Linnan juhlat 2019 – Nämä trendit ja nostalgiset tyylit yllättävät nyt juhlapuvuissa presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla
Linnan juhlat 2019 lähestyvät - millainen on tämän vuoden pukuloisto? Muotiasiantuntija Jaakko Selin ennustaa, että tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla muodin ääripäät ovat nyt läsnä: ”Saamme nähdä sekä bling-blingiä että kierrätysmuotia.”
Miten Linnan juhlat 2019 eroavat edellisistä kutsuvieraiden pukeutumistyyliä ajatellen?
”Tämän vuoden ykkösjuttu on ehdottomasti kimalle”, Jaakko Selin kiteyttää tämän vuoden juhlapukeutumisen korostuneimman teeman.
Linnan juhlat 2019 jäävät mieleen bling-blingistä
Jaakko Selin tietää, mistä puhuu. Hänellä on ollut aitiopaikka suomalaiseen juhlamuotiin valtakunnan seuratuimman seurapiiritapahtuman, Linnan juhlien, pitkäaikaisimpana muotikommentaattorina.
”Naistenvaatekaupat halpaketjuja myöten pullistelevat nyt paljettia ja säkenöivää – jopa kukkarot ja käsineet ovat saaneet koristeikseen bling-blingiä. Uskon, että tämä heijastuu isosti myös juhlapukeutumiseen.”
Toisaalta Selin arvelee, että läsnä tulee olemaan myös toinen ääripää; aiempien vuosien Linnan juhlamuodista tutut ekologisuus, kierrätys ja pitkäikäisyys.
Ne, jotka edustavat tänä juhlakautena aivan muodin kärkeä, pukeutuvat Selinin mukaan hillittyihin ja skandinaaviseenkin ihonsävyyn sopivaan shampanjan, kuparin tai luunvalkoisen sävyihin – kimalteella höystettynä.
Miten presidentin puoliso rouva Jenni Haukio pukeutuu itsenäisyyspäivän vastaanotolle?
Yksi Linnan juhlien kestopuheenaiheista kautta vuosien on ollut se, minkälaisessa puvussa tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio juhlii itsenäistä Suomea.
Tunnettu muotikommentaattori Jaakko Selin luonnehtii tasavallan ensimmäistä naista hillityksi ja tyylikkääksi pukeutujaksi, jonka yllä vaatteet istuvat kuin hansikas.
”Jenni Haukion yllä on nähty useampana vuonna sekä pitsiä että printtiä. Hän on tyylilleen uskollinen pukeutuja enkä usko hänen asunsa noudattelevan bling-bling -trendiä. Itse haluaisin nähdä Jennin tänä vuonna ensimmäistä kertaa mustassa iltapuvussa”, Jaakko Selin sanoo.
Linnan juhlat 2019 lähestyvät – Miten pukeutuu rouva Jenni Haukio? Tommi Tuomi / Otavamedia
Juhlamuotiin nostalgista tyyliä 1960-luvulta
Kierrätysmuotia edustavien aitojen ja nostalgisten vintage-pukujen merkitys on Jaakko Selinin mukaan kasvanut vuosi vuodelta.
Nyt nousussa ovat muun muassa 1960-luvun henkeä noudattelevat juhlapuvut.
”1960-luvulla juhlapukuja valmistettiin puuvillasta, mikä ei noudata lainkaan perinteistä iltapuvun etikettivaatimusta. Asujen juju tuohon aikaan olivatkin väri ja kuviot materiaalien jäädessä toissijaiseksi”, Jaakko Selin sanoo.
”On kuitenkin jännittävää seurata, nähdäänkö Linnan juhlissa jonkun nuoremman polven kansanedustajan tai järjestöaktiivin yllä esimerkiksi tekstiilitaiteilija Marjatta Metsovaaran kangaskuosia.”
Tekstiilitaiteilija Marjatta Metsovaaran kuosit 1960-luvulta ovat haluttuja. © Antti Taskinen / Skoy
Klassinen juhlapukeutuminen sopii suomalaisille
Jaakko Selinin mukaan juhlapukeutumisen trendit vaihtuvat hitaammin kuin arkimuodissa, jossa sesongit erottuvat selkeästi.
Muodin asiantuntija tietää vuosikymmenten kokemuksella, millaiseen juhlamuotiin suomalainen luottaa.
”Kun kutsukortissa lukee ’juhlapuku’, suurin osa naispuolisista vieraista hankkii Linnan juhlia varten klassisen mustan, eleettömän ja hyvin laskeutuvan iltapuvun.”
Jaakko Selinin mukaan suomalaiset ymmärtävät hyvin itsenäisyyspäivän juhlan perimmäisen tarkoituksen ja luonteen.
”Se on ensisijaisesti Suomen tasavallan presidentin koolle kutsuma itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto, ei karnevaali tai mielenosoitus.”
Sdp:n kansanedustaja Maria Guzenina ja toimittaja Kari Mokko olivat vuoden 2018 Linnan juhlien kuvatuimpia pariskuntia.
Juhlien etiketti ei ole kirosana
Jaakko Selin korostaa, että etiketti ei ole yhtä kuin kirosana eikä sitä vastaan ole mitään syytä taistella –päinvastoin.
”Etiketillä luodaan juhlan tunnelma, kun kaikki ovat sopineet sanattomasti keskenään puku- ja käytöskoodista. Kaikilla on sama päämäärä: tulla yhteen, pukeutua juhlavasti ja näyttää edustavalta.”
Jaakko Selin ymmärtää esimerkiksi juhlakutsun saaneita taiteilijoita, jotka haluavat tehdä pukeutumisessaan irtiottoja ja kokeilla rajoja, mutta muotitoimittaja kehottaa silti maltillisuuteen: juhlapuvulla myös kunnioitetaan kutsujaa, joka Linnan juhlissa on Suomessa korkeinta auktoriteettia käyttävä henkilö.
”Tiedotusvälineet nostavat esille Linnan juhlissa nähtäviä erikoisia luomuksia, mutta usein käy niin, että moni etukäteen kohuttu asu ei paikan päällä näytäkään niin erikoiselta tai kaiken ennakkokohun arvoiselta. Kahvikapseleista tai polkupyörän sisäkumeista tehtyjen asujen kanssa myös keikutaan sillä rajalla, että asut muodostuvat vitsiksi”, Selin sanoo.
Kierrätyspuku – paljon melua tyhjästä?
Jaakko Selin kiittelee, kuinka useat vuosien varrella itsenäisyyspäivän vastaanotolla edustaneet naiskansanedustajat ovat käyttäneet samaa iltapukua uudemmankin kerran.
”Tässä suunnittelijalla on iso merkitys – ammattilaisen valmistamaa vaatetta voidaan kyllä muokata uudelleen käyttöä varten, mikä ei suinkaan vähennä iltapuvun arvoa käyttäjälleen”, Selin sanoo.
Hän mainitsee myös presidentti Tarja Halosen, joka nosti kierrätystä esiin omilla pukuvalinnoillaan. Uudelleen käytettävyys oli presidentti Haloselle asuvalintakriteeri, josta hän ei tinkinyt.
Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen ja puoliso Pentti Arajärvi Linnan juhlissa vuonna 2010. Presidentin puku oli nähty aikaisemmin hänen yllään Ruotsin kruunuprinsessa Victorian häissä. © Pekka Holmström / Otavamedia
Jaakko Selinin mukaan monen kierrätyspuvun kohdalla kuitenkin pidetään paljon melua tyhjästä.
”Useamman tuhannen euron investointi pukuun, jota käytetään vain kerran, ei välttämättä ole kaikkein järkevin vaihtoehto. Kierrätysarvoa voi pohtia myös silloin, jos puvun materiaali ei ole perinteistä, uudelleen muokattavissa olevaa.”
Frakissa ei tarvitse jäkittää
Miespuolisten Linnan juhlien vieraiden luottovaate vuodesta toiseen ovat tumma puku tai frakki.
Jaakko Selinin mukaan frakkia parjataan turhaan epämukavaksi juhlavaatteeksi.
”Oikean kokoinen ja oikeaoppisesti puettu frakki on maailman mukavin vaate, koska siinä on monta liikkuvaa osaa. On ilo nähdä frakkia miesten yllä nykyään kautta puoluelinjojen. Ennen 1990-lukua frakkia ei juuri nähty sosiaalidemokraatti- tai vasemmistopuolueen edustajien yllä”, Selin kertoo.