Lapsi välillä hoidossa myös isänsä luona – Heidi menetti omaishoidon tuen: ”Voiko tämä olla hyväksyttävää?”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Heidi Karjalaisen saama omaishoidon tuki lopetettiin, koska hänen lapsensa isä osallistuu hoitoon – kuten pitääkin. Erikoisesta päätöksestä käydään nyt oikeudessa kiistaa. © Vesa Tyni
Heidi Karjalaisen saama omaishoidon tuki lopetettiin, koska hänen lapsensa isä osallistuu hoitoon – kuten pitääkin. Erikoisesta päätöksestä käydään nyt oikeudessa kiistaa. © Vesa Tyni
Eroperheiden oikeus lastensa omaishoidon tukeen ei olekaan varmaa: kunta voi evätä rahat sillä perusteella, että lasta hoidetaan vuorotellen – tai siksi että toinen vanhemmista vastustaa eksänsä saamaa tukea.

Paimiolaisen Heidi Karjalaisen vammaisen lapsensa hoitamisesta saama noin 330 euron omaishoidon tuki lakkautettiin viime heinäkuussa. Kunnalta tulleessa tiedonannossa lopetuspäätöstä perusteltiin sillä, että lapsi asuu osan kuukaudesta isällään.

”Kirjeessä lukee, että jos lapsi on vähintään 20 prosenttia toisella vanhemmalla, omaishoidon tuki irtisanotaan”, Heidi Karjalainen sanoo.

Paimion kaupunki on tarkistanut tukipolitiikkaansa ilmeisesti säästösyistä, kuten moni muukin koronapandemian aiheuttamissa talousvaikeuksissa painiskeleva suomalaiskunta.

Mutta vuoroasumisen lisäksi kirjeessä mainitut muut tukien mahdolliset perumissyyt kuulostavat erikoisilta.

Jos molemmat huoltajat eivät ole yksimielisiä omaishoidon tuen myöntämisestä jommalle kummalle vanhemmalle, kunta voi lopettaa maksamisen – eli päättää ettei tukea tipu kenellekään esimerkiksi keskenään riitelevälle eropariskunnalle.

”Meillä on hyvät välit, mutta jos jollain äidillä olisi huonot välit isän kanssa, hän voisi käyttää tukea koston välineenä eron jälkeen”, Heidi Karjalainen sanoo ihmetellen ehtoja.

”Voiko tämä olla hyväksyttävää?” Karjalainen kysyy.

Ei se välttämättä ole, sillä asiasta on kunnissa monta eri tulkintaa, ja joitain kiistoja on käsitelty oikeudessa erilaisin tuloksin.

”Yhdessä tapauksessa toinen huoltaja vastusti omaishoidon tuen hakemista, mutta ei se hallinto-oikeutta kiinnostanut, vaan tukea pystyi kyllä silti hakemaan”, tukiasioihin perehtynyt juristi Jukka Kumpuvuori sanoo.

Kumpuvuori toimii vammaisten lasten oikeusavustajana ja hoitaa myös edellä kuvattua tapausta, sillä Heidi Karjalainen valitti päätöksestään Turun hallinto-oikeuteen.

Oikeus asettui kuitenkin vastikään annetussa päätöksessä Paimion asettamien vuoroasumista koskevien ehtojen puolelle. Kunta sai lakkauttaa Karjalaisen tuen vuoroasumisen perusteella – molemmat vanhemmat kun osallistuvat lapsen hoitamiseen, vaikka asuvat nykyisin eri talouksissa.

Paimion mukaan Karjalaisen perheen tapauksessa omaishoitoratkaisua harkittiin tarkasti monelta kantilta.

”Arvoimme hoidon sitovuutta ja vaativuutta. Lähtökohta on, että omaishoitaja vastaa hoidettavan hoidosta”, Paimion sosiaali- ja terveysjohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen perustelee päätöstä.

Pöyhönen kertoo, että Paimion kaupungissa omaishoidon tukea ei ole jaettu vanhempien kesken, vaan sitä saavat tällä hetkellä ainoastaan lähivanhemmat. Omaishoidon tuen jakamista lapsen isän kanssa ei edes ehdotettu myöskään Heidi Karjalaiselle.

Eroperheet eriarvoisessa asemassa

Päätös evätä tuki vuoroasumisen takia asettaa ydinperheet ja eroperheet lakimies Kumpuvuoren mukaan eriarvoiseen tilanteeseen.

Voihan ydinperheessä toinenkin vanhempi hoitaa lasta miten paljon tahansa ilman että perhe menettää omaishoitotukensa.

Hän vertaa epäkohtaa koulukuljetuksiin, joita voidaan saada eroperheissä vuoroviikoin asuvalle lapselle vain toisen vanhemman kotiin. Näistä absurdiuksista vanhemmat ovat vääntäneet kättä kuntien kanssa – ja joskus voittaneetkin.

”Siitä ollaan muistaakseni tekemässä muutoslakia. Laki pitäisi omaishoidossakin uudistaa, että se tunnistaisi nykyiset perhemallit”, Kumpuvuori sanoo.

Kuntien oikeus määrätä itse asioistaan ja harkita tukiratkaisujaan tapauskohtaisesti meni tässä tilanteessa myös hallinto-oikeudessa kuntalaisen edun yli.

Kunnat saavat päättää pääosin itse omista omaishoidon tuen kriteereistään – ja ne vaihtelevat kunnittain huomattavasti. Esimerkiksi millään vammadiagnoosilla tukea ei saa automaattisesti.

”Omaishoidon tuki pitäisi siirtää esimerkiksi Kelalle, että ihmiset eivät joutuisi eriarvoiseen asemaan. Nyt on ihan tuuripeliä, missä kunnassa asut”, Karjalainen sanoo.

Hänen 10-vuotiaalla Eelis-pojallaan on Downin syndrooma, ja omaishoidon tukea maksettiin äidille siitä asti, kun Eelis oli kolmivuotias. Heidi Karjalainen ei ole pystynyt tekemään kuin 80-prosenttista työaikaa lapsensa hoidon takia.

”Tulot tippuvat siinä”, Karjalainen sanoo. Hän toivoisi omaishoidon tuen paikkaavan tulonmenetystä – näinhän monessa kunnassa menetellään.

Karjalainen hakee kiistaansa valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

X