Kuumuus piinaa työntekijää asfaltti- ja rakennustöissä, keittiöissä ja ajoneuvoissa – Näin vältät lämpösairaudet

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ulkotöissä suojaamaton iho altistuu UV-säteilyn haitoille. © iStock
Kun lämpötila työpaikalla ylittää 28 astetta, työntekijä saa pitää 10 minuutin tauon joka tunti. Kuumatyö altistaa monille terveyshaitoille.

Monella työpaikalla on hikoiltu tänä kesänä tavallista enemmän pitkän hellejakson vuoksi. Ilmastointilaitteet ovat kovilla, jos niitä ylipäätään on.

Elimistö sopeutuu kuumuuteen noin viikossa, joten Suomessa pahin aika pitäisi olla ohi.

”Yksilöllisiä eroja toki on: toiset sietävät kuumuutta paremmin kuin toiset”, sanoo työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirkka Rissanen.

Tauon paikka kerran tunnissa

Työ luokitellaan kuumatyöksi, kun lämpötila ylittää 28 astetta.

”Silloin taukoja tulisi pitää joka tunti 10 minuuttia”, Rissanen kertoo.

Jos työpaikan lämpötila on yli 33 astetta, tarvittava tauko pitenee 15 minuuttiin.

”Tauon aikana olisi hyvä päästä tilaan, jossa on viileämpää kuin työtehtävässä, mielellään ilmastoituun ja varjoisaan paikkaan.”

Tällaisen paikan löytäminen joka tunti voi olla haastavaa, kun ulkolämpötilakin on 30 asteen tuntumassa.

Helpotusta kuumuuteen voi saada irrallisesta tuulettimesta, jos sellaisen pystyy työpisteelleen asentamaan.

Sirkku Rissanen kertoo, että on olemassa myös päälle puettavia viilentäviä liivejä.

Kaikkiin työtehtäviin tällainen vaihtoehto ei kuitenkaan sovi, sillä kylmäpakkauksia täytyy vaihtaa säännöllisesti, jotta viileys pysyy yllä.

Kesäkadun asfaltti polttaa

Kuumatöitä tehdään ympäri vuoden esimerkiksi keittiöissä, leipomoissa ja pesuloissa. Näissä ongelmana on kostea kuumuus. Ulkoilman kuumuus voi nostaa lämpötilaa entisestään.

Kuivalle kuumuudelle altistavat metalliteollisuudessa sulatus- ja valutyöt, lämpökäsittely, takominen ja valssaus sekä lasi- ja keraamisen teollisuuden työt.

”Metallitöitä tehdään usein halleissa, jotka voivat kuumentua auringossa. Näissä töissä on toki kuuma talvellakin, mutta kesällä vaikutus korostuu, kun ulkolämpötilasta ei saa viilennystä.”

Kesähelle pahentaa oloja ulkotöissä, kuten asfaltti- ja kattotöissä sekä muissa rakennustöissä.

”Asfalttitöissä kuuma asfalttimassa vaikuttaa siten, että lämpöä tulee joka puolelta”, Rissanen selittää.

Rakennusliiton mukaan vain pieni osa rakennusalalla työskentelee paikassa, jossa on ilmastointi.

Julkisivuremonttia tehdessä rakennus huputetaan muovieristeellä, jonka sisällä lämpötila voi nousta erittäin tukalaksi.

”Siellä kuumuus jää hupun sisälle, eikä tuuletusta saa mitenkään aikaiseksi.”

Matkustaja on vain pienen ajan kuumassa, kuljettaja koko työpäivän

Myös ajoneuvojen ja koneiden ohjaamot voivat kuumentua, jos ilmastointi ei ole kunnossa.

Eräs linja-autonkuljettaja kertoi Iltalehdessä, että ajoneuvon ohjaamossa lämpötila on pahimmillaan noussut jopa 50 asteeseen. Kuljettajan lisäksi myös asiakkaiden hermot ovat olleet kireällä.

Linja-autonkuljettaja kertoo, että ajoneuvoa pidetä työpaikkana, joten lakisääteisiä taukoja ei pysty pitämään.

Työterveyslaitoksen erikoistutkijan mukaan työn tauotuksesta huolehtiminen on työnantajan vastuulla.

”Toisaalta myös työntekijällä velvollisuus on ilmoittaa työnantajalle, jos lämpötila on liian korkea ja kuormittava”, Sirkka Rissanen sanoo.

Helsingin metroissa kuljettajille on järjestetty ylimääräisiä taukoja, kertoo Yle. HKL on joutunut perumaan osan vuoroista, sillä taukojen korvaamiseen ei ole saatu riittävästi työvoimaa.

Suurin osa vuoroista on pyritty ajamaan suurin osa vuoroista vanhoilla metroilla, jossa ohjaamossa on ilmastointi, mutta matkustamossa ei.

Uusissa metroissa matkustajat saavat nauttia viileästä kuljetuksesta, mutta ohjaamossa ilmastointia ei ole. Siellä lämpötila voi nousta 30 asteeseen.

Kuumuus altistaa sairauksille

Pitkäaikainen työskentely kuumassa lisää erilaisten komplikaatioiden ja sairauksien riskiä. Etenkin sydän ja verenkiertoelimistö rasittuvat tavallista enemmän.

”Sydän joutuu kovalle rasitukselle, koska iholle ohjautuu paljon verta. Lämpöä poistetaan kehosta ihon kautta”, Sirkku Rissanen kertoo.

”Fyysisessä työssä lihakset eivät saa tarpeeksi verta, jolloin ne väsyvät nopeammin kuin viileässä työskennellä.”

Vaikka helteellä ja kuumissa oloissa tekisi mieli olla mahdollisimman vähissä vaatteissa, suojaamaton iho altistuu UV-säteilyn haitoille ja palovammoille. Päähän ja niskaan kohdistuva lämpösäteily voi aiheuttaa auringonpistoksen.

Helteellä äkillisten lämpösairauksien riski kasvaa. Näitä ovat esimerkiksi verenkierron vilkastumisesta johtuva pyörtyminen, lämpökrampit ja lämpöuupuminen.

Kun elimistön lämmönsäätely ylikuormittuu, seurauksena on lämpöhalvaus, joka voi olla hengenvaarallinen.

Sydän- ja verisuonisairaudet sekä hengitystieongelmat voivat lisätä lämpösairauksien riskiä.

”Diabeetikoilla ääreisverenkierto on mahdollisesti heikentynyt, mikä aiheuttaa ongelmia.”

Sirkku Rissanen sanoo, että terve, hyväkuntoinen aikuinen sietää lämpöä yleensä hyvin. Vanhukset ja lapset ovat riskeille alttiimpia.

”Jos iän vaikutuksesta lämmönsietokyky ei ole vielä kehittynyt tai on jo heikentynyt, haittojen riski on suurempi.”

Älä unohda syömistä, vaikka helle veisi ruokahalun

Elimistö poistaa lämpöä kehosta hikoilemalla. Runsas hikoilu häiritsee elimistön neste- ja suolatasapainon ylläpitoa.

Kuumuuteen tottunut työntekijä voi erittää hikeä jopa tuhat grammaa tunnissa.

”Nesteytys on tärkeää, jotta elimistö ei pääse kuivumaan.”

Kuivuminen kuormittaa verenkiertoa ja nostaa sisäelinten lämpötiloja.

”Myös säännöllinen ruokailu on tarpeen, jotta suolatasapaino pysyy yllä, eikä juomalla laimenneta kaikkea suolaa pois elimistöstä”, Rissanen muistuttaa.

Menetettyä suolaa voi korvata napostelemalla välipalaksi esimerkiksi suolapähkinöitä, oliiveja tai suolakurkkuja.

X