”Kyllä humpuukitutka värähtää”, sanoo riippumaton asiantuntija – Yrityksille tarjotaan nyt mentorointipalvelua, jossa tulkitaan työntekijän aivosähkökäyriä

Jaa kaverilleTilaa Seura
EEG:n avulla tutkitaan jo aivojenkin toimintaan, mutta miten luotettavaa se on?
© iStock
Aivojen sähköistä toimintaa analysoidaan kvantitatiivisella EEG:llä, joka perustuu algoritmeihin. Palvelun asiantuntijana toimiva psykologi myöntää itsekin, että mentoroinnin ja EEG-profiilin yhdistävän palvelun vaikutuksesta ei ole tieteellistä näyttöä.

Tiedätkö, miten aivosi oikeasti voivat? Näin on otsikoitu lehdistötiedote, joka mainostaa tavallisen terveen ihmisen aivojen toiminnallisen tason mittausta ja siihen kuuluvaa mentorointia. Toisin sanoen BrainID-nimistä hyvinvointipalvelua.

Siinä ihminen istuu ensin elektrodit päässä, kun hänen aivojensa sähköistä toimintaa mitataan. Sitten hän keskustelee mentorin kanssa mittauksen tuloksista ja siitä, miten voisi omilla valinnoillaan ja elintavoillaan parantaa aivojensa toiminnallista tasoa, jos hänen aivojensa toiminnassa havaittiin poikkeamia optimaalisesta.

”Nyt tieto on mahdollista saada ajoissa ennen lääkkeitä, lääkäreitä ja sairauslomia”, tiedotteessa luvataan.

Kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta. Onko se totta?

Haluaisitko tietää, mitä eletty elämä on aivoillesi tehnyt?

Tiedote luo mielikuvan tieteellisestä pohjasta.

Hyvinvointipalvelu jakautuu kahteen osaan, aivojen sähköistä toimintaa tutkivaan EEG-mittaukseen ja mentorointiin.

EEG-mittaustulos analysoidaan tietokoneella ja siitä muodostetaan profiili. Tämä BrainMind Audit -niminen profiili esitellään tiedotteessa tieteellisenä innovaationa, jonka vakuutetaan kertovan puolueettomasti, ”mitä eletty elämä on aivoille tehnyt ja miten hyvin ne toimivat”.

Siinä on käytetty kvantitatiivinen EEG -nimistä menetelmää, joka on algoritmeihin perustuva tapa analysoida EEG-signaalia ja sieltä löydettäviä taajuuksia.

Kerrotaan, että sen ovat kehittäneet kansainvälisesti arvostetut tiedemiehet, neurotieteilijät ja neurofysiologit Andrew Fingelkurts ja Alexander Fingelkurts. He ovat tutkineet EEG:n käyttömahdollisuuksia pitkään.

Tiedotteen mukaan BrainMind Audit -profiilin tieto on sellaista osaa EEG-mittauksen datasta, joka on koko ajan ollut siinä mutta jota ei vain ole osattu tulkita ennen kuin nyt.

On totta, että EEG:n avulla saa selville esimerkiksi aivojen vireystilan. Totta on sekin, että EEG:n tuottamasta tiedosta saa irti enemmänkin kuin sen, mitä lääkärit hyödyntävät. Lääkäreiden hyödyntämä tieto kuitenkin on kunnolla tutkittua.

Värikoodisto kertoo, ovatko aivotoimintosi optimaalisella tasolla

Tiedotteen liitteenä on malli BrainMind Audit -profiilista. Siinä on mitattuja aivotoimintoja omissa sarakkeissaan. Sen mukaan mittaustulos kertoo esimerkiksi aivojen valppauden, vireystilan, ahdistuneisuuden suuntautumisen, stressin, palautumisen, keskittymiskyvyn ja kokonaisvoimavarojen tason. Myös sosiaalisuuden tason sekä kognitiivisten ja muistitoimintojen nopeuden väitetään käyvän siitä ilmi.

Värikoodien avulla havainnollistetaan sitä, onko testattavan aivotoiminta näiden mittareiden suhteen optimaalisella tasolla tai normaalin vaihteluvälin sisällä vai onko mittauksessa havaittu sen suhteen poikkeamaa.

Kaksi Seuran haastattelemaa EEG-asiantuntijaa eivät usko, että kvantitatiivisesta EEG:stä on aivojen kunnon mittaamisessa hyötyä ainakaan sillä tasolla kuin esitteessä annetaan ymmärtää.

EEG:n merkitys aivotutkimuksessa on ylipäätään vähentynyt, koska aivoja voidaan nykyään kuvantaa. Epilepsiat EEG:llä kyllä löydetään.

Fingelkurts ja Fingelkurts yrittivät kymmenisen vuotta sitten myydä Suomessa muille tutkijoille itse kehittämiään automaattisia EEG-algoritmeja. Mittareita ei ollut kunnolla validoitu, ja niiden taustaoletuksia pidettiin alan tutkijoiden keskuudessa erikoisina.

Palvelua on valmisteltu viisi vuotta

BrainID:n kehittäjä ja toimitusjohtaja Mari Aulanko tutustui Fingelkurtsin ja Fingelkurtsin kehittämään innovaatioon viisi vuotta sitten.

”Profiili oli silloin jo olemassa, mutta sitä ei kukaan ollut koskaan käyttänyt itsensä johtamiseen. Viisi vuotta olemme nyt valmistelleet tätä”, hän kertoo.

Aulanko on kehittänyt, käyttänyt ja testannut palvelua pian viiden vuoden ajan ensin omassa koulutus- ja konsultointiyrityksessään Bene Oy:ssä ja kaksi viime vuotta isommalla asiantuntijajoukolla. BrainID -start up perustettiin joulukuussa 2016.

”Emme julkista hintoja”

BrainID-palvelun kehittäjä sekä yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Mari Aulanko ei kerro, mitä palvelu maksaa.

”Emme julkista hintoja.”

Ansaintamalli on sellainen, että mentorit ostavat BrainID:ltä asiakkaista tehdyt BrainMind Audit -profiilit ja hinnoittelevat oman palvelunsa siihen mukaan. He hinnoittelevat sen vapaasti ja tekevät tarjouksen asiakasyritykselle.

”Me myymme kaikille yhteistyökumppaneillemme profiilin samoilla ehdoilla. Ne ehdot ovat liikesalaisuus.”

”Mutta ei tämä mikään halpapalvelu ole”, Aulanko sanoo.

Profiilia ei voi ostaa ilman mentoria. Sillä varmistetaan Mari Aulangon mukaan vaikuttavuus.

”Muuten tulos jää helposti ’nice to know’ -osastoon ilman vaikutuksia”, hän sanoo.

Aulangon mukaan tähänastisista palvelun tilaajista ja maksajista suuri osa on ollut työnantajia. BrainID-yritys perustettiin joulukuussa 2016, mutta Aulanko on kehittänyt, käyttänyt ja testannut palvelua pian viiden vuoden ajan ensin omassa koulutus- ja konsultointiyrityksessään Bene Oy:ssä ja kaksi viime vuotta isommalla asiantuntijajoukolla.

Mari Aulanko vakuuttaa, että BrainMind Audit -profiilin muodostamisesta on vahva tieteellinen näyttö eli että kvantitatiivisesta EEG:stä voisi saada selville esimerkiksi muistitoimintojen nopeuden sekä stressinhallinnan ja palautumisen, joita BrainMind Auditin väitetään mittaavan. Samaa sanoo aivotutkimuksesta väitellyt psykologi Ville Ojanen, jonka Aulanko mainitsee palvelun asiantuntijaksi.

Ojanen on yksityinen ammatinharjoittaja, joka on ollut mukana palvelukokonaisuuden tuotteistamisessa ja joka mainitaan Työsuojelurahaston rahoituspäätöksessä. Hän ei työskentele BrainID:n palveluksessa. Hän osallistui palvelun kaupallistamisen yhteydessä tilaisuuteen, jossa keskusteltiin mentoreiden sertifioinnin etiikasta ja lähtökohdista ja sai siitä korvauksen. Lisäksi hän on saanut mittauksen ja palautteen korvauksetta. Hän kertoo myös lupautuneensa auttamaan Aulankoa tieteellisiin lähtökohtiin liittyvissä kysymyksissä. Palvelun julkistustilaisuudessa hän piti korvauksetta luennon aiheesta Aivot, mieli ja itsetuntemus: miten BrainID tukee hyvinvointia?

”Raportti ei silti ole ehdottoman yksiselitteinen tai ainoa mahdollinen”, Ojanen sanoo.

”Aika nopeasti hypätään aika pitkälle johtopäätöksiin”

”Kyllä tässä humpuukitutka värähtää”, sanoo lääketieteen tohtori ja professori Juhani Knuuti Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Muiden Seuran haastattelemien BrainID:stä riippumattomien asiantuntijoiden tavoin Knuutikaan ei usko, että kvantitatiivisesta EEG:stä on aivojen kunnon mittaamisessa hyötyä ainakaan sillä tasolla kuin esitteessä annetaan ymmärtää.

”Tässä on kyllä käytetty menetelmiä, joita neurotieteilijät ja lääketiede hyödyntävät. Mutta kun tätä katsoo kriittisesti, huomaa, että aika nopeasti hypätään aika pitkälle meneviin johtopäätöksiin. Tässä EEG:n avulla tehdään valtavia tulkintoja aivojen hyvinvoinnista. Pelkällä EEG:llä ei selviä, miten aivosi oikeasti voivat”, Knuuti sanoo.

Hän tähdentää, että ei tosin ole EEG:n erityisasiantuntija.

Siksi hän arvioi nimenomaan palvelua eli sen luotettavuutta ja tieteellisyyttä. Vaikka olisikin niin, että profiilin muodostamisen tieteellinen näyttö olisi vakuuttava, sekään ei vielä tekisi palvelusta tieteellisen tarkastelun kestävää.

Knuutia epäilyttää ennen kaikkea hyppy mittaustuloksesta siihen, että aletaan tehdä bisnestä ja mentoroida ihmisiä EEG:n perusteella.

”Onko tutkimusnäyttöä siitä, että tämä palvelu mentoreineen oikeasti parantaa muistitoimintojen nopeutta, valppauden tasoa ja muita mitattuja asioita? Vaikuttaa siltä, että tässä oikaistaan aika tavalla.”

Tiedotteessa kerrotaan, että BrainMind Auditin kehittäjiltä on julkaistu 156 artikkelia kansainvälisissä tiedejulkaisuissa.

”Se ei kerro vielä mitään. Julkaisujen pitäisi tukea tätä palvelua eli sitä, että mitataan EEG:tä, analysoidaan ja tulkitaan sitä ja annetaan ihmisille sitten mentorointia sen pohjalta ja sillä on jotakin vaikutusta.”

Palvelun vaikuttavuudesta ei ole tieteellistä näyttöä

Ville Ojanen kertoo, että BrainMindAuditin kehittäjillä on työn alla tutkimuksia menetelmän käytöstä.

”Esimerkiksi siitä, että kun ihminen on saanut tämän raportin ja hänen kanssaan on käyty tällainen mentorointikeskustelu, niin miten hänen mittaustuloksensa ovat muuttuneet puolen vuoden päästä uusintamittauksessa. Olen nähnyt alustavia tuloksia, ja ne ovat myönteisiä”, hän sanoo.

”Mehän emme tiedä, mitä nämä ihmiset tekevät, mutta todennäköisesti he alkavat nukkua paremmin, liikkua enemmän ja syödä terveellisemmin.”

Hänen mukaansa sekä henkilöstön kehittämisen ammattilaiset että henkilöstö tavallisesti kokevat erilaiset itsensä mittaamismenetelmät hyödyllisinä.

Siis kokevat. Vertaisarvioituja, satunnaistettuja tutkimuksia ei kuitenkaan ole siitä, voiko EEG-mittausta käyttää luotettavasti ja turvallisesti mentoroinnin perusteena ja onko tällä nimenomaisella palvelulla vaikutusta.

Entä onko tutkittu, millä tavalla ihmisten elintapoihinsa tekemät muutokset vaikuttavat mittareihin?

”Ei ole. Tutkimuksia on paljon, mutta ei juuri tällaisia, joita peräänkuulutat.”

Palvelun asiantuntija: ei pidä verrata lääketieteeseen

Palvelun vaikutusta mittareihin Ojasen mukaan selvitetään, samoin kuin elintapojen vaikutusta niihin. Hänen mukaansa näiden tutkimusten puuttuminen ei kuitenkaan tee mittarista epäluotettavaa, koska palvelun ydin ei ole elintapojen muutos vaan aivotoiminnan mittaaminen.

Palvelu on Ojasen mukaan tarkoitettu työelämän ja työkyvyn kehittämiseen, työssä jaksamiseen, työhyvinvointiin sekä itsetuntemuksen ja ymmärryksen lisäämiseen. Hänen mukaansa palvelu on tässä käyttötarkoituksessaan luotettava, turvallinen ja hyödyllinen.

”Sitä ei missään nimessä käytetä terveydenhuoltoon, lääketieteeseen eikä diagnostiikkaan eikä sitä siksi pitäisi niihin verrata”, hän sanoo.

Siksi Ojasen mukaan ei ole olennaista, onko tutkimuksilla osoitettu, että BrainID-palvelulla olisi vaikutusta.

”On tärkeää arvioida menetelmää siinä tarkoituksessa, mihin se on kehitetty ja miten sitä markkinoidaan.”

Miten sitä markkinoidaan?

Tiedotteessa puhutaan siitä, että ”hyvinvointimme keskus on aivot”. Puhutaan selittämättömistä väsymys- ja uupumusoireista. Verrataan kvantitatiivista EEG-profiilia verikokeisiin ja rasituskokeisiin.

Myös Mari Aulanko puhuu nimenomaan siitä, että palvelun ”vaikuttavuus varmistetaan sillä, että profiilia ei voi saada ilman mentoria”.

BrainMind Audit -profiililomakkeen alalaidassa sanotaan, että ”BrainMindAuditia ei käytetä sairauksien diagnosointiin eikä se korvaa terveydenhoitoammattilaisten konsultaatiota”.

”Tuo teksti tyypillisesti laitetaan tiedotteeseen, kun näyttö puuttuu ja yritetään välttää oikeusjutut”, Juhani Knuuti sanoo.

Luodaanko mittaamisella ongelmia, joita ei olisi ilman mittaamista?

BrainID:n toimintamalli on sukua biohakkeroinnille, joka on eräänlaista pitkälle vietyä terveystietoisuutta. Siinä hylätään intuitiivinen elämäntapa ja sen sijaan pyritään mittaamaan kaikkea. Mittaustulosten perusteella pyritään parempaan terveyteen – tai aivojen suorituskykyyn, kuten BrainID-palvelussa.

”Tällainen medikalisoi ihmisten elämän. Mitataan aivoista jotakin ja tehdään siitä ongelma, jota ei olisi, jos mittausta ei olisi tehty. Se voi aiheuttaa turhaa huolta ja lisätä stressiä”, Juhani Knuuti sanoo.

”Minua myös huolestuttaa aina, kun puhutaan mentoroinnista. Mentorointi-käsite on siitä kätevä, että se ei tarkoita oikeastaan mitään. Entä jos tämä mentori tekee tulkintoja EEG:n perusteella ja sekaantuu jonkun ihmisen elämään ja antaa sellaisia ohjeita, jotka ovat vääriä?”

Ikävintä on Knuutin mukaan se, että humpuukia markkinoidaan muka-tieteellispohjaisena palveluna.

”Ongelma on siinä, kun huijataan ja saadaan hyväuskoinen ihminen höynäytettyä. Rahathan tässä menevät. Mutta kyllähän aikuinen ihminen saa käyttää rahansa mihin haluaa.”

Meneekö mittaustulos työnantajan tietoon?

BrainID-palveluun tosin menevät työnantajan rahat.

Ville Ojanen korostaa, että palvelua ei ole suunnattu kuluttajille vaan se on työelämän ja henkilöstön palvelu, jonka työnantaja maksaa.

Onko vaarana se, että työnantajat alkavat seuloa työntekijöitään aivojen mitatun suorituskyvyn perusteella?

Ojanen vertaa palvelua persoonallisuustesteihin.

”Persoonallisuustestit ovat työelämän arkipäivää, eikä tämä riski ole toteutunut”, hän sanoo.

Tieto on luottamuksellista ja menee vain mentorin ja testattavan tietoon.

Persoonallisuustestejä voidaan käyttää joko itsetuntemuksen lisäämiseen tai soveltuvuuden arviointiin. Ojasen mukaan BrainID-palvelussa profiilia käytetään ainoastaan ensimmäiseen eli itsetuntemuksen lisäämiseen.

”Se tarjoaa ihmiselle eräänlaisen peilin siitä, miten hänen aivonsa toimivat sillä hetkellä.”

Tosin tämä peilikin voi olla vino. Profiilissa kunkin mittarin mittaustulos voi olla optimaalisella tasolla – tai ”koholla” tai ”laskenut”.

Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mikä olisi kunkin testattavan ”normaalitaso”. Ei siis tiedetä, mihin oikeasti pitäisi kunkin tuloksia verrata. Mittaus ei ota huomioon ihmisten välisiä yksilöllisiä eroja, jotka voivat olla suuria. Silti mittauksen perusteella tehdään tulkintoja siitä, onko esimerkiksi mitattavan muistitoimintojen nopeus laskenut.

Mentorit sertifioi yritys itse

Profiilin perusteella ihmiselle ei Ojasen mukaan suositella suoraan mitään, vaan mentorointi on ”keskustelua tuloksen herättämistä ajatuksista ja rohkaisua asiakkaan itsensä tarpeellisiksi kokemiin muutoksiin. Tarvittaessa mentori rohkaisee asiakasta hakemaan muunkinlaista ammattiapua”.

Ojanen tähdentää, että mentorit ovat esimerkiksi coacheja tai työnohjaajia, joilla on menetelmän käyttöön lisäkoulutus. BrainID-sertifiointi.

Sertifiointi kuulostaa hienolta. Käy kuitenkin ilmi, että mikään riippumaton taho ei ole heitä sertifioinut, vaan mentorit sertifioi menetelmän käyttöön BrainID-yritys itse.

”Kukaan muu ei edes pystyisi heitä sertifioimaan, koska muilla ei ole mentorien tarvitsemaa tietoa ja kokemusta menetelmästä. Tämä on ainutlaatuinen palvelu”, toimitusjohtaja Mari Aulanko sanoo.

Eri mieltä siitä, onko hyötyä vai ei

”Tästä voi olla paljon hyötyä. Ihmisestä mitattavan tiedon vaikutus hänen käyttäytymiseensä ylipäätään on se, että ihminen parhaimmillaan motivoituu kiinnittämään huomiota elintapoihinsa. Tässä mitataan aivojen toimintaa, joten motivoiva vaikutus on potentiaalisesti muita mittauksia suurempi. Coachauksen vaikuttavuutta on tutkittu, ja mittari on coachin työkalu”, Ojanen sanoo.

”Tämän alan eli kognitiivisen neurotieteen käytännön sovelluksia ei juuri markkinoilla ole, vaikka tutkimustietoa on paljon. Mielestäni on rohkeaa ja hienoa, että tutkimusta uskalletaan kaupallistaa etenkin, kun pohja on luotettava.”

Juhani Knuutikin uskoo, että parhaimmillaan tällaiset palvelut voivat lisätä tietoisuutta terveysasioista ja auttaa ihmisiä parantamaan elintapojaan.

”Tosin BrainID:n kohdalla en ole vakuuttunut, että siitä olisi kenellekään mitään hyötyä”, hän sanoo ja jatkaa:

”Nämä toimijat ovat varmaan hyvässä tarkoituksessa liikkeellä, eikä tämä laitonta ole. Mutta kyllä tässä tieteelliseksi naamioitua huuhaata on rutkasti mukana.”

 

Edit: Jutun ingressiä muutettu 12.11. klo 17:30, korjattu sanamuoto.

Edit: Täsmennetty juttuun Ville Ojasen sidonnaisuuksia BrainID:hen 13.11. klo 14:15.

X