Lääkärit rajoittavat tuhansien lääkkeiden käyttöä apteekkisopimuksella - Väärinkäyttö on lisääntynyt erityisesti 25-34-vuotiailla
Vahvojen opioidi-kipulääkkeiden käyttö on yleistynyt Suomessa tuntuvasti Kelan tietokantojen mukaan. Moni jää riippuvaiseksi myös ahdistus- ja unettomuuslääkkeistä.
Noin 5 000 suomalaiselle kirjoitetaan vuosittain apteekkisopimus eli lääkkeiden määrääminen keskitetään yhteen apteekkiin ja yhdelle lääkärille tai poliklinikalle.
Se on yksi keino lääkeriippuvuuden hoitoon.
”Tarvetta olisi varmaan enemmänkin”, Apteekkariliiton viestintäproviisori Elina Aaltonen sanoo.
Apteekkisopimukset ovat olleet käytössä vasta vuodesta 2005, joten kaikki lääkärit eivät ole vielä ottaneet niitä keinovalikoimaansa. Apteekkisopimusten potilastietorekisteri sai vasta tänä vuonna eduskunnalta pysyvän siunauksen. Ennen ne ovat perustuneet erillislupaan.
Nyt apteekkisopimusten määrän odotetaankin kasvavan.
Apteekkisopimus solmitaan, jos potilas ei hallitse itse omaa lääkkeiden käyttöään esimerkiksi lääkeriippuvuuden takia.
Tällöin estetään tilanne, jossa potilas voisi hakea samoja lääkkeitä terveyskeskuslääkäriltä ja yksityisiltä lääkäreiltä – ja pahimmillaan myydä osan katukauppaan tai ottaa itse kuolettavan yliannostuksen.
Vapaaehtoisuuteen perustuvasta sopimuksesta on hyviä kokemuksia
Sopimuksesta on A-klinikan mukaan hyviä kokemuksia. Pelkästään A-klinikan potilastyössä kirjoitetaan satoja apteekkisopimuksia vuodessa.
”Tällä hetkellä apteekkisopimukset liittyvät hyvin vahvasti keskushermostoon vaikuttaviin lääkkeisiin eli väärinkäytettäviin lääkkeisiin”, A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sanoo.
Apteekkisopimus perustuu vapaaehtoisuuteen eli potilaan on suostuttava sopimukseen itse.
”Mutta ilman apteekkisopimusta ei voi välttämättä määrätä kaikkia lääkkeitä, koska lääkäreiden pitää huolehtia lääkehoidon turvallisuudesta”, Simojoki sanoo.
Apteekkisopimukseen voidaan kirjata, että potilas saa esimerkiksi vain viikon lääkkeet kerrallaan.
”Sairauteen liittyy hallintakyvyn menetys. Jos potilas saa sata tablettia kerralla, hän voi käyttää ne kolmessa päivässä. Se ei ole hyvä tilanne, koska lopun kuukautta lääkkeet ovat sitten loppu ja siitä tulee ikäviä vieroitusoireita”, Simojoki sanoo.
Lääkärin pitää ennen opioidi-kipulääkkeen e-reseptin kirjoitusta tarkistaa, onko potilaalle määrätty jo jostain muualta opioideja, vaikkei apteekkisopimusta olisikaan.
Tämä ei kuitenkaan aina vaikuta päätökseen muun muassa kiireen takia.
Opioidien ja bentsodiatsepiinien riippuvuus kasvaa
Vahvojen kipulääkkeiden opioidien ja unettomuus- ja ahdistuslääkkeiden bentsodiatsepiinien riippuvuus onkin kasvussa.
”Ongelma näyttää kasvavan. Ahdistusta hoidetaan rauhoittavalla lääkkeellä, eikä terapialla. Ja voi kysyä, kumpi on halvempi kivun hoitomuoto: fysioterapia vai lääkepaketti? Monesti kipulääke määrätään asianmukaisesti esimerkiksi leikkauksen jälkeen, mutta kukaan ei seuraa lääkehoitoa säännöllisesti ja lopeta tarpeetonta lääkitystä. Ajan kanssa määrät alkavat nousta, eikä potilas enää pysty lopettamaan käyttöä”, Simojoki sanoo.
Opioidien liikakäyttö nousi otsikoihin, kun Kela lähetti tämän vuoden kevään ja syksyn aikana 7000 lääkärille noottikirjeen opioidi-lääkkeiden turhan hölläkätisestä määräämisestä. Vahvojen opioidi-kipulääkkeiden käyttö kasvaakin Suomessa.
Esimerkiksi oksikodonin käyttö on melkein nelinkertaistunut Suomessa vuodesta 2010 vuoteen 2018.
Noin seitsemän prosenttia suomalaisista on ilmoittanut THL:n väestökyselyissä käyttäneensä ainakin joskus keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä väärin. Lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt erityisesti 25-34-vuotiaiden ryhmässä.