Osaisitko toimia lentokoneen evakuointitilanteessa oikein? Ulkona pitäisi olla 90 sekunnissa: ”Kumman valitset: Kuolet lompakko taskussa vai selviät ilman lompakkoa?”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Osaisitko toimia oikein evakuointitilanteessa? Suomessa tapaukset ovat harvinaisia, joskin niihin varautumisessa on puutteita.
Lentokoneen evakuointi on aina vakava tilanne. Suomessa tapaukset ovat harvinaisia, joskin niihin varautumisessa on puutteita. © iStock
Lentäminen on tunnetusti yksi turvallisimmista tavoista matkustaa. Suomen Lentäjäliitto ja Onnettomuustutkintakeskus ovat kuitenkin huolissaan, miten ajattelemattomasti – joskin varsin inhimillisesti – ihmiset toimivat hädän hetkellä evakuointitilanteissa. Myös Suomessa.

Lentokoneen evakuointi ei ole koskaan pikkujuttu.

Vaikka lentämisen turvallisuus on parantunut vuosi vuodelta, aika ajoin matkustajalentokoneita täytyy kuitenkin hätätilanteissa evakuoida. Suomen Lentäjäliiton Turvatoimikunta on ilmiöstä huolissaan – useissa onnettomuustutkinnoissa on nimittäin huomattu, että vakavissa evakuointitilanteissa matkustajat alkavat kerätä käsimatkatavaroita mukaansa.

Tämä on erittäin vaarallista.

Johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskuksesta (OTKES) tunnistaa ilmiön. Miksi evakuointitilanteessa matkatavaroiden mukaan ottaminen on niin huolestuttavaa – ja vaarallista?

Nurmi nostaa esille kaksi pointtia.

”Aivan ensimmäiseksi matkatavaroiden mukaan ottaminen kuluttaa aikaa. Hätätilanteessa jokainen sekunti on tärkeä”, Nurmi painottaa.

Lentokoneessa käsimatkatavarat sijoitetaan matkan ajaksi joko edessä olevan istuimen alle tai pään yläpuolella olevaan matkatavaralokeroon.

Tavaroiden esiin kaivaminen hidastaa hätäpoistumista huomattavasti.

”Toinen tärkeä pointti on, että matkatavaroiden kanssa on huomattavasti vaikeampaa liikkua lentokoneen ahtaissa tiloissa. Tämäkin omalta osaltaan hidastaa evakuointia”, Nurmi lisää.

Onnettomuustilanteessa matkatavaroiden noukkiminen voi johtaa loukkaantumisiin tai jopa kuolemiin.

Matkatavarat voivat tukkia evakuointiväyliä, kuten koneen käytäviä ja poistumistiealueita.

Uloskäynnille raahatut matkatavarat aiheuttavat myös riskin siitä, että ne liukuvat tai putoavat usean metrin korkeudesta ihmisten päälle, jotka ovat päässeet maankamaralle.

On myös mahdollista, että ilmatäytteinen liukumäki voisi vaurioitua matkalaukuista.

Useassa muussakin onnettomuustutkinnassa on huomattu matkustajien ottavan käsimatkatavaroita mukaansa evakuointitilanteessa. Esimerkkeinä esim. British Airways Las Vegasissa 2015, American Airlines Chicagossa sekä Emirates Airlines Dubaissa 2016, joissa sekä tutkintaselostuksissa että julkisuuteen lähetetyistä videomateriaalista on hyvin nähtävissä mukana raahatut käsimatkatavarat.

Useassa onnettomuustutkinnassa on huomattu matkustajien ottavan käsimatkatavaroita mukaansa evakuointitilanteessa. Esimerkkeinä. British Airways Las Vegasissa 2015, American Airlines Chicagossa sekä Emirates Airlines Dubaissa 2016.

Lompakko vai henki?

Hätätilanteissa toimimme usein vaistonvaraisesti. Omaisuuden mukaan ottaminen evakuointitilanteessa on inhimillistä.

”Ehkäpä matkustajalle tulee olo, ettenhän minä voi tuota läppäriä, passia tai lompakkoa jättää. Mutta sitä voisikin kysyä näin karusti, kumman otat mieluummin: kuoletko lompakko taskussa vai selviätkö elossa ilman lompakkoa?”, Veli-Pekka Nurmi muistuttaa.

Nurmen mukaan tärkeintä olisikin perehdyttää ihmisiä paremmin siinä, miten toimia hätätilanteissa.

”Jokaisen lennon alussa olisi tärkeää, että jokainen matkustaja ottaisi tosissaan turvallisuuskuulutuksen. Todella moni suhtautuu kuulutukseen erittäin välinpitämättömästi”, Nurmi toteaa.

Osalla lentoyhtiöissä onkin sääntönä, ettei turvallisuuskuulutuksen aikana saa käyttää kuulokkeita.

Hätätilanteessa matkustajien on noudatettava evakuointikäskyjä ja jätettävä matkatavarat paikoilleen.

Hätätilanteessa matkustajien on noudatettava evakuointikäskyjä ja jätettävä matkatavarat paikoilleen. © iStock

Nurmen mukaan myös lentoyhtiöiden olisi tärkeää lisätä matkustajakuulutuksiinsa mukaan maininta tavaroiden jättämisestä evakuointitilanteessa.

Matkustajien tulisi myös kuunnella ja totella henkilökunnan ohjeita sekä määräyksiä.

”Olisi tärkeää, että ihmiset tajuaisivat, ettei evakuointikäskyä koskaan tehdä huvikseen. Siinä koulutettu henkilökunta on tehnyt tilannearvion, jossa on päädytty evakuointipäätökseen.”

Lue myös: Seura tutki: Minne katosi lento AA77?

Lentokone-evakuointi ei ole leikin asia – Suomessa evakuoinnit ovat olleet harvinaisia, mutta vakavia

Kuinka usein tällaisia evakuointitapauksia on tapahtunut Suomessa?

”Nämä ovat varsin harvinaisia tapauksia”, Veli-Pekka Nurmi toteaa.

Siksi niihin varautumisissa on ollut myös omat haasteensa.

Ensimmäinen Suomessa tapahtunut liukuevakuointi tapahtui vuonna 1994, kun kiitotien ulkopuolelle sivuluisussa ajautunut tunisialaisen Air Liberté Tunisie McDonnell Douglas MD-83 -kone evakuoitiin Kajaanissa 3. marraskuuta.

Tuolloin tunisialainen lentokone ajoi hurjaa ylinopeutta Kajaanin lentokentällä lumipenkkaan klo 06.57 Suomen aikaa. Lentokoneessa oli 164 matkustajaa ja seitsemän hengen miehistö. Kolme matkustajaa sai lieviä vammoja.

Seuraava evakuointitapaus tapahtui kuitenkin vasta vuonna 2017 joulukuussa Turussa. Finnairin reittilento Helsingistä Göteborgiin laskeutui Turun lentoasemalle matkustamossa havaitun savun vuoksi.

Onnettomuustutkinta paljasti puutteita muun muassa suurten henkilömäärien evakuointiin liittyvissä kuljetuksissa.

”Oikein tehdyssä evakuoinnissa koneesta poistutaan ilman matkatavaroita tai ulkovaatteita. Kun Turussa ihmiset poistettiin koneesta, ulkona olikin kylmä, jolloin edessä olikin uusi ongelma: lentokentällä ei oltu varauduttu siihen, että mitä tehdä näille ihmisille, jotka ovat vähissä vaatteissa ulkona”, Nurmi kertoo.

Evakuointitilanteissa keskeisintä on ihmisten kuljettaminen turvallisesti pois paikan päältä.

”Ihmiset pitää saada nopeasti pois kiitotieltä. Voi olla, että he saattavat olla jopa parinkin kilometrin päästä terminaalista. Lentoasemalla tulisi olla suunnitelma valmiina ja heidän tulisi olla varautuneita toiminnallisesti sekä kaluston puolesta evakuointitilanteisiin.”

Kolmas evakuointitapaus tapahtui 2018 kesällä Helsinki-Vantaalla. Czech Airlinesin reittilento OK481 Helsingistä Prahaan jouduttiin evakuoimaan matkustamoon ilmestyneen savun takia, kun lentokone oli rullaamassa kohti kiitotietä.

Rullauksen aikana havaittu savu ja haju johtuivat lentokoneen ilmastointiyksikön jäähdytyskoneiston rikkoutumisesta.

”Kun koneessa havaittiin savua, tehtiin evakuointiratkaisu. Tulipalo tai tulipalon epäily on aina erittäin vakava ja vaarallinen tilanne lentokoneessa. Jälkeenpäin selvisi, ettei oikeaa tulipaloa ollutkaan – silti tuollaisessa tilanteessa on oikein tehdä etupainoinen evakuointipäätös”, Nurmi selittää.

Koneessa oli tapahtumahetkellä 135 matkustajaa sekä viisi miehistön jäsentä. Helsinki-Vantaalla tapahtuneessa evakuoinnissa oli kuitenkin vakavia puutteita.

Lue myös: Lennot myöhästelevät eniten näissä matkakohteissa – Lentoyhtiöltä voi saada viiveestä jopa 600 euroa korvauksia

Helsinki-Vantaan evakuointi oli hengenvaarallinen: Matkustajat olivat vaarassa imeytyä lentokoneen moottoriin

Lentokoneen kapteeni voi tehdä evakuointipäätöksen.

Lentokoneen kapteeni voi tehdä evakuointipäätöksen. © colourbox

Veli-Pekka Nurmi muistuttaa, että evakuointitilanteessa jokaisella miehistön jäsenellä on oma tehtävänsä. Evakuointitilanteessa tilanne on aina vakava tai tilanne on arvioitu vakavaksi.

”Hallituin evakuointi on sellainen, jossa ilma-aluksen päällikkö, eli koneen kapteeni, määrää evakuointipäätöksen. On todella tärkeää, että evakuointitilanteessa moottorit sammutetaan – ja ainoa, joka sen voi tehdä, on koneen kapteeni”, Nurmi kertoo.

On hengenvaarallinen tilanne, jos moottori käy silloin, kun ihmisiä evakuoidaan.

”Esimerkiksi Helsinki-Vantaan Czech Airlinesin Airbus319 -lentokoneen evakuointitilanteessa nähtiin, ettei matkustamoaloitteisessa evakuoinnissa ollut kunnon menettelyitä. Tässä tapauksessa aluksen päällikkö ei ollut se, joka antoi evakuointipäätöksen, vaan aloite tuli matkustamosta. Siinä kävikin niin, että evakuointia tehdessä osan aikaa moottorit kävivät vielä.”

Lentokoneen matkustajille aiheutui välitön vaara imeytyä moottoriin, kun lentokoneen ovet avattiin moottorin ollessa vielä käynnissä.

”Onneksi ei käynyt kummempaa, mutta oikeasti se oli todella vaarallinen tilanne”, Nurmi kertoo.

Tämä oli Nurmen mukaan tärkeä esimerkki siitä, kuinka evakuointitilanteita tulee suunnitella ja ennen kaikkea harjoitella ennakkoon, eikä vasta kriisitilanteessa.

Kyseisen evakuoinnin aikana 26 matkustajaa sai lieviä vammoja.

”Tässä tapauksessa ei myöskään oltu mietitty kunnolla, miten toimia, kun parisataa hätäevakuoitua ihmistä seisoo ulkona kentällä – miten heidät saadaan pysymään järjestyksessä, etteivät he lähde hortoilemaan ja jotta he eivät aiheuta itselleen tai muille vaaraa.”

Nurmi muistuttaa, että valmistautumaton, äkillinen tilanne saa ihmisen tyypillisesti pelon valtaan, eikä hän välttämättä osaa toimia rationaalisesti.

”Siksi on tärkeää, että koneen puolella käskyt ovat selkeitä, henkilökunta toimii määrätietoisesti ja oikein. Se on omiaan rauhoittamaan ihmisiä, ja antamaan vaikutelmaa siitä, että tilanne on hallinnassa.”

Tilanteen pitäisi jatkua hallinnassa myös silloin, ihmiset ovat poistuneet koneesta.

”Hätätilanne ei ole vielä ohi, kun ihmiset on saatu ulos”, Nurmi painottaa.

Lue myös: Ulrika Björkstam selvisi pahoin palaneena lento-onnettomuudesta: ”Toivo ei ole tunne, se on tapa ajatella”

90 sekunnissa ulos!

Kyseisessä Helsinki-Vantaalla kesällä 2018 tapahtuneessa Czech Airlinesin Airbus319 -lentokoneen evakuoinnissa kesti 154 sekuntia.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan matkustajat kompastelivat esiin otettuihin matkatavaroihin, ja lapset jäivät toisten ulos rynnivien matkustajien jalkoihin.

Kuinka kauan evakuoinnissa olisi pitänyt kestää?

90 sekuntia.

"Toisaalta, mitä useammin ruumassa kuljetettavasta matkatavarasta otetaan lisämaksua, sitä enemmän matkustajat matkustavat pelkillä käsimatkatavaroilla, mikä osaltaan suurentaa käsimatkatavaroiden kokoa", Nurmi toteaa.

Alkaisitko sinä ottamaan hätätilanteessa omia tavaroita mukaan? Moni tekee niin. ”Mitä useammin ruumassa kuljetettavasta matkatavarasta otetaan lisämaksua, sitä enemmän matkustajat matkustavat pelkillä käsimatkatavaroilla, mikä osaltaan suurentaa käsimatkatavaroiden kokoa”, Suomen Lentäjäliitto FPA:n turvatoimikunta muistuttaa.

Lentokoneet hyväksytään käyttöön lukuisten sertifiointitestien jälkeen. Yksi testeistä on evakuointitesti, jossa kaikkien matkustajien tulee pystyä poistumaan koneesta hätäuloskäyntejä käyttämällä 90 sekunnissa tilanteessa, jossa vain puolet hätäuloskäynneistä on käytettävissä.

Ongelma on, että koehenkilöt ovat näissä testeissä evakuointiin varautuneita — eikä heillä ole matkatavaroita mukanaan.

”Se on reaalielämään nähden aivan erilainen tilanne: jokainen koehenkilöistä tietää, että tämä on testitilanne, kenelläkään ei ole hätä. On eri asia tehdä testihenkilöillä tällainen evakuointitilanne hyvissä olosuhteissa kuin tässä ja nyt, yhtäkkiä.”

Tosielämässä jokainen sekunti on elintärkeä.

Evakuointi tai hätätilanne? Muista aina lentokoneessa:

  • Tutustu turvaohjeisiin joka lennolla.
  • Evakuointi johtuu aina hengenvaarallisesta tilanteesta. Jätä siis matkatavarasi koneeseen. Saatat pelastaa oman ja kanssamatkustajasi hengen.
  • Nopea evakuointi on elintärkeää. Usein koneen sisään tuleva savu tappaa tehokkaammin kuin varsinainen onnettomuusisku. Jokainen sekunti voi olla ratkaiseva.

Lue myös: Ilmailun musta vuosi: Moskovan lento-onnettomuus vaati 41 matkustajan hengen

Lähteet: Suomen Lentäjäliitto, Onnettomuustutkintakeskus OTKES, Finnairin viestintä

X