Kuopion veriteolla vedättäminen onnistui – Kuka laittoi alkuperäiset väärennetyt kuvakaappaustwiitit liikkeelle?

Kuopion veriteko yllätti järjettömyydellään. Samoin se, että Suomesta löytyi heti ihmisiä, jotka yrittivät huijata kansaa väärien surmatietojen avulla.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuopion veriteko yllätti järjettömyydellään. Samoin se, että Suomesta löytyi heti ihmisiä, jotka yrittivät huijata kansaa väärien surmatietojen avulla.
(Päivitetty: )
Teksti:
Petri Korhonen

Lokakuu alkoi Kuopiossa järkyttävästi: syntyperäinen savolainen opiskelijamies riehui Savon ammattiopiston tiloissa sapelin kaltaisen pitkän teräaseen kanssa.

Yksi ihminen kuoli ja kymmenen joutui sairaalahoitoon, eikä teon motiivia tiedetä varmasti.

Koulusurmia on Suomessa ollut ennenkin, mutta tämä tapaus poikkesi aiemmista.

Tekijä ei ilmeisesti jättänyt sosiaaliseen mediaan mitään ennakkovaroitusta aikeistaan, eikä edes selittävää julistusta.

Poikkeuksellisesti tekijä jäi myös henkiin, vaikka poliisi joutuikin pysäyttämään hänet ampumalla.

Väärentäjät vauhtiin

Toinen yllättävä ilmiö nähtiin jo parin tunnin sisällä tapahtumien alusta, kun yleisön tiedonhalu oli korkeimmillaan.

Sosiaalisessa mediassa, Facebookissa ja Twitterissä alkoi levitä kuvia viranomaisten ja poliitikkojen lausunnoiksi väitetyistä kannanotoista.

Väärennetyissä kuvissa muun muassa opetusministeri Li Andersson (vas.) näytti vihjaavan, ettei tekijä olisi kantasuomalainen. Myös poliisin tiedotteista levitettiin verkossa samankaltaisia kuvamanipulaatioita.

Valeuutinen valetwiitti

Väärennettyä Li Anderssonin twiittiä ja siitä väännettyjä vihjailuja levitti muun muassa valeuutisistaan tunnettu törkysivusto MV.

Hyväuskoisille kelpasi

Erilaiset verkossa toimivat valeuutissivustot ja vihankylvöpalstat jakoivat näitä kuvia eteenpäin.

Sieltä ihan tavalliset suomalaiset poimivat niitä omiin Facebook-päivityksiinsä, tarkistamatta lainkaan olivatko kuvat aitoja. Riitti, että ne tukivat omia ennakkoluuloja.

Keskusteluissa väitettiin viranomaisten peittelevän iskijän kansallisuutta, ja esitettiin varmana totena että tekijä oli turvapaikanhakija tai islaminuskoinen maahanmuuttaja.

Vaikka poliisi jakoi oikeaa tietoa nopeasti, huhujen levittely jatkui pitkään. Jopa siinä vaiheessa, kun media ja viranomaiset itse olivat moneen kertaan osoittaneet viestien olevan väärennettyjä, niistä keskusteltiin yhä monella valemediasivuston palstalla aitoina ja pohdittiin mitä viranomaiset salaavat.

Yleisen teorian mukaan viranomaiset vaikenivat siitä, että siilinjärveläissyntyinen nuorimies oli ”kääntynyt muslimiksi”, ja siksi kyse oli sittenkin jihadismista. Tälle salaliitto-huuhaateorialle riitti yhä kannatusta toista viikkoa teon jälkeenkin.

Ilmiö olikin hyvä testi siitä, kuinka halukkaita tavalliset ihmiset ovat uskomaan mieleistään sanomaa.

Valeviestien alkuperäisten liikkeellelaskijoiden tarkoituksena oli todennäköisesti kokeilla (joko läpällä tai vakavissaan), miten vihaa ja pelkoa saadaan lietsottua. Resepti näyttäisi ainakin jonkin verran toimivan, sen verran kierroksille maahanmuuton kiihkomielisimmät vastustajat tästä omilla kihinäsivustoillaan menivät.

Tätä nähdään lisää

Viranomaiset aikovat tutkia Kuopio-huijaukset, sillä luultavasti samanlaisia väärennöksiä nähdään vastedeskin erilaisissa poikkeustilanteissa.

Pitempään kestävissä kriiseissä väärillä viranomaistiedoilla saa helposti kaaosta aikaan.

Tahallinen huhujen jakaminen ei ole normaalioloissakaan mielipide- tai sananvapausasia. Viranomaisena esiintyminen tai osallistuminen viranomaisen työn haittaamiseen on rikollista, tekipä sen internetissä tai kylänraitilla.

On yhä epäselvää, kuka tai ketkä alkuperäiset väärennetyt kuvakaappaustwiitit tekivät ja panivat liikkeelle. Ainakin ministeri Li Anderssonin twiittiväärennös näytti siltä, että se olisi luotu aikavyöhykkeellä, jossa kello on pari tuntia Suomen aikaa edellä.

Tämä ei kuitenkaan ole pätevä todiste ulkomaisesta operoinnista, sillä tekijän laite on voinut olla vain väärässä ajassa.

X