Lapin turismijätit haluavat pelastusohjelman – Kuinka se kohtelee pienyrittäjiä? Latukahvilan pitäjä: ”Kuvittelisin, että matkailukupla hyödyttää eniten suuria”
Hallitus pui parhaillaan lappilaisten ajamaa ehdotusta matkailukuplasta, joka sallisi ulkomaisten ryhmien lomamatkat maakuntaan niin, että koronatartuntojen leviämisen riski minimoitaisiin.
Riitta ja Hannu Kekäläinen ovat pitäneet Peurakaltiota vuodesta 2013. Ylläksen alueella on yhteensä toistakymmentä latukahvilaa.
Muoniossa Äkäskeron kupeessa sijaitsevassa Peurakaltion kahvilassa on nyt enemmän vilskettä kuin tavallisesti ruska-aikaan.
”Vakiintuneiden Lapin-kävijöiden lisäksi tänne on tullut monia sellaisia kotimaisia matkailijoita, jotka olisivat menneet ulkomaille, jos olisivat päässeet”, yrittäjä Hannu Kekäläinen sanoo.
Lapin matkailun syyskautta on jäljellä enää viikkoja. Koronaepidemian ja matkustusrajoitusten varjostama tuleva talvi huolettaa jo Kekäläistä, joka pitää entiseen hevostalliin rakennettua pysähdyspaikkaa yhdessä vaimonsa Riitta Kekäläisen kanssa.
Talvikaudella Peurakaltio on latukahvila, jossa käy maastohiihtäjien ohella myös lumikenkäilijöitä, moottorikelkkailijoita ja talvipyöräilijöitä. Tyypillinen asiakas sivakoi sinne itse Äkäslompolon matkailukeskuksesta 13 kilometrin päästä ja saman matkan takaisin.
Syrjäinen latukahvila avataan helmikuun alussa, kun Ylläksen latuja ryhdytään ajamaan sinne asti.
Toisin kuin voisi kuvitella, puolet talvesta enemmistö paikan asiakkaista on ulkomaalaisia.
”Sydäntalvella 80 prosenttia kävijöistä on Keski-Euroopasta, etenkin Sveitsistä ja Ranskasta. Maaliskuun puolivälin jälkeen ulkomaiset vieraat katoavat ja kotimaiset tulevat tilalle.”
Virusepidemian takia asetettujen valtioiden välisten matkustusrajoitusten takia Peurakaltio voi siis menettää leijonanosan alkukauden asiakkaistaan.
Päätös kuplasta lykättiin ensi viikkoon
Suomeen saa saapua tällä hetkellä rajoituksetta vain muutamasta Euroopan maasta. Seula on yksi maanosan tiukimpia.
Hallitus kuitenkin valmistelee parhaillaan linjausta niin sanotusta Lapin matkailukuplasta, joka sallisi ulkomailta saapuvien lomareissut niin, että covid19-viruksen leviäminen suomalaisiin estettäisiin mahdollisimman tehokkaasti.
Ylen mukaan valtio olisi jo päättänyt maksaa turistien tarvittavat koronatestit lentokentillä, jos matkailukupla toteutuu.
Kuplassa, toiselta nimeltään matkailukäytävässä, on kyse isoista asioista.
Lapin matkailu työllistää 10 000 henkilöä ja tuo vuodessa noin miljardin euron suorat tulot. Toisaalta massaturismi on kansanterveydellinen riski tilanteessa, jossa lähes kaikissa muissa Euroopan maissa tartunnat leviävät nopeammin kuin Suomessa.
MTV:n mukaan elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) tavoitteena oli saada ratkaisu kuplasta aikaiseksi jo tänään torstaina 3. syyskuuta.
Hallitus ei kuitenkaan ole päässyt asiasta yksimielisyyteen, muun muassa siksi, että Krista Kiurun (sd) johtamaa sosiaali- ja terveysministeriötä huolettaa se, kuinka kupla käytännössä luodaan ja riittääkö testauskapasiteetti.
Viimeinen vääntö päätöksestä on päätetty siirtää ensi viikolle.
Kiista henkilöityy kahteen ministeriin. Lintilän mukaan tiukat rajoitukset ovat tuhoisia niin matkailuyrityksille kuin niiden työntekijöille. Kiurun vastuulla taas on ihmishenkien säästäminen pandemialta.
Koronatestiin jo ennen Suomeen tuloa?
Tehokas tapa edistää kuplan luomista olisi edellyttää tänne saapuvilta koronatestiä jo ennen matkaa.
Keskiviikkona 2. syyskuuta uutisoitiin, että Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee pikaisesti lakia, joka vaatii negatiivista testitulosta ulkomaisilta matkailijoilta. Käytännössä lain voimaanastuminen voi kuitenkin viedä aikaa.
Lintilän johtama työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut Lapin matkailun pelastussuunnitelmaa jo keväästä lähtien. Työssä on ollut mukana kymmeniä yhteistyötahoja Lapista ja matkailualalta, ja sen veturina on toiminut Lapin matkailukeisariksi kutsuttu Pertti Yliniemi.
Ilta-Sanomien mukaan pelastussuunnitelma perustuu perhepainotteisiin matkailijaryhmiin, jotka osallistuvat valvotusti heille räätälöityihin päiväohjelmiin. Yliniemi kertoi lehden haastattelussa, että charter-asiakkaille järjestettäisiin paljon ulko-ohjelmaa eivätkä he olisi kosketuksissa muihin paikallisiin kuin henkilökunnan edustajiin.
Aikaa kuplan luomiseksi on enää rajallisesti, sillä näinä viikkoina ovat käsillä viimeiset hyvät ajat joulun ja vuodenvaihteen tilauslentojen järjestämiseksi ja matkojen myymiseksi.
Tilanteen vakavuutta alleviivaa Yliniemen omistaman maakunnan suurimman matkailujätin maanantaina aloittamat yt-neuvottelut, jotka koskevat 2000 henkilöä. Konserniin kuuluvat muun muassa Lapland Hotels -ketju, Lapin Safarit ja viisi hiihtokeskuyhtiötä.
Lapin matkailukupla hyödyttää matkailujättejä
Lapin matkailun tunnetuimmat kasvot ovat Pertti Yliniemi ja Levin mahtinainen Päivikki Palosaari, jonka yhtiö teki viime vuonna 15 miljoonan euron liikevaihdon. Myös Palosaari on puhunut matkailukuplan puolesta.
Mutta ulkomaan matkailijat tuovat merkittävästi tuloja myös useille pienille ja keskisuurille lappilaisille yrityksille sekä heidän työntekijöilleen.
Jos matkailukupla toteutuu, se tuo helpotusta paitsi isoille toimijoille, myös kelkka- ja huskysafarien järjestäjille, joiden toiminta nojautuu pitkälti ulkomaisiin matkailijoihin.
Mutta kuinka käy niiden yrittäjien, joiden ulkomaiset asiakkaat eivät kulje oppaan vetämissä ryhmissä?
”Kuvittelisin niin, että matkailukupla hyödyttää eniten suuria yrityksiä, etenkin niitä, joilla on kuljetuskalusto, safaripalvelut ja hotellipalvelut omasta takaa. Mutta tietoa ei ole vielä tarpeeksi, että voisin ottaa asiaan kantaa”, Hannu Kekäläinen sanoo.
Viime keväänä Kekäläiset lopettivat varsinaisen kahvilanpidon 18. maaliskuuta, mutta järjestivät sen jälkeen asiakkailleen itsepalveluun perustuvaa tarjoilua ulkoterassille. Viikkoa myöhemmin he lopettivat senkin.
Kaiken kaikkiaan Ylläksen alueella ajettiin matkailutoiminta alas ripeästi. Latujakaan ei ajettu enää kevättalvella, vaikka kelit olivat loistavat.
”Pistimme terveyden edelle. Siitä vallitsi täällä laaja yhteisymmärrys.”
Kekäläisen mukaan kahvilanpidon lopettaminen ja majoitusvieraiden kaikkoaminen juuri parhaan sesongin kynnyksellä teki 60 prosentin loven Peurakaltion koko kevään tuloihin.
Ravintoloille myönnettyä koronatukea ei Kekäläisille herunut, sillä tukiehdot eivät huomioineet syrjäisen latukahvilan sesongin lyhyyttä. Kahden hengen yhtiö ei voinut myöskään hakea yksinyrittäjille tarkoitettua tukea.
Tulevaisuuskaan ei vaikuta helpolta.
”Pahasti näyttää siltä, että emme juuri näe keskieurooppalaisia hiihtäjiä ensi talvella. Mutta tuleepahan sitten vapaa-aikaa enemmän”, Kekäläinen naurahtaa.
Peurakaltion kahvila toimi viime keväällä viikon ajan itsepalveluperiaatteella. Yrittäjät eivät olleet itse paikalla, joten asiakkaat jättivät maksunsa lukitsemattomaan lippaaseen. ”Ihmiset olivat ilahduttavan rehellisiä”, Hannu Kekäläinen sanoo.
Lue myös: Reportaasi Lapista: Näin korona hiljensi Saariselän kesken huippusesongin