Lähisuhdeväkivalta on sateenkaari-ihmisten vaiettu aihe – Sinuiksi-palvelun Mikko Ala-Kapeen mukaan riski kasvaa, jos suhde on solmittu yhteisenä salaisuutena

Jaa artikkeliTilaa Seura
Sateenkaari-ihmisten suhteet ovat monille yhä se paikka, jossa saa olla paossa muulta yhteiskunnalta. Sen vuoksi lähisuhdeväkivalta on erityisen satuttavaa.
Sateenkaari-ihmisten suhteet ovat monille yhä se paikka, jossa saa olla paossa muulta yhteiskunnalta. Sen vuoksi lähisuhdeväkivalta on erityisen satuttavaa. © iStock
Kun lähisuhdeväkivaltaan yhdistetään valtavirralle suunnatut palvelut, kaappi ja kulttuuriset tai uskonnolliset tekijät, voi väkivallasta puhuminen muuttua todella vaikeaksi.

Lähisuhdeväkivallasta on vaikea puhua, koska se herättää tunteita, hävettää ja läheisen ihmisen henkisesti piinaamaksi tai pahoinpitelemäksi joutunut ihminen voi syyttää tilanteesta itseään. Sateenkaari-ihmisten kohdalla asiaan liittyy vielä vähemmistöstressistä johtuvaa ylimääräistä kuormaa.

”Ihmiset antavat tilanteen kehittyä usein todella pitkälle ennen kuin he hakevat apua. Jos ihminen kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön, avun hakemista vaikeuttaa entisestään se, että joutuu miettimään, tuleeko palveluissa kohdatuksi omana itsenään”, kertoo Mikko Ala-Kapee, Pirkanmaan Setan toiminnanjohtaja ja Sinuiksi-palvelun vetäjä.

Lähisuhdeväkivalta mielletään usein vain parisuhdeväkivallaksi tai vanhempien lapsiin kohdistamaksi, mutta Sinuiksi-tukipalvelussa asiakkaiden kohtaama väkivalta pyritään tunnistamaan suhteen tyypistä riippumatta.

”Seksuaalista ja lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu parisuhteiden lisäksi vastuullisissa monisuhteissa, polyamorisissa tai säännöllisissä seksisuhteissa. Niissä on väkivallan tai sillä uhkaamisen elementti mukana ilman, että olisi kyse bdsm-suhteesta, jossa on molempien suostumus.”

Puhumista voi rajoittaa sekä kaappi että avoimuus

Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen voi tehdä lähisuhdeväkivallasta puhumisen vaikeaksi erityisesti silloin, jos henkilölle ei ole mahdollisuutta tunnustaa avoimesti seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuoli-identiteettiään.

Esimerkiksi tiukassa uskonnollisessa yhteisössä eläminen tai muuten vain hyvin konservatiivinen ympäristö voi johtaa siihen, että oma suuntautuminen tai identiteetti salataan kaikilta läheisiltä.

”Jos suhde on solmittu yhteisenä salaisuutena niin, ettei kukaan siitä tiedä ja sitä on pystytty ylläpitämään, väkivallan mahdollisuus saattaa luikahtaa sisään. Jos ei ole luotettuja ihmisiä, jotka tietävät suhteesta, kynnys hakea apua on korkealla”, Mikko Ala-Kapee sanoo.

Puhumista voi toisaalta vaikeuttaa myös avoimuus. Ala-Kapeen mukaan lähisuhdeväkivalta voi piiloutua niin sanotun onnellisuusmuurin taakse.

Toisin sanoen esteeksi nousee se, että halutaan olla yhteiskunnallisesti esimerkillisiä, näkyä laajasti ja tehdä siten sateenkaari-ihmisten suhteet arkisiksi.

”Ihmiset, jotka elävät hyvin avoimesti pride-todellisuutta, saattavat pelätä tahraavansa sateenkaariyhteisön maineen. Yhdenvertaisuuden tulee merkitä myös sitä, ettei sateenkaari-ihmisten tarvitse olla superihmisiä, vaan tavallisia tyyppejä, joiden elämässä saattaa tapahtua ikäviäkin asioita, jolloin tarvitaan tukea aivan kuten kaikki tarvitsevat.”

” Lähisuhdeväkivalta voi jäädä piiloon, jos henkilö pelkää ajatusta, että kyllähän se tiedettiin, ettei tuommoiset suhteet tuota kuin vastoinkäymisiä”, sanoo Mikko Ala-Kapee.

” Lähisuhdeväkivalta voi jäädä piiloon, jos henkilö pelkää ajatusta, että kyllähän se tiedettiin, ettei tuommoiset suhteet tuota kuin vastoinkäymisiä”, sanoo Mikko Ala-Kapee. © iStock

Sateenkaari-ihmisten näkökulmasta palveluissa on vielä paljon korjattavaa

Entä sitten ne palvelut? Voiko seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva ihminen ottaa helposti yhteyttä poliisiin tai vaikka terveyskeskukseen?

Mikko Ala-Kapeen mukaan luottamista vaikeuttavat kaikki kohtaamiset elämän aikana, koulussa ja lähipiirissä. Miten on aiemmin tullut kohdatuksi, heijastuu myös luottamukseen viranomaisia ja sote-ammattilaisia kohtaan.

Kyse ei kuitenkaan ole vain luottamuksesta yleisesti, vaan siitä, että kohtaamiset eivät sote-palveluissa ole aina sujuneet mutkattomasti. Tällaisessa tilanteessa lähisuhdeväkivalta voi jäädä raportoimatta.

Sinuiksi-tukipalvelu toteutti vuonna 2016 kyselyn lähes tuhannelle sateenkaari-ihmiselle, jonka vastaajista yhdeksän prosenttia kertoi vältelleensä sote-palvelujen käyttämistä negatiivisten oletusten takia. Toiset 12 prosenttia kertoi, että kielteiset oletukset ovat saattaneet vaikuttaa päätökseen olla käyttämättä palveluita ja 32 prosenttia oli joutunut miettimään asiaa.

”Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen rooli yhteiskunnassa ei ole vielä niin arkipäiväinen, että jokainen voisi hakea apua juuri sellaisena kuin on.”

Käytännössä kyse on usein siitä, kyetäänkö sote-palveluissa suhtautumaan asiakkaaseen mutkattomasti, asiallisesti ja hämmästelemättä. Vähemmistöön kuulumista ei pidä tarpeettomasti korostaa asiakasta kohdatessa.

”Poliisilta edellytetään nuhteettomuutta”

Poliisin toiminnasta Mikko Ala-Kapeella on melko myönteinen kuva. Hän on itse kouluttanut poliisikorkeakoululla ja saattanut rikoksen uhreja poliisilaitokselle. Joskus hän on myös soittanut etukäteen varmistaakseen, ettei vaikkapa henkilön trans-tausta aiheuta hämmennystä, vaan laitoksella keskitytään rikosilmoituksen kirjaamiseen.

”Poliisilta edellytetään nuhteettomuutta rasismin osalta ja julkitulleisiin väärinkäytöksiin on puututtu. Olen toiveikas, että tilanne kehittyy kohti parempaa. Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piirissä syrjintään puuttumisen käytännöt ovat vasta alkamassa.”

Ala-Kapeen tärkein resepti tilanteen muuttamiseksi on se, että yhteiskunnan kaikilla toimialoilla noudatettaisiin kirjaimellisesti tasa-arvo ja yhdenvertaisuuslakia, jonka toteuttamiseen palveluissa hän laatinut ohjeet THL:n blogiin.

Sateenkaari-ihmisten seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu tai muut ihmisen henkilökohtaiset ominaisuudet eivät saa rajoittaa väkivallan uhrin avunsaantia.

Seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu tai muut ihmisen henkilökohtaiset ominaisuudet eivät saa rajoittaa väkivallan uhrin avunsaantia. © iStock

Useista syrjinnän muodoista kärsivät erityisiä riskiryhmiä

Väkivallan riski voi kasvaa, jos suhteen toinen osapuoli toisesta riippuvainen. Riippuvuus voi olla luonteeltaan taloudellista tai se voi olla henkistä. Aina ei myöskään ole niin, että taloudellisesti vahvempi osapuoli olisi se, joka valtaa käyttää.

Erityistä huomiota tulisi Mikko Ala-Kapeen mukaan kiinnittää ihmisiin, jotka kokevat syrjintää useammalla perusteella yhtä aikaa. Syynä voi olla esimerkiksi vammaisuus tai maahanmuuttotausta.

”Jos henkilö on esimerkiksi paennut kotimaastaan, koska omassa kulttuurissa olisi tullut tapetuksi homouden tai trans-taustan vuoksi, sen kulttuurisen häpeähistorian kanssa eläminen altistaa melkoiselle väkivallan riskille, koska puhumisen kynnys on niin korkealla.”

Sateenkaari-ihmisten suhteet ovat monille yhä se paikka, jossa saa olla paossa muulta yhteiskunnalta. Sen vuoksi lähisuhdeväkivalta on erityisen satuttavaa.

Sateenkaari-ihmisten suhteet ovat monille yhä se paikka, jossa saa olla paossa muulta yhteiskunnalta. Sen vuoksi lähisuhdeväkivalta on erityisen satuttavaa. © iStock

Lähisuhdeväkivalta voi alkaa, kun vähemmistöidentiteetti tulee puolisolle yllätyksenä

Toinen esimerkkiryhmä ovat Mikko Ala-Kapeen mukaan niin sanotut myöhäisheränneet, jotka ovat eläneet normatiivisessa heterosuhteessa ruuhkavuosiensa yli.

Jos sateenkaari-identiteettiin on herätty vasta aikuisiällä, se voi järkyttää puolisoa, jonka kanssa on saatettu elää vuosikymmen tai enemmän. Tilanne aiheuttaa ymmärrettävän ihmissuhdekriisin, mutta lähisuhdeväkivalta ei ole silloinkaan oikeutettu tapa ratkaista siihen liittyviä vaikeita tunteita.

”Nämä tilanteet ovat voineet johtaa vuosia kestäneeseen väkivaltaan, häpäisyyn ja mitätöintiin sen puolison toimesta, jolle on tultu kaapista ulos.”

Asetelmat voivat Ala-Kapeen mukaan muuttua nopeasti kammottaviksi, koska samaan soppaan liittyvät kulissit ympäröivään maailmaan sekä suhteet lapsiin. Väkivallan välineiksi ovat kelvanneet esimerkiksi vieraannuttaminen ja lapsilla kiristäminen, ettei ympäristö saisi tietää, että vuosikymmeniä kestänyt avioliitto olekaan sitä, miltä se on näyttänyt.

”Eihän se tarkoita, että aiempi suhde olisi ollut valhetta. Seksuaalinen suuntautuminen ja sukuuoli-identiteetti voivat tutkitusti ja todetusti muuntua itsestä riippumattomista syistä joksikin toiseksi, mitä se on ollut ennen.”

Usein kaikki eroperheen jäsenet tarvitsevat tukea selvitäkseen uudesta tilanteesta. Aina oikeusprosessilta ja lähestymiskiellolta ei vältytä, mutta esimerkiksi yhdessä muotoiltu viestintäsopimus voi auttaa. Yhteydenpito yhteishuoltajuuden vuoksi ei saa muuttua keinoksi mitätöidä toista seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella.

”Ennen muuta tulee suojata alaikäisten lasten turvallisuus ja oikeus tavata vanhempia erosta huolimatta.”

Lue myös: ”Elin pitkään kaksoiselämää” – Outi löysi sateenkaarikansasta yhteisön, johon oli tiennyt kuuluvansa

X