Lahjusskandaaleja ja korruptiota: Näin jalkapallon MM-kilpailut järjestetään Venäjällä Fifan likaisen pelin varjossa
Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa juoksee mielummin rahan kuin pallon perässä. Tämän takia MM-kisat myönnettiin Venäjälle, joka pyrkii kisojen avulla kiillottamaan ryvettynyttä mainettaan.
Presidentti Vladimir Putin haluaa MM-kisoilla korostaa vahvaa johtajuuttaan sekä Venäjän että koko muuan maailman silmissä.
Venäjällä järjestettävät jalkapallon MM-kisat 2018 herättävät enemmän kysymyksiä korruptiosta, itsevaltiudesta ja rahan vallasta kuin itse pelistä.
”MM-kisat Venäjällä ovat erikoinen tapaus”, huokaa maailman tunnetuimpiin jalkapalloa seuraaviin toimittajiin lukeutuva David Conn.
Brittilehti The Guardianiin kuningaspelistä säännöllisesti raportoiva Conn viittaa moniin viime vuosien tapahtumiin. Jalkapallon MM-kisoja on ennenkin järjestetty maailmanpoliittisesti tuulisina aikoina, mutta puheenaiheet kisojen alla eivät ehkä koskaan ennen ole olleet näin pelin ulkopuolisten tapahtumien värittämiä.
Maailma ei ole vielä toipunut edellisestäkään Venäjän isännöimästä urheilun suurtapahtumasta. Sotšin olympialaisten jälkeen maa valtasi Krimin ja Ukrainan kriisi eskaloitui.
Sittemmin urheilupiirejä ovat puhuttaneet myös Venäjältä paljastunut valtiojohtoinen doping-ohjelma, jalkapallon syntymämaassa Englannissa myrkytetyn ex-agentin Sergei Skripalin tapaus ja suurvaltojen pahasti lukossa olevat välit.
”Olen todella hämmästynyt, ettei kukaan ole vakavissaan esittänyt boikottia näitä kisoja vastaan. Urheilun suurtapahtumat tarjoavat pseidentti Vladimir Putinille ja Venäjän kaltaisille maille mahdollisuuden puhdistaa imagoaan muun maailman silmissä”, Conn sanoo.
Miten Venäjä onnistui saamaan kisat itselleen?
Jalkapallon kattojärjestön Fifan lahjusskandaalista bestsellerin The Fall of the House of Fifa (Fifa-talon romahdus) kirjoittanut Conn sanoo, että todisteita valintaprosessin likaisuudesta ei ole.
”Fifan eettisen toimikunnan tekemä tutkimus kylläkin osoitti, että venäläisten tarjous [Fifalle] oli tehty käyttäen lainattuja kannettavia tietokoneita. Tietokoneet oli annettu takaisin sen jälkeen kun tarjous oli hyväksytty ja omistaja on kuulemma tuhonnut koneet sittemmin”, Conn sanoo.
Toisin sanoen jälkikäteen ei voitu todentaa, pitikö Venäjän tarjous Fifalle sisällään esimerkiksi jotain korruptioon tai lahjontaan viittaavaa.
Saksa voitti maailmanmestaruuden neljä vuotta sitten Brasiliassa. Se on vahva ennakkosuosikki mestariksi myös tällä kertaa. © PEDRO UGARTE / AFP PHOTO
Raha ratkaisee kulissien takana
On selvää, että Venäjä tarvitsee isojen tapahtumien isännyyksiä osoittaakseen statustaan suurvaltana.
Jalkapallon MM-kisoista väitellyt tamperelainen media- ja kulttuurintutkija Sami Kolamo nostaa esille myös sisäpoliittisia tarpeita.
”Putin tahtoo isännyydellään korostaa omille kansalaisilleen, että hän on vahva johtaja, joka kykenee yhteistyöhön muun maailman kanssa, mutta vain omilla ehdoillaan. Myös entiset neuvostojohtajat toimivat samoin. He halusivat suunnata katseet urheiluun lakaisten samalla venäläisen yhteiskunnan vaikeat ja ratkaisemattomat ongelmat näkyvistä.”
Toinen vähemmälle huomiolle jäänyt seikka on Putinin lähipiirin kisoista kuittaama taloudellinen hyöty.
Urheilullinen hurmos voi kisojen aikaan olla Venäjällä kaukana, sillä isäntämaan maajoukkue ei kestä vertailua maailman todellisten huippumaiden kanssa.
”Tämän takia MM-kisoissa kulissien takainen rahanteko korostuu entisestään. Venäjän poliittinen ja taloudellinen eliitti ei ole jättänyt käyttämättä sitä messevän potin käärimisen mahdollisuutta, jota maailman suurin urheilutapahtuma tarjoaa.”
Kyse ei ole Kolamon mukaan pelkästään Venäjästä, vaan myös kisaoikeudet omistavasta Fifasta.
”Fifa ei ole vuosikausiin kulkenut niinkään pallon kuin rahan tuoksun perässä. Kustannuksiltaan paisuneita urheilun megatapahtumia annetaan huomattavan usein epädemokraattisille ja autoritäärisille tahoille”, Kolamo tulkitsee.
Sepp Blatter joutui luopumaan Fifan puheenjohtajuudesta vuonna 2015 korruptioskandaalin takia. © FABRICE COFFRINI / AFP / LEHTIKUVA
Peli jatkuu
Yhdysvallat hermostui pahemman kerran jäätyään vuoden 2022 kisaisännyydessä kakkoseksi öljysheikkien kontrolloimalle Qatarille. FBI:n aloittama rikostutkinta johti Fifan puheenjohtajan Sepp Blatterin eroon.
Blatterin epäiltiin syyllistyneen tehtävässään korruptioon, kavallukseen ja muihin väärinkäytöksiin. Julkisuudessa on ollut esillä muun muassa miljoonapalkkio, jonka Blatterin kerrotaan maksaneen Michel Platinin tilille. Platini toimi Euroopan jalkapalloliiton Uefan puheenjohtajana 2007–2015.
Blatterin tilalle valittiin 2016 italialais-sveitsiläinen Gianni Infantino, mutta Conn sen paremmin kuin Kolamokaan eivät innostu Fifan nykymenostakaan.
Fifan nykyinen puheenjohtaja Gianni Infantino ajoi vahvasti MM-lopputurnauksen osallistujamaiden määrän kasvattamista. © EITAN ABRAMOVICH / AFP / LEHTIKUVA
”Ei Fifan hyvä johtaminen mikään ylivoimainen tehtävä pitäisi olla, vaikkakaan kaikkia korruption muotoja ei voida kitkeä globaalissa järjestössä pois. Infantinon aikana Fifan johtamista on kuitenkin viety heikompaan suuntaan”, Conn kritisoi.
Hän viittaa muun muassa Infantinoa arvostelleen eettisen komitean jäsenen pikaisiin potkuihin järjestöstä.
Myös Kolamon mukaan uuden puheenjohtajan uudistukset eivät ole olleet kovin merkittäviä – lukuun ottamatta MM-kisojen osallistujamaiden määrän kasvattamista.
”Yksi Gianni Infantinon lempihankkeita on ollut MM-lopputurnauksen osallistujamaiden määrän nostamisen 32:sta 48:ään.
Tämä toteutuu vuoden 2026 kisoissa. Idean taka-ajatus näyttää selvältä.
Uudistus tuo lisää rahaa Fifan kirstuun ja Infantinolle tukijoita pienistä futismaista, joille näin avautuu mahdollisuus päästä MM-kisoihin.
Juuri pienten, usein korruptiosta tunnettujen maiden äänillä edellinen johtaja Blatter turvasi oman ja lähipiirinsä vallankäytön vuosikymmeniksi eteenpäin.
”Lohtua helvetin odotushuoneessa”
Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares muistuttaa, että jalkapalloa on aina pelattu mitä erikoisimmissa olosuhteissa. Varekselta ilmestyi hiljattain jalkapallon historiaa luotaava teos Pallon herruus – kuningaslajin valta ja lumo.
Vares paneutui kirjaansa varten pelin ympärille syntyneisiin myytteihin. Yksi legendaarisista tarinoista on toisen maailmansodan aikaan Ukrainassa pelattu ”kuoleman ottelu”. Se sisältyy Neuvostoliiton ja nyky-Venäjänkin kaikkein suurimpaan kertomukseen ”fasismin lyömisestä” Suuressa isänmaallisessa sodassa.
Saksalaiset järjestivät miehittämässään Ukrainassa jalkapallo-otteluita, ja peliluvan sai myös ukrainalainen Start. Kesällä 1942 joukkue nuiji saksalaisista sotilaista kootun vastustajansa ensin 5-1 ja sitten 5-3.
”Neuvostoliitossa syntyneen myytin mukaan saksalaiset pidättivät kostoksi koko joukkueen, kuljettivat Babi Jarin keskitysleiriin ja teloittivat kaikki. Tarinaa toistettiin kirjallisuudessa vuosikymmeniä ja siitä filmattiin sankarielokuva”, Vares kertoo.
Tutkimus on selvittänyt, että Startin pelaajia kyllä joutui myöhemmin saksalaisten leireille, mutta heti pelin jälkeen mitään kostotoimia ei ollut. Ensimmäisen ottelun jälkeen otetussa kuvassa saksalaiset ja ukrainalaiset poseeraavat rennosti hymyillen.
Jalkapallo oli saksalaisille jo tuolloin niin tärkeää, että juutalaistenkin annettiin pelata.
”On hämmentävää tajuta, että natsien keskitysleireilläkin pelattiin jalkapalloa. Eikä vain tavallisilla keskitysleireillä, vaan jopa Auschwitz-Birkenaun tuhoamisleirillä.”
Toinen makaaberi esimerkki löytyy ensimmäisen maailmansodan ajalta. Heinäkuussa 1916 Sommessa brittiupseerit valmistivat joukkojaan rynnistykseen päin saksalaisten asemia.
”Britit laittoivat joukkonsa hyökkäämään kaksi jalkapalloa edellä. Sotilaiden oli edettävä palloja potkien, ja vähitellen yksi toisensa jälkeen sai surmansa. Mutta eteneminen ja potkiminen vain jatkuivat.”
Jalkapalloa onkin Vareksen mukaan luonnehdittu ”lohduksi helvetin odotushuoneessa”.
Lajin lumoon kuuluu se, että pelin ajaksi kaikki muu ympäriltä on mahdollista unohtaa.