”Lisäisi mielenkiintoa eurovaaleja kohtaan” – Seuran kyselyssä valtaosa puolueista toivoo, että Suomen komissaariehdokas olisi ehdolla kevään EU-vaaleissa
Suomi saa kevään eurovaalien jälkeen Euroopan komissioon uuden komissaariin. Tähän asti Suomen komissaaripaikasta on ollut tapana päättää kahden suurimman hallituspuolueen kesken.
Spekulaatiot käynnistyivät viime kesäkuussa heti sen jälkeen, kun Jyrki Katainen (kok) ilmoitti jättävänsä Euroopan komission.
Läpinäkymätön valintatapa
Yle uutisoi, kuinka kokoomus ja sdp olivat jo sopineet menettelytavoista, jos ja kun toinen yltää suurimmaksi puolueeksi 2019 eduskuntavaaleissa.
Komissaarin viittaa soviteltiin Alexander Stubbin (kok) ja Jutta Urpilaisen (sdp) harteille. Stubbin Eurooppa-innostus tiedetään. Urpilainen oli ilmoittanut 2018 keväällä olevansa kiinnostunut ”eurooppalaisesta vaikuttamisesta”.
Komissaarin paikka on ollut tapana jakaa kabinettipäätöksellä, ilman läpinäkyvää poliittista prosessia. Valintatapaa on kritisoitu läpinäkymättömäksi.
Vaalikevään lähestyessä muun muassa Heidi Hautala (vihr) ilmoittautui mukaan komissaarikisaan. Uuden Suomen haastattelussa Hautala peräänkuulutti keskustelua komissaarin valintaprosessista.
Seura teetti puoluesihteereillä kyselyn siitä, miten komissaari tulisi valita. Kaikki puolueet antoivat vastauksensa RKP:ta lukuunottamatta.
Suurin osa puolueista toivoi, että Suomen komissaariehdokas olisi ehdolla kevään EU-vaaleissa. Uudistusta pidettiin tarpeellisena etenkin edustuksellisen demokratian kannalta. Se lisäisi myös kiinnostusta eurovaaleja kohtaan – niissä äänestysaktiivisuus on jäänyt perinteisesti vaatimattomaksi.
Kahden kauppa?
Ensin Seura kysyi puolueilta kantaa kahden suurimman puolueen kabinettisopimukseen. Ainoastaan kokoomus oli nykyiseen järjestelyyn täysin tyytyväinen.
Olisitteko valmiit muuttamaan käytäntöä siten, että komissaarin paikasta keskustellaan avoimesti hallituksen kesken, ja paikan voisi saada myös pienemmän puolueen edustaja?
Vihreät:
”Kyllä. Suomen komissaariehdokkaan valinta ei voi olla kahden puolueen kauppa. Pätevimmät ehdokkaat eivät automaattisesti tule juuri tietystä puolueesta. Komissaariehdokkaille voisi harkita esimerkiksi suuren valiokunnan julkisia kuulemisia. Tulisi myös siirtyä käytäntöön, jossa jokainen maa ehdottaa kahta komissaariehdokasta: naista ja miestä.”
Kristillisdemokraatit:
”Kyllä. Komissaarin valinnassa pätevyys ja tehtävään sopivuus pitäisi painaa vaakakupissa enemmän kuin puolue.”
Kokoomus:
”Ei. Nykyinen menettely on toimiva eikä sitä ole tarpeen muuttaa.”
Sosiaalidemokraatit:
”Hallitusneuvotteluissa hallitusta muodostavat puolueet keskustelevat myös komissaari-ehdokkaasta. Paikalle esitetään yhteiskunnallisessa toiminnassa pätevöitynyttä henkilöä, jolla on mahdollisuus myös tulla Euroopan parlamentin laajan enemmistön hyväksymäksi syksyllä 2019.”
Keskusta:
”Kyllä. Hallitus ja pääministeri esittävät komissaariehdokkaan. Jo se edellyttää, että hallituksella on asiasta yhteinen kanta. Yleensä Suomessa komissaarin paikka on mennyt suurimmalle puolueelle. Se on looginen ratkaisu, mutta ei mikään itsestäänselvyys. On voitava keskustella myös toisenlaisista ratkaisuista. Olisi joka tapauksessa viisasta, että komissaari ja hänen kabinettipäällikkönsä olisivat eri puolueista.”
Vasemmistoliitto:
”Kyllä.”
Perussuomalaiset:
”Hallituksella tulee säilyä harkintavalta komissarinimityksen suhteen. Ihannetapauksessa annetaan painoa myös pätevyydelle, ei ainoastaan sopivuuudelle.”
© iStock
Ehdokas kansalaisten arvioitavaksi
Seuran toinen kysymys koski komissaariehdokkaan ennakkonäkyvyyttä. Vaaleihin osallistumisesta ei voi pakottaa. Mutta ajatus sai silti kannatusta kaikista puolueista. Nihkeimmin ajatukseen suhtautui keskusta.
Tulisiko Suomen komissaariehdokkaan olla ehdolla europarlamenttivaaleissa?
Vihreät:
”Kyllä. On tärkeä osa demokratiaa, että keskeisiin julkisiin tehtäviin hakevat asettavat itsensä kansalaisten arvioitavaksi vaaleissa.”
Kristillisdemokraatit:
”Kyllä. EU:n demokraattisen legitimiteetin kannalta on tärkeää, että komissaariehdokkaat olisivat ehdolla vaaleissa. Tämä lisäisi myös mielenkiintoa ja mahdollisesti myös äänestysaktiivisuutta EU-vaaleissa.”
Kokoomus:
”Kyllä. Tavoite on hyvä ja kannatettava. Ehdotonta edellytystä tästä ehdokkuudesta tuskin on tarpeen tehdä.”
Sosiaalidemokraatit:
”On positiivista, jos komissaariehdokas on voinut olla kansallisissa tai Euroopan parlamentin vaaleissa ehdolla. Aina siihen ei ole mahdollisuutta.”
Keskusta:
”Ei. Emme kannata sitä, että komissaariehdokkaan pitää olla ehdottomasti eurovaaleissa ehdokkaana. Komissaarin tehtävä on Suomen kannalta erittäin tärkeä ja siksi siihen pitää valita ehdottoman pätevä ja osaava henkilö.”
Vasemmistoliitto:
”Kyllä. Olisi hyvä, että komissaariehdokas olisi ollut itse ehdokkaana vaaleissa koska tällöin hänellä olisi vahvempi kansan mandaatti ja kytkös demokraattiseen järjestelmään. Tätä ei kuitenkaan voi pitää ehdottomana edellytyksenä.”
Perussuomalaiset:
”Emme pidä eurovaaliehdokkuutta välttämättömyytenä. On vaara, että eurovaaleista muodostuu ”komissaarivaali”. Asetelma olisi mieleen suurimmille puolueille.”