Liikutaan Suomi kuntoon – ja ihan vaan malliksi nuoremmille

”Tietokoneet ja kännykät tarjoavat viihdettä ja sosiaalisia kontakteja ilman, että tarvitsee ottaa ensimmäistäkään askelta”, päätoimittaja Erkki Meriluoto kirjoittaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Seuran ja Kotilääkärin päätoimittaja Erkki Meriluoto.

”Tietokoneet ja kännykät tarjoavat viihdettä ja sosiaalisia kontakteja ilman, että tarvitsee ottaa ensimmäistäkään askelta”, päätoimittaja Erkki Meriluoto kirjoittaa.
Teksti: Erkki Meriluoto

Vastatuuleen sinnikkäästi pyöräänsä polkeva eläkeläisrouva, kännykkäänsä Pokemon-jahdissa tuijottava koulupoika, sauvakävelevä kuusikymppinen pariskunta, rullaluisteleva keski-ikäinen mies, koiraa ulkoiluttava viisikymppinen nainen. Siinä kohtaamiset äskeisellä juoksulenkilläni. Pari-kolmekymppisiä nuoria ei tällä kertaa näkynyt, mikä tietenkin on sattumaa, koska kyllähän hekin harrastavat ulkoliikuntaa.

Kuntotilastojen mukaan nuorilla aikuisilla aerobinen harrastaminen on vähentynyt entisestään. Olemme jo vuosia saaneet lukea uutisia varusmiesten cooper-juoksutulosten heikkenemisestä. Varusmiesten palveluksen alussa suorittaman 12 minuutin juoksutestin keskiarvo vuonna 2019 oli 2 358 metriä. 40 vuotta aiemmin keskiarvo oli vielä 2 760 metriä. Painokeskiarvokin on noussut 1990-luvun alkupuolen 70 kilosta jo lähelle 80 kiloa.

Mistä tämä sitten johtuu? 1970-80-luvuilla kuntoa nostattava juoksu- ja hiihtoharrastaminen oli selvästi yleisempää. Sittemmin lajien kirjo on kasvanut ja erilaisten joukkuepelien suosio noussut.

Lapsia kuljetetaan harrastuksiin autoilla enemmän, kun ennen piti itse pyöräillä perille. Tietokoneet ja kännykät tarjoavat viihdettä ja sosiaalisia kontakteja ilman että tarvitsee ottaa ensimmäistäkään askelta. Eivätkä nuorten idolitkaan ole enää huippujuoksijoita, vaan nokkelasanaisia tubettajia tai jotain ihan muuta – nykymaailmassa on onneksi paljon enemmän mistä valita oma juttunsa.

Liikunta auttaa jaksamaan

Kalevan kisoissa naisten 5 000 ja 10 000 metrin mestaruudet voittanut Annemari Kiekara on 43-vuotias. Hän muuten voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa jo vuonna 1994. Itse kävin kokeilemassa 25 ratakierrosta samana iltana Urjalan urheilukentällä. Aikaa meni lähes vartti Kiekaraa kauemmin, mutta olin tyytyväinen, koska puolta vuotta aiemmin siihen meni vielä yli tunti.

Säännöllinen juoksuharrastus on tuonut parantuneen kunnon lisäksi paremmat yöunet, selkeämmän ajatuksenkulun ja etenkin energisemmän ja positiivisemman olon.

Pimenevästä syksystä voi tulla koronakriisin taloudellisten ja yksilöllisten seurausten vuoksi monille rankka. Liikunta muodossa tai toisessa auttaa jaksamaan.

Lue myös: Irtaudu arjesta! Lue 10 vinkkiä: Näin luonto hoitaa mieltä ja kehoa

Lue myös: Näin taidokkaasti skeittaa 66-vuotias skeittimummo Lena Salmi – ”Skeittiskenessä jokainen saa olla oma itsensä”

Lena Salmi iloitsee, että etenkin skeittipiireissä ihmiset hyväksytään sellaisina kuin he ovat. Pienet skeitti - ja skuuttaripojat tulevat aina innoissaan juttelemaan Lenalle.

Lena Salmi iloitsee, että etenkin skeittipiireissä ihmiset hyväksytään sellaisina kuin he ovat. Pienet skeitti – ja skuuttaripojat tulevat aina innoissaan juttelemaan Lenalle. © Vesa Tyni

X