Miehittämättömistä ilma-aluksista Suomen rajavalvonnan uusi ase – ja uhka turvallisuudelle

Lennokit ovat hyvä harrastus, mutta väärissä käsissä ne voivat helpottaa rikollista toimintaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kameralla varustettu tavallinen harrastelennokki voi pahimmillaan aiheuttaa vakavan vaaratilanteen, jos se ilmestyy häiritsemään meripelastustehtävää. Kuvan lennokki ole tiettävästi häirinnyt ketään eikä mitään.

Lennokit ovat hyvä harrastus, mutta väärissä käsissä ne voivat helpottaa rikollista toimintaa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Miikka Järvinen

Rajavartiolaitos alkaa testata miehittämättömiä ilma-aluksia merialueiden rajavalvonnassa tulevana kesänä. Kenraalimajuri Ilkka Laitinen sanoo Keskisuomalaisen haastattelussa, että aluksilla on mahdollista tarkistaa tilanteet, jotka eivät ennakkoarvion perusteella vaadi vartioaluksen käyttöä. Maarajojen valvonnassa rajavartiolaitos on etäohjattavia aluksia testannut jo aiemmin.

Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston päällikkö Ari-Pekka Koivisto näkee lennokkien ja miehittämättömien alusten ilmaantumisessa kuvioihin sekä etuja että riskejä.

”Lennokit ja miehittämättömät ilma-alukset ovat mielenkiintoinen tämän päivän ilmiö. Lennokkitoiminta on lisääntynyt ja sehän on hieno harrastus, joka voi rajaturvallisuuden kannalta olla myös hankala asia”, Koivisto sanoo.

Lennokit, häiriköt siivillä

Päällimmäisenä Koiviston mielessä ei ole mahdollinen sotilaallinen uhka vaan se, että laitteita voidaan käyttää vaikkapa salakuljetukseen ja meripelastustehtävän häirintään.

”Jos Suomenlahdella tapahtuu iso merionnettomuus, en hämmästy jos kauko-ohjattavia lennokkeja ilmestyy taivaalle kuvaamaan tilannetta. Samaan aikaan meillä on helikopterit pelastamassa ihmisiä. Meillä ei ole oikeutta pudottaa häiritseviä lennokkeja,” Koivisto sanoo.

Lennokin pudottamiseen tarvitaan epäily vakavasta rikoksesta tai poliisin päätös. Tällä hetkellä rajavartiolaitoksella ei ole oikeutta ampua alas valokuvauslennokkia, joka ilmestyy häiritsemään pelastustehtävää.

”Näyttää siltä, että sinänsä hyvä harrastus on karannut joillakin lapasesta. Isojen yleisötilaisuuksien aikana näitä härpäkkeitä lennätetään ihmisten päällä. Pitää muistaa, että ne voivat painaa useita kiloja. Sellainen aiheuttaa vaaratilanteen pudotessaan alas.”

Tehokasta rajavalvontaa

Rajaturvallisuuden kannalta lennokkitoiminta on Koiviston mukaan osa kansainvälistä trendiä.

”Kaikkien maiden armeijat kehittävät lennokkityyppistä toimintaa. Miehittämättömät ilma-alukset ovat hyvä keino valvoa omaa rajaa. Ne voivat kuljettaa lämpökameroita ja videokameroita. Venäjänkin viranomaiset ovat kokeilleet miehittämättömiä aluksia ja lennokkeja, mutta niistä ei ole aiheutunut ongelmia raja-alueella.”

Koivisto muistuttaa, että on tärkeä tehdä ero lennokin ja miehittämättömän ilma-aluksen välillä. Amerikkalainen Predator pystyy kantamaan 500 kilon hyötykuorman, ja sitä on käytetty sotilaallisiin hyökkäyksiin. Toisena ääripäänä ovat pienet, kädestä ilmaan heitettävät lennokit, joita saa marketista parilla sadalla eurolla.

Suomen rajavartiolaitoksella ei miehittämättömiä ilma-aluksia ole, ainakaan vielä.

”Rajavartiolaitos on kokeillut puolustusvoimien laitteita. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa sellaisten avulla voidaan harjoittaa valvontaa mereltä maalle ja valtion rajoille. Kokeilut on tehty kaukana rajoilta, rajaloukkauksien välttämiseksi”, Koivisto sanoo.

Halpa huumekuriiri

Aina rajan ylityksessä ei ole kyse harhautumisesta, päinvastoin. Rikollisessa toiminnassa lennokkien haasteena ovat pieni kiinni jäämisen riski, halpa hinta ja hyvä suorituskyky.

Parin sadan euron hintaisilla pienimmillä lennokeilla voi kuljettaa vaikka väärennettyjä asiakirjoja. Isommilla voi kuljettaa 10 kilon kuorman ja paljastumisen vaara on pieni, koska koneen voi ostaa anonyymina ja hylätä käytön jälkeen.

”Suomessa ei ole havaittu, että lennokkeja olisi käytetty rikolliseen toimintaan, mutta muualta Euroopasta löytyy tapauksia, että niillä on kuljetettu esimerkiksi huumeita maasta toiseen”, Koivisto sanoo.

Lue myös:

Sun vai mun satelliitti? Voiko EU:n yhteinen puolustus toimia ja miksi sillä on kiire?

Lue Ari-Pekka Koiviston analyysi Suomen muuttuneesta turvallisuustilanteesta Seurasta 15-16/2017

 

X