”Kun suomalaiset olivat siirtolaisia, he erottuivat muista lukutaidoilla”

”Aku Ankkojen ja Koululaisen kaltaisten lehtien lukeminen on tie parempaan menestykseen opinnoissa, työssä ja lopulta koko suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa”, kirjoittaa Seuran päätoimittaja Erkki Meriluoto.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

"Aku Ankkojen ja Koululaisen kaltaisten lehtien lukeminen on tie parempaan menestykseen opinnoissa, työssä ja lopulta koko suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa", kirjoittaa Seuran päätoimittaja Erkki Meriluoto.
(Päivitetty: )
Teksti: Erkki Meriluoto

1800-luvun loppupuolella tiivistynyt muuttoaalto Amerikan ihmemaahan sisältää ainakin yhden erittäin hyvän esimerkin kansallisista ylpeyksistämme. Koko 1900-luvun alun jatkunut siirtolaisten vyöry vei härmästä New Yorkiin nimittäin sivistynyttä sakkia, sillä suomalaiset osasivat lukea.

Se ei ollut tuohon maailman aikaan mikään itsestäänselvyys kaikkien tulijoiden joukossa, jossa monipuolisuutta riitti irlantilaisista kiinalaisiin ja puolalaisista intialaisiin. Siirtolaisten lukutaitokoe astui USA:ssa voimaan vuonna 1917, mutta se ei koitunut ongelmaksi suomalaisille.

Ellis Island oli portti ”parempaan elämään”. Siellä nykyisin toimivassa maahanmuuttomuseossa on nähtävillä vanhoja mainoksia New Yorkista. Niistä hämmentävän moni on suomenkielisiä, joissa mainostetaan esimerkiksi hevoskyytejä ja ruokaloita. Ei paikallisten yrittäjien kannattanut mainoksia lukutaidottomille kansoille tehdä.

Noin 100 vuotta myöhemmin Suomessa on havahduttu siihen, että joskus niin suuresta ylpeydenaiheestamme on syytä olla huolissaan.

Viime syksynä opetusministeriön käynnistämän Lukuliike-kampanjan lisäksi nyt myös Elinkeinoelämän keskusliitto on lähtenyt kampanjoimaan lukutaidon puolesta.

Operaatio Ankka haluaa innostaa lapsia lukemaan. EK lahjoittaa kaikille tänä vuonna 10 vuotta täyttäville lapsille kuukauden Aku Ankka -lehdet. Idea on täydellinen. Itselleni muistui heti mieleen, miten koulupoikana hain keittiöstä pinon hapankorppuja huoneeni sängylle ja murusia ropistellen ahmin niitä yhdessä Aku Ankkojen kanssa vatsani ja mielikuvitukseni täytteeksi.

Sarjakuvien kielenkäyttö on oivaltavaa, ja niissä seikkailee täysin uskomattomia persoonia, jotka varttumisen myötä on oppinut tunnistamaan myös ihan oikeasta elämästä.

Lukutaidon oppiminen ei saa olla vain koulun harteilla. Esimerkki lähtee kotoa ja myös isovanhemmilta. Lapsi pitää opettaa pois pelkkien nettivideoiden tai videopelien maailmasta.

Oikeiden kirjojen rinnalla Aku Ankkojen ja Koululaisen kaltaisten lehtien lukeminen on tie parempaan menestykseen opinnoissa, työssä ja lopulta koko suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa.

Ne ovat keino pitää kiinni kansallisaarteestamme, jonka turvin suomalaissiirtolaisetkin erottuivat massasta maailmalla jo sata vuotta sitten. Vaalitaan lukutaitoa.

X