Liian kireä aikataulu nostaa sekä aikuisen että lapsen stressitasoa – lapsen stressioireet voivat ilmetä maha- ja pääkipuina

Kiihkeä elämänrytmi kuluttaa lapsiperheessä aikuisia, mutta stressistä kärsivät myös lapset. Monen lapsen päivät on jo esikoulu- ja alakouluikäisenä ahdettu täyteen koulua, harrastuksia ja läksyjä. Toistuvat maha- ja pääkivut saattavat kertoa, että lapsen arjessa on liikaa kiirettä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Toistuvat maha- ja pääkivut saattavat kertoa, että lapsen arjessa on liikaa kiirettä.

Kiihkeä elämänrytmi kuluttaa lapsiperheessä aikuisia, mutta stressistä kärsivät myös lapset. Monen lapsen päivät on jo esikoulu- ja alakouluikäisenä ahdettu täyteen koulua, harrastuksia ja läksyjä. Toistuvat maha- ja pääkivut saattavat kertoa, että lapsen arjessa on liikaa kiirettä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Katriina Lundelin

Lapsen stressi ilmenee usein fyysisinä oireina. Lapsen stressitaso pysyy yleensä siedettävällä tasolla, jos perheellä on riittävästi aikaa rentoon yhdessäoloon. Jo pieni yhteinen hetki, jolloin on lapsen kanssa läsnä, voi auttaa lasta palautumaan kiireisestä päivästä.

Vanhempien tulisikin varata aikaa joka päivä siihen, että lapsen kanssa esimerkiksi jutellaan päivän tapahtumista – varsinkin jos lapsi sellaista kaipaa. Hetket, jolloin vanhempi on lapselle läsnä, voivat olla lapselle päivän tärkeimmät.

Fyysiset oireet kertovat liian korkeasta stressitasosta

Pienemmät lapset, esi- ja alakoululaiset, saattavat oireilla vatsa- ja pääkipuina.

Yläasteikäisiä lapsia saattavat vaivata myös niin sanotut psykosomaattiset oireet eli fyysiset oireet, joille ei löydy selitystä. Psykosomaattisia oireita saattavat olla esimerkiksi väsymys, huimaus ja pahoinvointi.

Ärtyneen suolen oireyhtymä, herkistyminen ruoka-aineille, yleinen huonovointisuus ja migreeni nuorillakin ihmisillä ovat lisääntyneet viimeisen 20 vuoden kuluessa.

”Sitä selittää osin myös se, että lapset ja nuoret ovat valmiimpia kertomaan oireistaan”, sanoo Riina Suhonen, joka työskentelee Mehiläisen sosiaalipsykologina ja perheterapeuttina sekä Suomalaisen yhteiskoulun koulukuraattorina.

Aiemminkin samaa on varmasti ollut, mutta asiasta ei ole puhuttu jolloin ilmiötä ei ole kirjattu mihinkään.

Tarttuuko aikuisen stressi myös lapseen?

Perheen aikuisten elämä voi joskus olla aikamoista työn ja kodin ristipainetta, kun lapsia pitää kuskata harrastuksiin, tekemättömät työt painavat niskaan ja seuraavat ehkä kotiinkin, ruoat eivät valmistu itsekseen ja vaatteetkin liikahtavat pyykkikorista pesukoneeseen vain, jos joku asian hoitaa.

Jos aikuinen on kovin stressaantunut kaikilla elämänalueilla, eikä perheessä ole toista aikuista, joka rauhoittavalla olemuksellaan tasapainottaisi tilannetta, voi stressi tarttua lapseen.

”Ei se onneksi niin kuitenkaan mene, että kaikki aikuisten huolet liimaantuvat lapseen, mutta erityisen stressaavissa tilanteissa näin voi käydä.”

Lue myös: Näin hurjasti lapsille määrätään masennuslääkkeitä – Unohtivatko suomalaislääkärit vanhat varoitukset?

Parhaiten stressin kanssa pärjäävät ne perheet, joissa on säännöllinen elämänrytmi ja yhteistä aikaa

Lapset tarvitsevat stressitason säätelyyn samoja arkisia konsteja kuin aikuisetkin, siis tasapainoista elämää. Riittävä uni ja terveellinen ravinto ovat hyvän elämän keskiössä myös lapsilla, jotta aivot ja keho pääsevät palautumaan arjen kiireestä.

”Lisäksi perheen yhteistä aikaa pitäisi olla joka päivä.”

Perheen yhteinen ateria koulupäivän jälkeen on yksi klassinen rutiini, joka turvaa lapsille ja aikuisille aikaa keskustella ja rauhoittua yhdessä. Myös illalla ennen nukkumaan menoa vietetty hetki aikuisen kanssa tarjoaa lapselle tilaisuuden purkaa mieltään.

”Nuoret kertovat, että he toivovat palautetta myös silloin, kun menee hyvin. Liian usein perheissä keskustellaan vain silloin, kun jokin menee huonosti. Lapset ja nuoret kaipaavat kannustusta ja positiivista palautetta.”

Stressi verottaa perheiden arkea ja voi aiheuttaa lapsille oireita.

Stressi verottaa perheiden arkea ja voi aiheuttaa lapsille oireita. © iStock

Ruutuaika ei ole välttämättä ongelma – olennaista on, tuijottaako ruutua yksin vain yhdessä

Terveen ruutuajan ja pakonomaisen ruuturiippuvuuden välille voi olla vaikea nykypäivänä vetää rajaa. Riina Suhosen mukaan runsas älylaitteiden käyttö voi lisätä riippuvuutta esimerkiksi sosiaaliseen mediaan.

”Jos kaikki perheenjäsenet keskittyvät vain ruutuaikaan, he eivät välttämättä tiedä, mitä jokaiselle kuuluu.”

Ruudun äärellä voi kuitenkin viettää perheen kesken myös laatuaikaa.

”Saan palautetta lapsilta ja nuorilta, että on mukavaa katsoa yhdessä esimerkiksi sarjoja, dokumentteja tai elokuvia. Kun sitä tehdään yhdessä vanhempien kanssa, se on hieno asia.”

Lue myös: Mitä lasten arjessa tapahtuu, kun jono psykiatriseen hoitoon pitenee? Haitallinen stressi vaikuttaa lapsen koko elämään

Lue myös: Koulupsykologit lomautetaan – Osa lapsista ja nuorista odottaneet tutkimuksiin pääsyä Kouvolassa jo yli vuoden: ”Lomautukset kasvattavat jonoja”

Lue myös: Onko nuorten stressi lisääntynyt? 

X