Mitä lasten arjessa tapahtuu, kun jono psykiatriseen hoitoon pitenee? Haitallinen stressi vaikuttaa lapsen koko elämään

Jaa artikkeliTilaa Seura
Lapsen kokema stressi vaikuttaa koko elämään.
Lapsen aivot ovat keskenkasvuiset, ja haitallinen stressi voi muokata lapsen aivoja pysyvästi.
Lapsena koettu stressi voi johtaa aikuisiän mielenterveysongelmiin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä metabolisiin sairauksiin.

Lasten stressi on herättänyt kysymyksen, onko nykyaika lapselle stressaavampaa kuin elämä vaikkapa muutama vuosikymmen sitten?

Lasten- ja nuortenpsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson vastaa kysymykseen luettelemalla muutaman kylmän faktan:

  • Lasten ja nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon saamien lähetteiden määrä on kaksin-kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa.
  • Lastensuojelun tunnusluvut ovat kasvaneet pitemmällä aikavälillä.
  • Koulussa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on paikoin jopa 20 prosenttia.

”Jotain sellaista siellä arjessa tapahtuu, että sosiaalinen verkosto ja tavalliset kasvuympäristöt eivät riitä tukemaan lasten ja nuorten terveyttä ja toimintakykyä”, Karlsson sanoo.

Lue myös: Lapsuuden leikit lähimetsässä ja viheralueilla tukevat mielenterveyttä aikuisikään asti – Näin tutkijat oivalsivat syyn mielenterveyshäiriöihin satelliittikuvista

Lasten stressi lievenee hyvien ihmissuhteiden avulla

Sosiaalinen verkosto eli hyvät ihmissuhteet suojaavat lapsen aivojen kehitystä ja auttavat häntä säätelemään stressireaktioitaan.

Se on lapsen kehittymiselle kaikkein tärkein asia ja vaikuttaa ihmisen terveyteen koko elämän ajan, Karlsson muistuttaa.

”Lapsen kehittyvien aivojen tarve on se, että ympärillä on tolkulliset aikuiset, on järkevät ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki. Kaikki muu on toissijaista.”

Karlsson on mukana Turun yliopiston FinnBrain-tutkimusryhmässä, jossa seurataan perimän ja ympäristön vaikutusta noin 4 000 suomalaislapsen kehitykseen.

Lasten stressi oli keskiössä FinnBrains-tutkimuksessa, jossa tutkittiin 4 000 suomalaislapsen aivoja.

Lasten stressi puhuttaa. Lasten ja nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon saamien lähetteiden määrä on kaksin-kolminkertaistunut vain viidessä vuodessa. © iStock

Koulussa pitäisi olla tärkeintä, että mahdollisimman moni pysyy mukana

Aivojen stressinsäätelykyvyn kehittymistä pidetään yhtenä tärkeimmistä aikuisiän terveyttä määrittävistä tekijöistä. Se on yhteydessä mielenterveyden ongelmien lisäksi myös esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin ja metabolisiin sairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen.

Ihmisen aivot kehittyvät 25 ensimmäisen elinvuoden ajan, mutta kriittisimpiä vaiheita ovat vauva- ja murrosikä. Varhaislapsuudessa tapahtunut kaltoinkohtelu tai vuorovaikutuksen puute ohjaavat aivojen kehitystä myöhemminkin; liika stressi aiheuttaa aivojen hermopoluille ikään kuin virhekoodin, joka alkaa toistua.

Tällöin lapsena koettu haitallinen stressi voi johtaa siihen, että ihminen kestää aikuisenakin stressiä huonosti eikä osaa sitä säädellä, mikä vaikuttaa ihmisen koko terveyteen fyysisesti ja psyykkisesti.

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimusryhmässä seurataan perimän ja ympäristön vaikutusta noin 4 000 suomalaislapsen kehitykseen.

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimusryhmässä seurataan perimän ja ympäristön vaikutusta noin 4 000 suomalaislapsen kehitykseen. © iStock

Paras tapa tukea lasten aivojen kehitystä ja suojata aivoja haitalliselta stressiltä on investoida aikuisten jaksamiseen, niin vanhempiin jo raskausajasta lähtien kuin muihin lapsille tärkeisiin aikuisiin, kuten opettajiin.

Esimerkiksi päiväkotien ja koulujen kehittämisen pitäisi siis tapahtua niin sanotusti lasten aivokoppa edellä.

”Pitäisi muistaa, että esimerkiksi koulun pitäisi kuljettaa mukana mahdollisimman isoa joukkoa ikäluokasta. Ei pitäisi korostaa liikaa kilpailua ja valintoja ja jotain aikuisilta tulevia arvoja ja työelämän asioita. Ensiksi pitäisi saada ne aivot kasvamaan mahdollisimman rauhassa, mahdollisimman hyvin, mahdollisimman monelle”, Karlsson sanoo.

Haitalliselle stressille ovat alttiita etenkin ne lapset, joiden kohdalle kasautuu useita yhteiskunnan kasvavan eriarvoistumisen seurauksia, kuten vanhempien terveysongelmia ja köyhyyttä. Lisäksi lapsia stressaavat yksinäisyys ja kiusaaminen, ylipäänsä ongelmat kaverisuhteissa.

Lue myös: Tuottaako mielesi tauotonta pulinaa? Opettele ottamaan ajatusvirtaan etäisyyttä ja rauhoita yliaktiivinen mieli

Vanhemman kännykän tuijotus on haitallista pienen lapsen aivojen kehitykselle

Lasten ja nuorten stressistä puhuttaessa ei voida ohittaa digimaailmaa. Älylaitteiden käyttö vaikuttaa lasten aivojen kehitykseen. On kuitenkin tärkeää huomata, että siihen vaikuttaa myös aikuisten älylaitteilla viettämä aika. On sinänsä aivan sama, kumman huomio on keskittynyt laitteeseen, lapsen vai vanhemman, koska olennaista on se, että silloin ei olla todellisessa vuorovaikutuksessa.

”Älylaitteella olo on pois siitä vuorovaikutuksesta, jota aivot tarvitsevat kehittyäkseen”, Linnea Karlsson sanoo. ”Digilaitteita käytettäessä tulee vähemmän katsekontaktiin perustuvaa vuorovaikutusta, eli tietty aivostimulus jää saamatta.”

Maailmalla on tutkittu, että ruutuaika on yhteydessä pienten lasten kielellisen kehityksen viivästymiseen, ja kieltä tarvitaan vuorovaikutukseen ja sitä kautta stressin säätelyyn.

Lisäksi aikuisen huomion kiinnittyminen älylaitteeseen voi olla lapsen näkökulmasta ennakoimatonta ja siksi pelottavaa.

Suomalaislasten aivoja tutkitaan vuosikymmenien seurannassa

FinnBrain-tutkimusjoukon suomalaislasten seuraaminen on aloitettu jo raskausaikana. Tutkittavat ovat nyt 4-7-vuotiaita, ja monitieteellistä seurantaa on tarkoitus jatkaa vuosikymmenien ajan.

Osa tutkimusjoukon lapsista käy säännöllisesti aivojen magneettikuvauksessa – aikuisina heillä on luultavasti Suomen tutkituimmat aivot.

Tutkimushankkeessa on tuotettu tuore opas lapsen stressistä ja sen vaikutuksesta aivoihin. Opas on tarkoitettu kaikenikäisten lasten vanhemmille.

Lue myös: Muuttuiko hajamielisyys normaaliolotilaksi? ADT-tarkkaavaisuushäiriö voi kehittyä kuormittavan arjen seurauksena

 

X