Lasitaide palaa suosioon – ”Suomalainen lasimuotoilu on löytämässä uuden äänen”
Suomalainen lasitaide ei ole kuollut, vaikka alasta kertovat uutiset ovat lähinnä menneiden suuruuksien muisteluita tai retrospektiivinäyttelyitä.
Tätä mieltä on yhdysvaltalainen taiteilija, vuoden ajan Nuutajärvellä Fulbright-stipendiaattina työskennellyt Jonathan Capps.
”Suomalainen lasimuotoilu on löytämässä uuden äänen. Tämä pitäisi saada yhä paremmin esille ja näkyväksi”.
Suurnäyttely yllätti
Hänen Nuutajärvelle Urjalaan kokoamansa uuden lasitaiteen näyttely esitteli tänä kesänä poikkeuksellisen laajasti suomalaisia lasintekijöitä.
Syyskuussa Lasikylässä päättyneeseen, mutta tulevaa esityskäyttöä varten taltioituun näyttelyyn Why Not – Finnish American Art Glass otti osaa lähes 30 taiteilijaa. Työn laatu yllätti niin yleisön kuin kriitikotkin.
Mukana olivat muun muassa alan nousevat nimet Gina Salaris, Jenni Salminen, Ritva-Liisa Pohjalainen, Kaappo Lähdesmäki, Camilla Moberg, Jonas Paajanen, Anu Penttinen ja monta muuta.
Yhteistyö on avain
Capps on tehnyt tiivistä yhteistyötä suomalaisten lasintekijöiden kanssa jo vuosia. Ensimmäistä kertaa hän työskenteli Nuutajärven lasikomppaniassa jo 2009.
Hän on vaikuttunut eurooppalaisesta muotoilualan tavasta toimia yhdessä, kollektiivisesti. Mukana ovat suunnittelijat, taiteilijat, lasinpuhaltajat ja muu tekijäjoukko, josta huokuu ylpeys alaa kohtaan.
”Omia taitoja ja tekniikoita ei salata toisilta, vaan ammattitaito tuodaan kaikkien käyttöön. Tällaista ei näe Yhdysvalloissa”, Jonathan Capps riemuitsee.
Capp kutsui näyttelyyn suomalaisia muotoilijoita ja lasinpuhaltajia, joilla on ollut uransa aikana jokin yhteys Nuutajärveen. Nuutajärven galleria / Osuuskunta Nugo
Taustalla on alan uranuurtajien oma esimerkki. Näin toimi muun muassa yksi Cappsin suosikeista, huhtikuussa kuollut Oiva Toikka.
Hänen auliisti neuvomat työtapansa elävät uusien taiteilijoiden käsissä, kirjaimellisesti.
”Suomalaisen muotoilun historia on läsnä uudessakin lasitaiteessa. Siksikin on tuha haikailla kulta-aikaa, kun uusissakin tekijöissä ja teoksissa tuon ajan arvostus, Kaj Franckin, Timo Sarpanevan ja Tapio Wirkkalan perintö ovat taustalla”, Capps sanoo.
Nuutajärvi elää yhä
Mutta missä suomalainen lasitaide asustaa ja elää nyt?
Nuutajärven lasitehdas suljettiin jo vuonna 2014, mutta moni taiteilija päätti jäädä Urjalaan.
”Tekeminen on jatkunut täällä riippumattomien taiteilijoiden kannattelemana. Nuutajärvellä on valmistettu lasia kohta 230 vuotta”, Capps muistuttaa.
Missä näitä voi nähdä?
Urjalan seudulle keskittyneiden uusien lasintekijöiden töitä on usein vaikea löytää näytille muualta Suomesta.
Joskus niitä esitellään netissä taiteilijoiden omilla sivuilla, mutta verkossa esineitä ei tietenkään pääse koskettelemaan.
Why Not –näyttelylle etsitään nyt uutta esityspaikkaa.
Hyvällä tuurilla se nähtäneen jossain päin Suomea vielä tulevana talvena – jolloin yhä useampi kotimaisen lasin ystävä pääsee omin silmin näkemään, miten alalla menee nyt.
