Legionella tarttui potilaaseen sairaalan suihkussa – Muhiiko vanhoissa rakennuksissa kallis bakteeripommi?
Legionella on ollut Suomessa paljon esillä sen jälkeen, kun bakteeri aiheutti pieksämäkeläiselle perheenäidille hengenvaarallisen keuhkokuumeen viime syksynä. Ihmisiä on varoitettu erityisesti siitä, ettei kotien lämminvesivaraajia saisi sähkön hinnannoususta huolimatta säätää pienemmälle.
Useimmiten legionellatartunta on peräisin kodin käyttövedestä. Syksyllä sairastunut nainen oli kuitenkin saanut tartunnan julkisesta uimalaitoksesta. Hän oli käynyt sekä kylpylässä että uimahallissa, ja vesinäytteiden perusteella legionellabakteerin raja-arvo ylittyi molemmissa paikoissa.
Uimahalleissa tai muissakaan julkisissa tiloissa, joissa ihmiset käyttävät vettä, ei seurata legionellan määrää esimerkiksi säännöllisellä näytteenotolla. Viisi vuotta sitten bakteeria löytyi uimahallista Rovaniemellä, kun ulkomainen matkanjärjestäjä oli erikseen vaatinut veden legionella-analyysia.
Näistä uutisista syntyy kuva, että legionella muhii ihan yleisesti isojenkin julkisten kiinteistöjen vesijärjestelmissä, mutta se ei vain tule ilmi – asiahan tutkitaan vasta, kun joku sairastuu.
”On hyvin mahdollista, että sellainen kuva syntyy”, sanoo erikoistutkija Marjo Niittynen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
”Legionella on maaperässä ja luonnon vesissä yleinen bakteeri, jota pääsee pieninä määrinä kiinteistöjen vesijärjestelmiin. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi olennaista on vesijärjestelmien ylläpito siten, että legionellabakteerien pitoisuus pysyy pienenä.”
Lakimuutoksen myötä legionellan riskiä on arvioitava jatkossa
Vesijärjestelmien ylläpito erityisesti legionellaa silmällä pitäen voi joutua pian testiin ympäri Suomea. Tammikuun 12. päivänä voimaan tulevan lain ja asetuksen mukaan kuntien on arvioitava legionellan riskiä tiloissa, joissa iso joukko ihmisiä käyttää vettä tai joissa hoidetaan vanhuksia ja heikkokuntoisia. Syyniin tulevat siis paitsi uimahallit myös esimerkiksi hotellit, sairaalat ja hoivakodit.
Kiinteistön omistaja voidaan velvoittaa tutkituttamaan vesijärjestelmänsä, jos legionellariski arvioidaan tavallista suuremmaksi. Mikäli legionellaa löytyy tietyn raja-arvon ylittävä määrä, omistajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin.
Se on hyvä uutinen ihmisten terveyden kannalta. Lasku voi kuitenkin yllättää kiinteistönomistajan.
Sairaalan suihkun bakteerimäärä 30-kertainen sallittuun nähden
Epidemioiden yhteydessä on todettu, että alle viisi prosenttia legionellalle altistuneista sairastuu bakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen eli legionelloosiin. Yleensä sairastuneet ovat olleet iäkkäitä tai heillä on ollut alentunut vastustuskyky.
Vuonna 2021 legionelloosiin sairastui Suomessa 34 ihmistä, joista seitsemän menehtyi. Tavallisesti kuolleisuus on kymmenen prosentin luokkaa. Tartunnoista reilu kolmasosa voitiin varmuudella jäljittää kodin käyttöveteen, osassa tapauksista alkuperä jäi epäselväksi. Julkisissa tiloista tartuntoja saatiin vain muutamia.
Yksi tartunnoista todettiin Hyvinkään sairaalassa helmikuussa 2021. Infektioidentorjuntalehti (1/2022) kertoo, että sairaalaan muusta syystä tullut iäkäs potilas oli jo toipumassa, kun hänen vointinsa huononi, ja syyksi paljastui legionellatartunta. Tutkimuksissa potilaan sairaalassa käyttämästä suihkusta otetussa näytteessä todettiin yli 30-kertaisesti turvallisen arvon ylittämä määrä legionellabakteeria.
Sairaalalle legionella aiheutti lisäkustannuksia, paljon ylimääräistä työtä ja käytännön ongelmia. Legionella paikannettiin yhteen vesijohtoverkoston nousulinjaan, jonka kaikki vesipisteet suihkuineen joutuivat käyttökieltoon viideksi kuukaudeksi.
”Veden juoksutus on olennainen toimenpide”
Legionella pidetään poissa putkistoista pitämällä veden lämpötila alle 20- tai yli 55-asteisena ja käyttämällä kaikkia vesipisteitä säännöllisesti.
Hyvinkään sairaalassa havaittiin sekä käyttämättömiä vesipisteitä että rakenteellisia vikoja lämminvesijärjestelmässä, joiden korjaamisen jälkeen veden lämpötila pysyi riittävän korkeana. Bakteeri saatiin pois lämminvesijärjestelmästä runsailla juoksutuksilla.
”Oikeiden lämpötilojen lisäksi veden juoksutus on olennainen toimenpide vesijärjestelmän puhdistamiseksi, koska veden riittävä vaihtuvuus on keino estää legionellan kasvua. Lisäksi on tarkistettava vesilaitteistojen ja vesikalustojen kunto. Jos tämä ei auta, pitää harkita desinfiointia”, Marjo Niittynen sanoo.
Vesijärjestelmien puhdistaminen maksoi sairaalalle suoraan noin 22 000 euroa. Summa sisältää kylmävesijärjestelmän desinfioinnin peretikkahapolla sekä viiteen eri otteeseen tutkitut vesinäytteet. Sen lisäksi koko operaatio vei Infektioidentorjuntalehden mukaan ”lukemattomia” työtunteja eri tahoilta seitsemän kuukauden ajan.
Niittynen huomauttaa, että veden oikeista lämpötiloista, vesijärjestelmän kunnosta ja vesipisteiden säännöllisestä käytöstä huolehtimisen lisäksi erityisesti isoissa julkisissa yksiköissä tulisi muistaa poistaa sellaiset putkiston osat, jotka eivät enää ole käytössä.
