Kulttikolossi Atte Pentikäinen korostaa tunteen merkitystä SM-liigan pudotuspeleissä – ”Pelaajien kesken katsotaan, että kumpi murtuu”
Kovaotteisena peruspakkina tunnettu Atte Pentikäinen kertoo ottaneensa joukkueissaan aina henkisen tsemppaajan tehtävän itselleen.
Ilveksen Atte Pentikäisellä ja HIFK:n Matt Generouksella oli asiaa toisilleen keväällä 2015.
Tunne. Jos entinen jääkiekkoilija Atte Pentikäinen pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, se olisi tunne. Se on myös keskeisin sana jääkiekon Liigan pudotuspelien alkaessa torstaina.
Pudotuspeleissä ammattilaisurheilijat ulosmittaavat joukkueena sen, mihin on taas koko vuosi, tai oikeastaan koko elämä harjoiteltu. Voiton ja tappion ero on usein urheilullisesti niukka, mutta tunteiden tasolla hirvittävän suuri.
Tunne kattaa pelaajien lisäksi koko jääkiekkoa seuraavan yhteisön. Pelaajien perheet, kannattajat, seurojen työntekijät ja yhteistyökumppanit.
Harvoin tunnetta saadaan vangittua yhteen urheiluvalokuvaan niin onnistuneesti, kuin valokuvaaja Mikko Pylkkö tämän jutun lähtökuvaan, joka on kuvattu maaliskuussa 2015 Tampereen Hakametsän jäähallissa.
Kuvan keskellä on Ilveksen puolustaja Atte Pentikäinen, joka pitää kiinni HIFK:n puolustajan Matt Generouksen (oik.) paidasta. Kaksikon vasemmalla puolella yhteen ottavat Ilveksen Tommi Kivistö ja HIFK:n Lauri Taipalus.
Keväällä 2017 jääkiekkouransa päättänyt Pentikäinen sanoo nyt, että hänen tehtävänsä läpi koko ammattilaisuran oli nimenomaan ”pumpata oman joukkueen renkaita”, eli saada joukkueen tunne ja taistelutahto huippuunsa. Ilveksen lisäksi hän edusti Liigassa Tapparaa, Ässiä ja Kärppiä sekä pelasi ulkomailla Ruotsissa, Saksassa ja Slovakiassa.
”Olin sitten minkä tahansa joukkueen kopissa, olin siellä kovaääninen ja rehellinen. Ei hävettänyt sanoa sekä hyviä että huonoja asioita. Enemmän keskityin tietenkin siihen, että kannustin sanoilla ja löin selkään, että no niin, homma jatkuu.”
Atte Pentikäinen tökki ja ärsytti
Kaksimetrinen ja satakiloinen Atte Pentikäinen tunnettiin urallaan kovaotteisena peruspakkina, joka antoi herkästi vastustajan maistaa mailaansa ja joskus nyrkkiäänkin kulmissa ja oman maalin edessä. Jäähyjä kertyi itselle, mutta tarkoitus oli saada myös vastustajan peli sekaisin.
”On hieno taiteenlaji tökkiä ja ärsyttää vastustajaa niin kauan, että hän ottaa jäähyn ja siten oma joukkue saa mahdollisuuden tehdä ylivoimalla ratkaisumaali. En yleensä itse ollut niitä ylivoimamaaleja tekemässä, mutta minulle oli se palkinto saada se vastustaja sinne jäähyboksiin.”
Valokuvan tilanteen ja koko ottelun Atte Pentikäinen muistaa hyvin. Maaliskuussa vuonna 2015 pelattu pudotuspeliottelu HIFK:ta vastaan oli Pentikäisen viimeinen peli Ilveksessä. Ratkaisua otteluun haettiin pidemmän kaavan mukaan kuin koskaan ennen. Kun normaalimittainen jääkiekko-ottelu kestää kolme erää, sai peli ratkaisun vasta seitsemännessä erässä, kun HIFK:n Mika Partanen lähetti maalillaan Ilveksen kesälomalle.
”Tuossa tilanteessa oli isompi hässäkkä, moni kaveri sai siinä puolin ja toisin jäähyjä. Generous oli juuri tullut jäähyaitiosta vielä takaisin jäälle. Saatiin hänet vielä suihkuun siitä, mutta ei se meitä siinä pelissä auttanut.”
Joukkueen henki
Pentikäisen mukaan hyvä joukkuehenki syntyy siitä, että jokainen tiedostaa oman roolinsa. Isoja tekijöitä joukkuehengen kannalta ovat myös huoltajat ja hierojat sekä kaikki, jotka ovat joukkueen arjessa mukana. Hallilla on hyvä olla silloin, kun jokainen saa olla oma itsensä.
”Täytyy ymmärtää, että jokainen, joka siinä kopissa on, on omassa roolissaan äärimmäisen tärkeä. Vaikka se olisi se kolmosmaalivahti, joka ei pue peleihin yhtään kertaa, niin kaikki tietävät, että jos pelikaania menee kunnolla turbiiniin, hän on valmiina hyppäämään kaukaloon ja häneen luotetaan.”
Jääkiekossa puhutaan ”pukukoppipelaajista”, joilla tarkoitetaan erityisen hyviä tsemppareita. Sellainen Atte Pentikäinen pyrki aina olemaan. Kuinka oma joukkue sitten psyykataan positiivisella tavalla?
”Ei siihen ole mitään taikatemppua. Itse koin, että minun tehtäväni oli esimerkiksi saada nuoremmat jätkät ymmärtämään, että jokainen ei voi olla ylivoiman pyörittäjä, mutta jokainen taklaus ja blokkaus on meille arvokas.”
Aina sama naama
Pudotuspeleissä tunteen merkitys korostuu paitsi siksi, että ollaan yhä lähempänä kamppailua pokaalista, myös siksi, että saman vastustajan kanssa kamppaillaan monta kertaa peräkkäin.
”Samat naamat vastassa illasta toiseen. Tulee taistelupareja ja koko ajan mittaat sitä omaa vastustajaa, tulee vähän painia ja seuraavana iltana taas sama homma. Rumasti sanottuna pelaajien kesken katsotaan, että kumpi murtuu.”
Pentikäinen muistuttaa, että jääkiekon ytimessä on henkisen kamppailun lisäksi fyysinen yhteenotto.
”Voittamisesta ja menestymisestä on hinta maksettavana, ei ole yhtään sellaista mestarijoukkuetta, joka ei olisi käyttänyt aivan hirvittävää määrää jääpusseja.”
Jääkiekon Liigan pudotuspelit alkavat 15.4.