Arki sai jatkoajan Lapinlahden vanhan sairaalan miljöössä – Alueen asukas Nisse Rikama riemuitsee: ”Päätös oli loistava!”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Lapinlahden vanhan sairaalan tiluksilla asuva Nisse Rikama iloitsee siitä, että hänen asuinalueensa pysyy ennallaan.
Lapinlahden vanhan sairaalan tiluksilla asuva Nisse Rikama iloitsee siitä, että hänen asuinalueensa pysyy ennallaan. © Tommi Tuomi / Otavamedia
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti, että kulttuurihistoriallisesti merkittävää Lapinlahden sairaalaa ei myydä kiinteistösijoitusyhtiölle. Alueen nykyisille toimijoille kauppojen peruuntuminen on vain hengähdyshetki – kaupunki etsii edelleen rakennukselle kunnostajaa.

Lapinlahden vanhan sairaalan tiluksilla aika tuntuu pysähtyvän. Länsiväylän liikenteen kohina kantautuu puistoon vaimeana kuin korostaakseen sitä, että alue on oma mielenrauhaa henkivä maailmansa. Rastaat ja tiaiset livertävät kevätkonserttiaan, nurmi vihertää ja narsissit kukkivat.

Toukokuinen iltapäivä on viileä, mutta Nisse Rikamaa, 60, hymyilyttää. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti tiistaina 12. toukokuuta, että Lapinlahden sairaalarakennusta ei myydä kiinteistösijoitusyhtiö Nrep Oy:lle. Yhtiön tavoitteena oli esimerkiksi rakentaa tiluksille hotelli ja kaksi palveluasumiseen tarkoitettua kerrostaloa.

”Päätös oli loistava! Tämä miljööhän olisi tuhottu”, Nisse Rikama iloitsee.

Lautakunnan päätös oli helpotus Nisse Rikamalle

Nisse Rikama on muusikko ja kuvataiteilija, joka on soittanut kitaraa muun muassa Pelle Miljoonan bändissä. Hän on asunut Lapinlahden sairaalan tiluksilla Alvila-kodissa vuodesta 2008. Alvila-koti tarjoaa tehostettua palveluasumista helsinkiläisille mielenterveyskuntoutujille.

Ennen nykyistä kotiaan Rikama ehti asua useassa kuntoutuskodissa, mutta enää hän ei tahtoisi muuttaa muualle.

Täällä olen viihtynyt, koska on niin paljon mahdollisuuksia. Asuminen Alvila-kodissa on vapaamuotoista ja laitosmaisuus puuttuu. Kuin asuisi omassa kämpässä, mutta ympärillä on vähän enemmän ihmisiä ja saan tarvittaessa tukea.”

Nisse Rikama arvostaa Hietaniemen hautausmaan kupeessa sijaitsevan Lapinlahden sairaalan historiallista miljöötä.

Nisse Rikama arvostaa Hietaniemen hautausmaan kupeessa sijaitsevan Lapinlahden sairaalan historiallista miljöötä. © Tommi Tuomi / Otavamedia

Rikama ei tiedä mitä olisi tehnyt, jos Nrep Oy:n suunnitelmat olisivat toteutuneet. Hän arvelee, että hotelli olisi syönyt Alvila-kodin ennen pitkää.

”En tiedä minne olisin muuttanut, olisin varmaan vain kadonnut ja osoitteekseni olisi tullut Poste restante. Minulla on myös hirveästi kitaroita kotona. Ehkä olisin vain jättänyt ne sinne ja joku sukulainen olisi hakenut ne pois.”

Suomen ensimmäinen mielisairaala

Sekä puistoalue että vuonna 1841 valmistunut, Carl Ludvig Engelin suunnittelema Lapinlahden sairaala ovat suojeltuja. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä Lapinlahti on Suomen ensimmäinen mielisairaala.

Varsinainen sairaalatoiminta siellä loppui vuonna 2008, jonka jälkeen rakennus oli tyhjillään vuoteen 2015. Tällöin Helsingin kaupunki vuokrasi päärakennuksen Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamolle ja Lapinlahden Lähde Oy:lle. Vuokralaiset ja vapaaehtoiset alkoivat kunnostaa tiloja tavoitteenaan tarjota kaupunkilaisille mielen hyvinvointia edistäviä palveluja.

Lapinlahden sairaalan tiloissa toimii esimerkiksi Kahvila Lähde. Kuvassa Maarit Taal.

Lapinlahden sairaalan tiloissa toimii esimerkiksi Kahvila Lähde. Kuvassa Maarit Taal. © Tommi Tuomi / Otavamedia

Tällä hetkellä vuokralaiset pyörittävät sairaalan tiloissa muun muassa Mental Museum -museota, hävikkiruokaravintolaa ja kahvilaa, joka työllistää esimerkiksi osatyökykyisiä. Alueella järjestetään säännöllisesti kulttuuritapahtumia ja matalan kynnyksen ryhmiä, jotka ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.

Sairaalan tiloista löytyy myös taiteilijoiden sekä terapeuttien työhuoneita ja pihapiiristä yleinen sauna.

Kaupunki haki ideakilpailulla tulevaisuuden kehittäjää Lapinlahdelle

Vaikka Lapinlahden nykyiset toimijat ovat kunnostaneet paikkaa, sairaalarakennus kaipaisi myös mittavampaa remonttia. Helsingin kaupungin ideakilpailu sai alkunsa joulukuussa 2018. Tavoite oli etsiä Lapinlahden sairaalalle ostaja, joka kunnostaisi rakennuksia ja kehittäisi alueen toimintaa kunnioittaen alueen alkuperäistä tarkoitusta.

Kilpailussa olivat vastakkain nykyiset toimijat Lapinlahti 360 -hankkeellaan ja kiinteistösijoitusyhtiö Nrep Oy:n luotsaama Lapinlahden kevät -hanke. Lapinlahti 360 -hanke joutui kuitenkin jättämään kilpailun, kun suurin rahoittaja Y-Säätiö vetäytyi viime hetkillä.

Lapinlahden nykyiset vuokralaiset ja alueen palveluja hyödyntävät kaupunkilaiset vastustivat aktiivisesti Nrep Oy:n suunnitelmia. Suurin huoli oli se, että hotelli tärvelisi puiston ja mielen hyvinvointiin tähtäävä toiminta saisi väistyä kaupallisten palveluiden tieltä.

Lapinlahden nykyiset vuokralaiset ja kansalaisaktiivit vastustivat näkyvästi puistoon suunniteltuja uudisrakennuksia.

Lapinlahden nykyiset vuokralaiset ja kansalaisaktiivit vastustivat näkyvästi puistoon suunniteltuja uudisrakennuksia. © Tommi Tuomi / Otavamedia

Kotiovesta keskelle luontoa ja kulttuuria

Nisse Rikamakin on sitä mieltä, että Lapinlahden puiston on pysyttävä avarana ja luonnonkauniina. Hän pitää siitä, että alueella liikkuu ihmisiä ja siellä järjestetään tapahtumia.

Se on ihan harhaluulo, että täällä ei tapahtuisi mitään. Mielestäni se koko ideakilpailu oli sikäli aika tuulesta temmattu, koska täällähän on toimintaa.”

Rikama kirjoittaa ja säveltää musiikkia huoneessaan Alvila-kodissa, mutta korona-aika on keskeyttänyt muun työskentelyn. Tavallisesti hän treenaa yhtyeensä kanssa Herttoniemessä sekä käy keskustan klubeilla kuuntelemassa musiikkia ja joskus myös soittamassa itse.

Erityisesti tällöin Lapinlahden sairaalan puisto tarjoaa vastapainoa muulle tekemiselle ja meluisalle kaupungille.

Tämä alue merkitsee minulle paljon. Käyn kävelyillä tuolla rannalla ja kuuntelen lintujen laulua. Lähteen kahvilassa käyn kahvilla ja auditoriossa kuuntelemassa luentoja. Olen myös soittanut keikkoja molemmissa.

”Taiteen ja kaupallisuuden ero on se, että taide on avarampaa”

Vaikka Lapinlahden kevät -hanke torpattiin, etsii kaupunki sairaalalle yhä kehittäjää ja kunnostajaa. Hanke kaatui kaupunkiympäristölautakunnassa äänin 8–4, mutta 15. toukokuuta Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) ilmoitti ottavansa asian kaupunginhallituksen käsittelyyn. HS:lle Vapaavuori kommentoi, ettei usko asian muuttuvan kaupunginhallituksessakaan.

Kaupunkiympäristölautakunnan enemmistön toive on, että Lapinlahden tulevaisuuden kartoittamiseen nimitetään selvityshenkilö, joka pyrkisi löytämään alueelle laajasti hyväksyttävän ratkaisun.

Nisse Rikamaa mietityttää, tietävätkö kaupunkilaiset, että Lapinlahdessa on toimintaa. 

Nisse Rikamaa mietityttää, tietävätkö kaupunkilaiset, että Lapinlahdessa on toimintaa.

Nisse Rikama toivoo, että Lapinlahti säilyy ennallaan – kaikille avoimena puistona ja tilana, jossa kulttuuri ja taide ovat läsnä.

Taiteen ja kaupallisuuden ero on se, että taide on avarampaa. Kaupallisuudessa unohtuu usein joitain asioita, ja mielestäni Lapinlahti on parempi näin. Toivoisin vain, että ihmiset löytäisivät tänne.”

Ympäristölautakunnan päätöksen lisäksi Rikaman kevättä ilahduttaa yksi vieläkin suurempi uutinen.

”Minusta tulee isoisä ihan näinä päivinä! Olen varustautunut tähän muutamalla satukirjalla.”

Juttua muokattu 22.5.2020 9.00: vuosiluku 1941 vaihdettu 1841.

X