Väitöskirja: Kunniaväkivaltarikokset eivät useinkaan etene oikeuteen asti
Naisiin kohdistuva kunniaväkivalta jää usein ilman rikosoikeudellista käsittelyä, selviää Turun yliopiston tarkastettavana olevasta väitöskirjasta.
Väkivaltaan puuttuminen ja tapausten saaminen oikeuden käsittelyyn on edelleen puutteellista. Kunniaväkivalta nousi puheenaiheeksi Suomessa vuonna 2002, kun ruotsalaisten kurditytön Fadime Sahindalin kunniamurhaa käsiteltiin mediassa.
THL:n mukaan kunniaväkivaltatapaukset liittyvät usein patriarkaalisiin kulttuureihin, ja niiden taustalla on häpeä ja pelko kunnian menetyksestä. Tekojen syynä on THL:n mukaan esimerkiksi seurustelu, avioero, avioliitosta kieltäytyminen tai siveettömyys.
Uhreilla korkea kynnys ilmoittaa rikoksista
OTM Tuuli Hongin väitöskirjan mukaan väkivallan yhteisöllinen luonne aiheuttaa haasteita väkivaltaan puuttumisessa. Kunniaväkivaltaa pidetään usein osana maahanmuuttajakulttuuria tai sukupuolten välistä epätasa-arvoa, vaikka ilmiö koskee myös muita yhteisöjä.
”Ilmiöön puuttuminen tehostuisi huomattavasti, jos sitä tarkasteltaisiin näkökulmasta, joka huomioisi väkivallan yhteisöllisen luonteen. Yhteisöllisyys voi yksinkertaisimmillaan tulla esille siinä, että konkreettinen väkivaltateko on usean henkilön yhteistoiminnan tulos”, Hong sanoo.
Hongin mukaan esimerkiksi laiton uhkaus ja pakottaminen vaativat tarkkaa tapahtuma-aikaa -ja paikkaa, jotta niitä voitaisiin käsitellä oikeudessa. Uhkaus saatetaan esittää hyvin hienovaraisesti. Ongelmana on sekin, että teot voivat jatkua ja jäädä silti huomaamatta.
Uhri saattaa kokea, ettei viranomaisesta ole apua, ja kynnys ilmoittaa rikoksista tulee entistä korkeammaksi.
Suljettujen yhteisöjen ongelma
Väitöskirjan mukana kunniaan liittyvien väkivaltarikosten lisäksi esimerkiksi suljetuissa yhteisöissä väkivaltarikosten tuominen oikeuden eteen on haastavaa.
”Suljettujen yhteisöjen sisällä käytettävä väkivalta on mekanismeiltaan hyvin samankaltaista yhteisöstä riippumatta. Uhrin näkökulmasta ongelmat paikantuvat pitkälti samoihin kohtiin, onpa kyse sitten kunniaan liittyvästä väkivallasta tai esimerkiksi kotimaisen uskonnollisen yhteisön sisällä harjoitettavasta väkivallasta”, Tuuli Hong huomauttaa.
Hongin oikeustieteen väitöskirja Kunniaan liittyvän väkivallan uhrin oikeudellinen asema tulee tarkastettavaksi Turun yliopistossa 11. tammikuuta. Vastaväittelijänä toimii Lapin yliopiston professori Minna Kimpimäki ja kustoksena Turun yliopiston professori Johanna Niemi.