Kuuma ja kuiva kesä saa mustikat jäämään pienikokoisiksi, vaikka sato onkin runsas
Vuoden mustikkasato on runsas, mutta helteiden takia mustikat ovat jäämässä monin paikoin pienikokoisiksi – vähän kuin pippureita poimisi.
Mustikan koostumuksesta suuri osa on vettä. Helteet voivat kuivattaa marjat pippurimaisen pieniksi.
Mustikat kukkivat kuuman alkukesän ansiosta erinomaisesti ja tutkijoiden arvioiden mukaan yli 60 prosenttia kukista tuli pölytetyksi. Kuitenkin kuivuus pienentää marjakokoa, onhan mustikka 80-prosenttisesti vettä.
Mustikat alkavat jo olla Suomen etelä- ja keskiosissa kypsiä, joten sateet eivät enää pelasta marjojen kokoa. Maan pohjoisosissa voi olla toisin: jos nyt saadaan rankkoja sateita, osa mustikoista ehtii kasvaa isommiksi.
Tänä vuonna marjastajan kannattaa miettiä etsintäpaikkoja tavallista tarkemmin, mikäli mielii löytää kookkaita, mehukkaita mustikoita. Parhaat apajat löytyvät sieltä, missä kosteutta on ollut eniten. Kannattaa siis välttää avoimia, kuivia metsikköjä.
”Pohjoisrinteet ja metsien kosteimmat osat lienevät parhaita apajia tänä vuonna”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola.
Mustikkaa voi poimia huoletta
”Oma maa mansikka, muu maa mustikka” -sanonta juontaa juurensa aikaan, jolloin metsämaan kaskeaminen pienensi mustikan kasvualuetta asutuksen lähellä. Ahomansikat puolestaan voivat hyvin maatalousympäristössä. Niinpä mustikka ja mansikka ikään kuin muodostivat rajan oman viljellyn maan ja muun maan, eli yhteiskäytössä olevan metsän välille.
Avohakkuut ja maanmuokkaus vähensivät mustikkaa, ja satomäärät pienenivät 1950-luvulta 1990-luvulle asti tuntuvasti. Nykyään mustikka voi kuitenkin hyvin ja sitä voi huoleti poimia. Poimiminen ei ole varvuille haitaksi.
Suomessa saadaan talteen yli 10 miljoonaa kiloa mustikoita vuodessa, eli vain kymmenesosa koko sadosta. Metsään jääneet marjat ovat ravintoa esimerkiksi karhuille, mäyrille, supikoirille ja metsäkanalinnuille.
Muista marjoista puolukka kestää mustikkaa paremmin kuivuutta vahamaisten lehtiensä ansiosta. Myös lakka pärjää hellekesässäkin, ainoastaan sen mehukkuus vähenee.
Mustikat ovat superfoodia
Milloin mustikkaan? Oman alueen satotilannetta voi seurata esimerkiksi Mustikkaan.fi -sivustolta, jossa sovellus laskee arvioidun ajan seudun mustikoiden kypsymiselle.
Saman sovelluksen kartalle päivittyy myös koko maan mustikkatilanne. Paikallisia eroja voi olla paljonkin.
Monikäyttöisyytensä ansiosta mustikka sopii piirakoiden ja muiden makeiden leivonnaisten lisäksi esimerkiksi puuron päälle, sekä pirtelön tai smoothien raaka-aineeksi. Kuitupitoista ja E-vitamiinia sisältävää mustikkaa pidetään oikeana superfoodina, joka vaikuttaa erityisesti verisuonten ja silmien terveyteen.
Lue Myös: Syö mustikkaa silmienkin vuoksi – Kotimaisella supermarjalla on paljon terveyshyötyjä