tavallisesti valtuuston kokoustallenteilla on ollut runsaat tuhat katsojaa, mutta marraskuun alussa pidettyä kokousta oli parissa viikossa katseltu jo yli 26 000 kertaa.

Kiinnostus tuskin kertoo kuitenkaan oululaisen kunnallispolitiikan vetovoimasta tai ihmisten halusta lähteä seuraavissa vaaleissa joukolla mukaan yhteisten asioiden hoitoon.

Valtuustovälikohtaus voi vaikuttaa pikemminkin päinvastoin.

”Pidän erittäin todennäköisenä, että huonontunut keskusteluilmapiiri vaikeuttaa ehdokasasettelua”, sanoo Oulun vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Janne Hakkarainen.

Häiriköt ulos?

Oulun kaupunginvaltuustossa keskusteluilmapiiri on ollut Janne Hakkaraisen mukaan poikkeuksellisen huono kuluvalla valtuustokaudella.

”Kokouksissa on käytetty erittäin paljon epäasiallisia puheenvuoroja”, Hakkarainen sanoo.

Samaa mieltä on valtuuston kokoomuslainen puheenjohtaja Juha Hänninen. Hän johti puhetta myös edellisellä kaudella, jolloin kokousten johtaminen oli hänen mukaansa erittäin helppoa. Viime vaalien jälkeen tilanne kuitenkin muuttui.

”Valtuustoon on tullut ihmisiä, jotka käyttävät sellaista kieltä, joka ei sinne kuulu eikä ole sopivaa valtuuston arvolle kaupungin korkeimpana päätöksentekoelimenä”, Hänninen sanoo.

Kunnanvaltuusto voisi itse määritellä pelisääntönsä: sallitaanko jäseniltä istunnoissa solvaamista vai ei.

Kunnanvaltuusto voisi itse määritellä pelisääntönsä: sallitaanko jäseniltä istunnoissa solvaamista vai ei. © LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO

Ruokottomuuksiin kärjistynyt kokous ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen. Hännistä on arvosteltu siitä, ettei valtuutettuja saatu paremmin kuriin.

Entiseltä olympianyrkkeilijältä on tivattu puolileikillään, miksi hän ei riskinä miehenä yksinkertaisesti kanna häiriköitä ulos.

”Olen sanonut, etten tiedä, missä he asuvat”, Hänninen sanoo viitaten siihen, että kokouk­set on pidetty korona-aikana etänä, eli valtuutetut osallistuvat niihin videoyhteydellä kotoaan.

”On ihan eri asia johtaa ihmisiä livenä valtuustosalissa.”

Etäkokouksessa myös tekniikka petti siltä osin, että valtuutetut saivat itse mikrofoninsa auki. Tämä tekninen puute on korjattu.

Ilmapiiri ei sen sijaan korjaannu ihan niin helposti.

Varoitus valtuutetulle

Juha Hänninen sanoo joutuneensa puuttumaan asiattomuuksiin kaupunginvaltuustossa jo aiemmin.

”Olen joutunut huomauttamaan, että täällä ei nimitellä ketään, ei suvakiksi eikä miksikään muuksi.”

Kuntalain mukaan puheenjohtaja voi antaa valtuutetuille varoituksia, minkä lisäksi valtuutettu voidaan poistaa kokouksesta tai keskeyttää kokous. Keskeyttäminen kuitenkin venyttäisi entisestään jo muutenkin pitkiä kokouksia.

Hänninen muistuttaa, että valtuutetuilla on oikeus pyytämiinsä puheenvuoroihin.

”Ei etukäteen pysty arvaamaan, mitä toinen aikoo sanoa.”

Valtuuston kohukokouksessa kovinta kieltä käytti vihreiden Latekoe Lawson Hellu, joka nimitteli omasta törkeästä kielenkäytöstään tunnettua valtuutettua Junes Lokkaa muun muassa siaksi.

Vihreiden valtuustoryhmä käsitteli tapausta viime sunnuntaina ja päätti antaa Lawson Hellulle varoituksen.

Hakkarainen huomauttaa, että keskusteluilmapiirin huononeminen ei koske vain Oulua.

”Poliittinen keskustelu ympäri maata on harmillisen usein epäasiallista niin kunta- kuin valtakunnan tasollakin.”

Ongelma ei myöskään ole mitenkään uusi.

Yhteiskunnallisen keskustelun parantamiseksi perustettiin jo viime vuonna Erätauko-säätiö, joka on nyt yhdessä Yleisradion kanssa lanseerannut Hyvin sanottu -kampanjan.

Uudessa Hyvin sanottu-kampanjassa on mukana muun muassa urheiluväkeä, puolustusvoimat ja eduskunta.

Uudessa Hyvin sanottu-kampanjassa on mukana muun muassa urheiluväkeä, puolustusvoimat ja eduskunta. © istockphoto

Kuntapolitiikan keskusteluilmapiiri taitekohdassa?

Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka toteaa, että demokratia vaatii myös vahvaa argumentointia, mutta raja pitäisi vetää esimerkiksi henkilöön käyvään puheeseen.

”Poliitikot itse voi kokea, että se tulee vähän niin kuin työn mukana, ja demokratia vaatii myös tämäntyyppistä keskustelua, mutta kansalaisille se tuntuu kuitenkin olevan etäännyttävää”, Arikka sanoo.

Hyvin sanottu -kampanjan kyselytutkimuksessa nousi esille, että poliittinen keskustelu koetaan usein luotaantyöntävänä, jopa lynkkaavana.

”Se ei herätä kiinnostusta politiikkaa ja päätöksentekoa kohtaan. Tavalliset ihmiset ovat väsyneitä poliittisen retoriikkaan ja riitelyyn.”

Ylen toteuttaman kyselyn mukaan neljännes ihmisistä ei halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun sen vuoksi, että he pelkäävät muiden reaktioita.

”Se on todella huolestuttava asia demokratian kannalta.”

Hyvin sanottu -kampanjassa pyritään luomaan uusia foorumeja rakentavalle keskustelulle. Sen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa eduskunta, Suomen Palloliitto ja puolustusvoimat.

Ratikkavaltuusto houkutti

Raitiovaunukeskustelun kuumeneminen sai tamperelaiset seuraamaan valtuustonsa kokouksia kuin tosi-tv-ohjelmaa.

Yksi viime vuosien näkyvimmistä kunnallispoliittisista rähinöistä käytiin Tampereella 2016, jolloin valtuuston piti päättää raitiovaunuliikenteen rakentamisesta kaupunkiin.

Tampereen ratikasta väännettiin kahdessa pitkässä kokouksessa, joissa puhetta johti nykyinen pääministeri Sanna Marin (sd.). Marin sai tiukoista otteistaan sulan hattuunsa ja runsaasti positiivista huomiota.

Tampereen kaupunginvaltuuston nykyinen puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoo, että ratikkavaltuustosta kasvoi lopulta myönteinen ilmiö. Kaupunki päätti ratikan toisesta rakennusvaiheesta tänä syksynä kokouksessa, jonka striimausta seurasi Ikosen mukaan suorana peräti yli 143 000 eri katsojaa.

”Se on varmaan ennätys kuntapäätöksenteon katsojamäärissä”, Ikonen sanoo.

”Pidän erittäin hyvänä ilmiönä, että ihmisiä alkavat kiinnostaa nämä päätöksenteon asiat. Toki toivon, että ne nousevat asiasisältöjen kautta eikä niin, että ne liikaa karnevalisoituvat.”

Ikonen muistuttaa, että eriäviä poliittisia mielipiteitä ei pidä mennä tulkitsemaan vihapuheeksi, mutta asiattomuuksiin pitää välittömästi puuttua.

Tampereen yliopiston työelämäprofessorina Ikonen on myös itse tutkinut kuntien johtamista.

”Kuntajohtajiin kohdistuu yhä enemmän aggressiivista kielenkäyttöä. Se on muuttunut paljon rankemmaksi työksi, kuten toisaalta myös valtuustojen johtaminen.”

Lue myös: Pilkka korvasi käytöstavat – Kansanedustajat haluavat nyt räyhätä: ”Sillä mandaatilla, jonka kansa on mulle antanut, valitsen itse sanani”

X