Lapsen asuinpaikka vähentää riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen – Tutkimus korostaa maatalousympäristön terveysvaikutusta
Peltojen, viljelmien ja laidunmaiden läheisyys saattaa vähentää lapsen riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen, kertoo tuore suomalaistutkimus maatalousympäristön terveysvaikutuksesta.
Maalaisympäristössä on enemmän hyödyllisiä mikrobeja kuin kaupungeissa.
Suomalaistutkimuksessa havaittiin, miten asuinpaikka vaikuttaa lapsen sairastumisriskiin. Varhaislapsuutensa maatalousympäristössä viettävillä lapsilla esiintyy vähemmän tyypin 1 diabetesta, kuin verrokkiryhmän kaupunkilaislapsilla.
Tutkimus osoittaa, että varhaislapsuuden mikrobialtistus voi parantaa immuunijärjestelmän säätelyä ja estää sen haitallisia ylilyöntejä, jotka johtavat esimerkiksi allergioihin ja tyypin 1 diabetekseen.
”Aiemmissa tutkimuksissa altistuminen ympäristön monipuoliselle mikrobistolle on vähentänyt myös allergisten sairauksien riskiä. Onkin mahdollista, että kaupungeissa vähäisempi suojaava mikrobialtistus lisää riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen, kuten myös muihin immuunivälitteisiin sairauksiin”, sanoo Tampereen yliopiston tutkija Noora Nurminen, jonka väitöskirjaan tutkimus kuuluu.
Tutkimuksessa seurattiin satelliittikuvilla maankäyttöä ja hyödynnettiin diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä tutkivaa projektia (DIPP).
Asuinpaikka vaikuttaa – Kaupungistuminen vähentää ihmisen yhteyttä luontoon
”Metsämaan ja maalaisympäristön mikrobisto on rikasta, mutta ihmisen toiminta on johtanut monien, runsasmikrobisten luontotyyppien uhanalaistumiseen. Lisäksi kaupungistuminen on katkaissut yhteytemme ympäristön mikrobeihin”, sanoo dosentti Aki Sinkkonen Luonnonvarakeskuksesta.
Aki Sinkkonen ja Tampereen yliopiston professori Heikki Hyöty tutkivat, miten hyödyllinen luontoyhteys saataisiin palautettua. Esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa aiotaan kokeilla ”metsäkylpyjä” allergioiden ehkäisemiseksi. Tavoitteena on selvittää, suojaako pienen lapsen iholle ja vaatteisin annettava sammal- ja metsämaapohjainen pulveri allergian kehittymiseltä.
Tutkimustulokset ovat merkittäviä myös kaupunkisuunnittelun kannalta. Ympäristöön voidaan tietoisesti lisätä hyödyllisiä mikrobeja. Jo kaavoitusvaiheessa voidaan huomioida, että viheralueita ja puistoja olisi mahdollisimman paljon joka paikassa.