Kuntavaalien äänestysaktiivisuus oli historiallisen matala – Kaikkein vähiten ääniä annettiin Pieksämäellä
Äänestysaktiivisuus kertaalleen lykätyissä kuntavaaleissa oli historiallisen matala, vain 55,1 prosenttia. Tulos oli matalin 70 vuoteen. Kaikkein vähiten äänestettiin Pieksämäellä, jossa äänestysprosentti oli vain 46,5.
Ennakkoäänestysaikaa pidennettiin koronaturvallisuuden takaamiseksi.
Äänestysaktiivisuus oli koko maassa matalin miesmuistiin. Viimeksi vuonna 1945 kuntavaaleissa on ollut matalampi äänestysprosentti. Vuonna 2000 käytiin myös hyvin alhaalla, 55,9 prosentissa.
Kaikkein matalin äänestysprosentti oli Pieksämäellä, Etelä-Savossa. Tulos oli 35 prosenttiyksikköä matalampi, kuin Utsjoella, joka oli kaikkein ääniaktiivisin kunta huimalla 82 prosentin aktiivisuudella.
Pieksämäen kaupunginjohtaja Ulla Nykänen ei tiedä, mikseivät pieksämäkeläiset käytä ääniään. Kaupungin äänestysaktiivisuus on perinteisesti ollut matala.
”Arvioisin, että ehdokkaat kampanjoivat aktiivisesti sosiaalisessa mediassa sekä kaduilla. Valtuuston aloitteesta oli lisätty äänestyspaikka kauppakeskuksen kupeeseen, mutta se ei valitettavasti vaikuttanut äänestysaktiivisuuteen. Myös nuorisotoimi oli keskittynyt nuorten aktivoimiseen, mutta luvut jäivät alhaisiksi. Kaipa yleinen selitys on, ettei vaikuttamisen mahdollisuuteen ole riittävästi kiinnostusta tarttua”, Ulla Nykänen arvelee.
Viime kuntavaaleissa, vuonna 2017, ääntään käytti 52 prosenttia äänioikeutetuista pieksämäkeläisistä. Näissä vaaleissa äänestämättä jätti vielä yli tuhat ihmistä pudottaen ennestäänkin matalaa aktiivisuutta reilulla viidellä prosenttiyksiköllä.
Muita kaupunkeja, joissa äänestysprosentti oli matala, olivat muun muassa Kajaani, Kotka, Joensuu ja Iisalmi. Niissä 47–48 prosenttia äänioikeutetuista käytti ääntään.
Utsjoen lisäksi kohtuullisen korkea äänestysprosentti oli esimerkiksi Kinnulassa (79 %), Luodossa (77 %) ja Kauniaisissa (73 %).
Kohut ja epäselvä viestintä karkottavat äänestäjiä
Koko Suomessa äänestysprosentti pieneni viime kuntavaaleista 3,8 prosenttiyksikköä. Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin tutkija Emilia Palonen uskoo monen syyn johtaneen äänestysaktiivisuuden laskuun.
”Vaalien siirto kesälle pidensi kampanja-aikaa. Ihmisten kiinnostus ehti lopahtaa ja moni siirtyi lomailemaan, jolloin vaalit saattavat unohtua”, Emilia Palonen sanoo.
Vaalien alla kohistiin esimerkiksi pääministerin ateriaedusta ja Anni Sinnemäen virkarikosepäilystä.
”Kohut vieraannuttavat politiikasta ja saavat äänestäjät epäilemään poliitikkojen luotettavuutta.”
Palosen mukaan vaalikeskustelussa hallitsivat valtakunnalliset asiat.
”Kuntavaaleissa pitäisi puhua paikallisasioista, kuten kaavoituksesta, koulutuksesta ja kulttuurista. Puolueiden epäselvä viestintä vieraannutti äänestäjiä. Paikallislehtien vaaliuutisointi olisi saanut olla aktiivisempaa. Sosiaalisen median puolella taas keskustelu kävi liiankin ärhäkäksi.”
Tutkija Emilia Palonen uskoo myös hallituspuolueiden kampanjointi-innon kärsineen koronakriisistä. Esimerkiksi vihreiden valtti, ilmastotyö, jäi pienelle näkyvyydelle.
Puolestaan oppositiopuolue kokoomus, joka oli vapaa kohuista sekä hallituksen kiireistä, jaksoi kampanjoida alusta loppuun. Kokoomus keräsikin kaikkein eniten ääniä kuntavaaleissa.
Lue myös: Kuka haluaisi räyhävaltuustoon? Kuntapolitiikan puhetyyli menee yhä rumemmaksi