Kysely paljastaa uusperheiden karun korona-arjen: Moni uusperhe elää hankalassa tilanteessa – Lasten asioista sopiminen on vaikeaa neljällä viidestä
Vain joka viides uusperhe on onnistunut sopimaan lapsen hoidosta sovussa biologisen vanhemman kanssa poikkeusoloissa. Myönteisenä ilmiönä erottuu lisääntynyt perheytyminen.
Esimerkiksi elatusavuista ja tapaamisoikeuksista sopiminen on ollut uusperheissä poikkeusoloissa vaikeaa. Kuva: iStock
Uusperheiden hyvinvoinnissa on tapahtunut muutoksia koronan aikaisissa poikkeusoloissa, selviää Uusperhe.fi-yrityksen kyselystä.
Moni muutoksista on perheiden tilannetta haastava: elämä perheissä on riitaantunut ja kriisiytynyt. Joka kuudes vastaaja kertoi, että välit lapsiin ovat heikentyneet.
Kyselyssä nousi esiin myös selvästi myönteisiä kehityskulkuja: lisääntynyt yhdessäolo auttoi perheitä löytämään oman tavan olla yhdessä. Moni uusperheen bonusvanhempi, siis biologisen vanhemmat uusi puoliso, on hoksannut oman roolinsa perheen lasten elämässä. Parantuneista väleistä lapsiin kertoi 11 prosenttia vastaajista.
”Bonusvanhemmat ovat yllättävän paljon osallistuneet puolison lasten koulunkäyntiin. Se on synnyttänyt kuuluvuutta ja tunnetta, että olemme yhdessä tässä tilanteessa”, kertoo uusperheterapeutti ja uusperhe.fi-palvelun yrittäjä Taru Meritie.
Taru Meritien mukaan poikkeusolojen myötä moni uusperhe on onnistunut luomaan yhteisiä rutiineja, jotka auttavat perheytymistä. Kuva: Heli Hirvelä
Ulkopuolisuuden kokemus voi lisääntyä poikkeusoloissa
Uusperheillä on omat erityispiirteensä, joiden vuoksi korona-arki voi nostaa pintaan ristiriitoja, vaikka arjen haasteet muuten ovat samoja kuin ydinperheissä: kotikoulu, harrastusten loppuminen ja lisääntynyt kotona oleskelu.
Uusperheissä koetaan usein ulkopuolisuudentunteita, kun uuden perheen muovautumisprosessi, perheytyminen, on kesken. Sekä perheen lapsilla että bonusvanhemmalla voi olla kokemus, ettei tiedä, mikä oma rooli perheessä on.
”Poikkeusolojen aikana on pakko olla yhdessä ja ulkopuolisuuden tunne voi korostua. Jos bonusvanhempi on viettänyt enemmän aikaa poissa kotoa, kun puolison lapset ovat kotona, nyt se ei ole ollut mahdollista. Se on voinut kärjistää käsittelemättömiä ongelmia”, Taru Meritie summaa.
Toisilla on onneksi käynyt päinvastoin. Lisääntyneen yhdessäolon seurauksena oma paikka perheessä onkin selkiytynyt.
”Riidatkaan eivät ole välttämättä pahasta. Ongelmien kohtaaminen voi johtaa myös siihen, että riidat tulevat selvitetyksi ja perheen sisällä löytyy yhteys. Tällaisia perheitä näen nyt paljon vastaanotollani.”
Lue myös: Äitipuolen rooli ei ollut helppo: epävarmuus, mustasukkaisuus ja kateus läsnä arjessa
Lapset voivat kokea ulkopuolisuutta esimerkiksi silloin, jos he asuvat osan ajasta toisessa perheessä, mutta osa perheen lapsista asuu perheessä koko ajan. Kuva: iStock
Lasten asioista sopiminen on vaikeutunut
Joka viides uusperheen vanhempi kertoi kyselyssä, että lasten asioista sopiminen toisen biologisen vanhemman kanssa on sujunut ongelmitta. Neljällä viidestä taas ei.
”Siitä ei ole tilastotietoa, kuinka monelta sopiminen onnistuu tavallisesti hyvin. Terapeuttina oma kokemukseni on kuitenkin se, että tilanne on koronan aikana huonontunut. Epäsopua on ollut eronneiden vanhempien välillä nyt enemmän”, Taru Meritie kertoo.
Käytännössä eripuraa aiheuttavat esimerkiksi tapaamisoikeudet, elatusavut, vastuu lasten koulunkäynnin ohjaamisesta ja erilaiset säännöt lapsen kahdessa kodissa.
Kaikkiin kysymyksiin ei ole valmiita vastauksia, mutta elatusavun kohdalla asia on selvä: elatusapu pitää maksaa, vaikka lapsi viettäisi poikkeusoloissa aiempaa enemmän aikaa elatusapua maksavan vanhemman luona. Vasta pidempiaikaisen muutoksen kohdalla elatussopimukseen voi hakea muutosta.
”Elatusavusta voi tietenkin sopia erilaisia järjestelyitä, mutta se kannattaa tehdä kirjallisesti, koska elatusavut ovat ulosottokelpoisia.”
Taru Meritien mukaan ulkopuolinen uhka saa monet tukeutumaan perheeseen ja parisuhteeseen. Silloin moni uusperhe huomaa, että aiemmat ongelmat voivat tuntua yhtäkkiä pienemmiltä. Kuva: Heli Hirvelä
Moni uusperhe koki THL:n ohjeet epäselviksi
THL ohjeisti uusperheitä ja yksinhuoltajia, että lapsen tapaamisoikeudesta koronaepidemian aikana tulisi pitää kiinni, jos se on mahdollista. Esimerkiksi Uudenmaan liikkumisrajoitus ei koskenut toisen vanhemman luokse matkustavia lapsia. Monia muita kysymyksiä ohje jätti silti auki.
Yksi kyselyyn vastanneista totesi, että viralliset ohjeet korostavat lapsen tapaamisoikeutta, mutta THL:n ohjeessa olisi pitänyt ottaa tarkemmin kantaa, mitkä oikeudet bonusvanhemmalla ja mahdollisilla yhteisillä lapsilla on poikkeusoloissa.
”Ihmiset olisivat kaivanneet tarkempia ohjeita, miten toimitaan esimerkiksi silloin, jos perheessä on riskiryhmään kuuluvia. Näitä olisi voitu avata vaikka tapausesimerkeillä”, Taru Meritie toteaa.
Jos omassa perheessä on riskiryhmäläisiä, ja perhe rajoittaa elämää hyvin paljon, mutta toisessa kodissa saa kulkea hyvin vapaasti, se voi luoda turvattomuudentunnetta.
”Aikuiset pyrkivät toimimaan oikein, mutta tässä tilanteessa ei ole ollut aina selvää, mikä on lapsen ja muiden perheenjäsenten etu.”
THL:n ohje korostaa, että vanhempien tulisi järjestää lasten asiat poikkeusoloissa sopimalla. Se ei kuitenkaan monilla eronneilla onnistu edes normaalioloissa. Kuva: iStock