Kuntouttava työtoiminta on palvelutarpeen arvioinnin varmistamispaikka – Asiakkaalle se voi olla myös luontoretkiä ja elokuvareissuja: ”Tämä toiminta on henkireikä monelle”
Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on luoda edellytyksiä työllistymiselle. Se voi myös yhdistää ihmisiä ja tarjota sellaisia kokemuksia, joihin vähävaraisen oma kukkaro ei veny.
Seura kirjoitti osa-aikatyötä tehneestä Laura Kaseliuksesta, jonka Tampereen kaupunki velvoitti kuntouttavaan työtoimintaan. Kaselius kertoi, että kuntouttavassa työtoiminnassa hänen oli määrä kantaa päämäärättömästi pitkospuita osana Pitkospuita pitkin eteenpäin –ryhmää.
Mirva Rosholm Tampereen kaupungin työllisyyshoidon palveluyksiköstä kertoo, että kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on luoda edellytyksiä työllistymiselle esimerkiksi lisäämällä henkilön terveyttä ja hyvinvointia. Se on tarkoitettu pääasiassa pitkäaikaistyöttömille.
”Kuntouttava työtoiminta voi johtaa työkokeiluun tai palkkatuettuun työhön. Sen aikana on mahdollista myös suorittaa tutkinnon osia ja lupakortteja. Ennen kaikkea se on palvelutarpeen arvioinnin varmistamispaikka. Asiakkaan todellinen tilanne ei välttämättä selviä, jos hän istuu toimistopöydän takana 45 minuuttia”, Mirva Rosholm kertoo.
Joillekin kuntouttava työtoiminta on henkireikä
Laura Kaseliuksen kanssaryhmäläinen nimimerkillä Nimensä unohtanut kertoi Seuralle oman kokemuksensa ryhmän toiminnasta. Hänen mukaansa se on monelle henkireikä.
”Menneen puolenvuoden aikana olemme kiertäneet ympäri kaupunkia, milloin kitkien haittakasveja, milloin putsaillen rantoja sinne jätetyistä jätteistä. Olemme kantaneet halkoja nuotiopaikoille, rakentaneet linnunpönttöjä ja käyneet virkistysreissuilla esimerkiksi Seitsemisen kansallispuistossa. Tällaiset reissut ovat monelle ryhmään osallistuvalle todella tervetullutta vaihtelua, koska he eivät itse välttämättä kykenisi taloudellisessa ahdingossaan sellaisia tekemään”, hän kertoo.
Nimensä unohtaneen mukaan toimintaan osallistuminen tuo myös tukiin 150 euron lisän kuukausittain.
Liikuntaa ja musiikkia – kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä on monenlaisia
Tampereella on käytössä OMA-valmentajamalli, jossa jokaiselle työvoimatoimiston asiakkalle on oma työntekijä, OMA-valmentaja. OMA-valmentajan kanssa asiakas tekee palvelutarve-arvion.
”Siinä katsotaan, mitkä asiakkaan työllistymiseen tarvittavat tarpeet ovat. Ensisijaisesti tarjoamme työllistämistä edistäviä palveluja, mutta jos ne eivät ole sopivia tai ajankohtaisia, alamme katsoa kuntouttavan työtoiminnan paikkoja”, Mirva Rosholm avaa.
Kuntouttavaan työtoimintaan sitoudutaan neljäksi tunniksi päivässä kolmen kuukauden ajan. Erilaisia ryhmiä on ideoitu toiminnassa mukana olevien toiveiden perusteella ja niitä on tarjolla lukuisia erilaisia: liikuntaryhmiä niin vasta-alkajille kuin kokeneillekin liikkujille, taiteilijaryhmiä ja muusikkoryhmiä. Myös perinteisiä yhdistyksiltä ostettuja työpajoja on tarjolla.
Mikäli ryhmistä mikään ei tunnu omalta, voidaan tarjota yksilöllisesti räätälöityä paikkaa johonkin kaupungin yksikköön. Myös esimerkiksi vapaaehtoistyö vanhainkodissa voidaan muuttaa kuntouttavaksi työtoiminnaksi.
© iStock
Mitään ei pakoteta tekemään
Esimerkiksi pitkospuu-ryhmässä ryhmäläisiä ei velvoiteta muuhun kuin paikalle tuloon.
”Se, että pitkospuilla joutuisi tekemään raskaita töitä, ei pidä paikkaansa. Heti perehdytyksessä kerrotaan, että mukana olo riittää. Lisäksi jos matkan varrella huomaa, ettei palvelu ollutkaan hyvä, omavalmentajaan voi aina ottaa yhteyttä, ja vaihtaa paikkaa. Ryhmissä voi myös puhua ohjaajalle, jos haluaa erilaisia työtehtäviä”, Rosholm selittää.
Kuntouttava työtoiminta voi tarjota yhteisöllisyyden kokemuksia
Erilaiset ryhmät voivat tuoda ihmisiä myös yhteen. Ryhmissä käyvät ihmiset voivat siellä saada vertaistukea vaikeaan elämäntilanteeseen ja lisäksi vaikka yhteisen harrastuksen ympärille rakentuneesta ryhmästä voi löytää samanhenkistä seuraa.
”Kaikissa ryhmissä ei tietenkään synny suurta yhteisöllisyyttä, mutta pyrimme siihen, että samankaltaisia ihmisiä olisi samassa ryhmässä. Jos mietimme vaikka näitä taiteilijoita, he ovat todella innostuneet toiminnasta. He ovat saaneet siellä toisiltaan vertaistukea ja ideoita, jonka lisäksi he ovat järjestäneet näyttelyn”, Rosholm kertoo.
Myös Nimensä unohtanut korostaa yhdessä tekemisen iloa. Pitkospuuryhmällä on kuukausittain virkistyspäivä, jolloin he vain oleskelevat vapaamuotoisesti, syövät ja kuulevat erilaisista työllistymismahdollisuuksista. Ryhmä on käynyt myös elokuvissa.
”Toiminta on vielä lapsenkengissään ja hakee selkeää muotoaan, mutta tämänkaltainen yleishyödyllinen toiminta on ajatuksena ihan kelvollinen ja kehittämisen arvoinen. Useille ihmisille rento toiminta on loistavaa terapiaa jo pelkästään sen tarjoaman yksitoikkoisen elämän rikkovan rytmin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vuoksi”, hän selittää.
Palveluarvio perustuu siihen, mitä tilanteestaan kertoo
Joskus työvoimatoimiston asiakas voi päätyä vääräksi kokemaansa paikkaan. Osa-aikaistyössä ollut Laura Kaselius ei kokenut kuntouttavaa työtoimintaa omaksi paikakseen, vaan olisi halunnut esimerkiksi palkkatuelliseen työhön.
”Kun teemme palveluarvion tarpeen yhdessä asiakkaan kanssa, se perustuu siihen, mitä hän kertoo. Asiakkaat eivät välttämättä aina kerro meille kaikkia tilanteita tai sitten he haluavat kertoa ne tietyllä tavalla. Kyllä siinä on mahdollisuus, että palvelutarpeen arvio menee asiakkaan mielestä väärin, tai asiakkaalle ja työntekijälle tulee erilainen käsitys asiakkaan palvelutarpeesta”, Mirva Rosholm selittää.
Mahdollisuus vaihtaa paikkaa, jossa kuntouttava työtoiminta toteutetaan on kuitenkin aina olemassa. Joissain tapauksissa sopimus on myös mahdollista purkaa.
”Sopimus voidaan keskeyttää, jos asiakkaan tilanne muuttuu, tai jos hän voi lähteä johonkin toiseen työllistämistä edistävään palveluun”, Rosholm kertoo.