Dementia on yhä yleisempi kuolinsyy Suomessa – Jo joka neljäs nainen kuolee dementiaan
Dementiaan kuolleiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Selvitimme, miten tämä on mahdollista.
Hautakiviä Helsingin Malmilla. Dementia on jo Suomen kolmanneksi yleisin kuolinsyy sydän- ja verisuonitautien ja kasvaimien jälkeen.
Suomalaisten kuolinsyy on yhä useammin dementia. Tilanne on muuttunut erityisen nopeasti kymmenen viime vuoden aikana.
Tilastokeskuksen tuorein kuolinsyytilasto on vuodelta 2018, jolloin dementiaan kuoli yli 10 000 henkeä, mikä oli noin viidennes kaikista kuolleista (19 prosenttia). Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2008.
Naisten kuolemista jo joka neljäs ja miesten kuolemista joka kymmenes aiheutui dementiasta. Naisia kuoli dementiaan yli kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna, koska naiset elävät miehiä vanhemmiksi.
Keuhkokuume ei kelpaa enää tilaston peruskuolinsyyksi
Tilanteeseen on useita eri syitä. Ensinnäkin dementiakuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmenenä nopeasti, kun väestö on ikääntynyt.
Toiseksi kansainvälinen kuolinsyiden luokittelukäytäntö on muuttunut: keuhkokuumetta ei saa enää luokitella tilaston peruskuolinsyyksi, jos taustalla on jokin muu vakava sairaus, ja keuhkokuume on ollut vain loppuvaiheen akuutti tila.
”Jos esimerkiksi dementiaa sairastava vanhus joutuu sairautensa vuoksi heikkoon kuntoon ja kuolee keuhkokuumeeseen, niin kansainvälisen käytännön mukaan tilaston peruskuolinsyyksi koodataan hänen perussairautensa”, kertoo aktuaari Kati Taskinen Tilastokeskuksesta.
Käytäntö muuttui vuonna 2005; tätä ennen keuhkokuume kirjattiin usein tilaston peruskuolinsyyksi.
Lääkärin on pakko valita vain yksi kuolinsyy
Kolmas syy dementian yleistymiseen kuolinsyynä liittyy lääkäreiden valintoihin. Pääkuolemansyyn valinta on potilasta hoitaneen lääkärin tehtävä, ja se voi joskus olla vaikeaa, jos potilas on iäkäs ja monisairas.
”Lääkärin on kuitenkin pakko valita yksi pääkuolemansyy, ja mielellään lääkärit valitsevat muistisairauden, vaikka potilaalla olisi myös sydänsairaus. Tämä johtunee siitä, että todistuksia tarkistavat oikeuslääkärit pyytävät enemmän tarkennuksia sydänsairauksiin liittyen. Muistisairaus kelpaa sen sijaan yleensä aina kuolinsyyksi”, Taskinen kuvaa.
Mihin potilas sitten kuolee, kun hän kuolee dementiaan?
Muistisairaus rappeuttaa toimintakykyä ja aivoja, ja lopulta muistisairas voi päätyä vuoteenomaksi. Heikkokuntoiseen vanhukseen iskee herkästi jokin sellainen bakteeri tai virus, joka ei aiheuta oireita terveellä. Keuhkokuume on tällöin herkästi vaarana; sairaus, joka ei muilla kääntyisi keuhkokuumeeksi, tekee niin heikkokuntoisella.
Sydänperäiset kuolemat laskussa
Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat edelleen johtava yksittäinen suomalaisten kuolinsyy. Vuonna 2018 noin 35 prosenttia suomalaisten kuolemista aiheutui näistä, ja yleisin syy oli sepelvaltimotauti, joka aiheutti noin viidenneksen kuolemista – saman verran kuin dementia. Nämä kuolemat ovat kuitenkin laskussa muun muassa siksi, että voin ja kerman käyttö on laskenut takavuosikymmenistä.
Syöpäkasvaimista aiheutui 24 prosenttia kuolemista. Kohtalokkaimpia syövistä olivat kuolemansyytilaston valossa keuhkosyöpä ja haimasyöpä.
Miesten yleisimmät kuoleman aiheuttaneet syövät ovat keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä, naisilla vastaavasti rintasyöpä ja keuhkosyöpä.
Koronakuolemat kirjataan tartuntatauteihin
Koronakuolemia tuskin jää peittoon, vaikka keuhkokuumeen kirjaaminen pääkuolinsyyksi on vähentynyt. Vaikka vaikeaan, kuolemaan johtavaan koronavirusinfektioon liittyy keuhkokuume, niin sairaus kirjataan tartuntatautien puolelle.
”Tartuntatauteihin on kuollut viime vuosina hyvin vähän suomalaisia. Jatkossa tilanne tulee muuttumaan”, Kati Taskinen ennakoi.
Kuolemansyytilasto vuodelta 2020 julkistetaan kuitenkin vasta vuonna 2021, sillä kuolinsyiden selvittäminen vaatii aikaa, eikä kuolintodistuksia aina saada kirjoitettua määräajassa. Vuoden 2019 todistuksia puuttuu Tilastokeskuksen arkistosta vielä 600.
Korona ei ole toistaiseksi nostanut kokonaiskuolleisuutta Suomessa. Tilastokeskus on alkanut julkaista viikottaisia kuolinlukuja, joihin ei kuitenkaan saada eriteltyä kuolinsyytä. Linkki tilastoon (jossa luku saadaan, kun on ensin määritelty muuttujat, kuten ajankohta ja alue).