Belgiassa riesaksi käyneet lokit kuriin ehkäisypillereillä – Suomeen samaa ei haluta, koska ”lääke on tautia pahempi”
Asiantuntijan mukaan tulisi keskittyä mieluummin syihin kuin itse lintuihin. Ongelmia kun olisi vähemmän, jos lokeille helppoa ruokaa ei olisi tarjolla.
Lokki Hietaniemen uimarannalla Helsingissä.
Lentävä lokki koukkaa senttien päästä, sieppaa pöydältä ruokaa tai yrittää viedä jäätelön kädestä.
Tämänkaltaiset kohtaamiset lokkien kanssa ovat monelle tuttuja Suomen kesästä. Sitä ne ovat myös Belgiassa.
Siellä paikalliset poliitikot uskovat lokkiongelmien äityneen jo niin pahoiksi, että niiden selättämiseksi on päätetty kokeilla uutta keinoa.
Rannikkokaupunki Blankenbergessä lokeille tarjottavaan ruokaan aiotaan piilottaa ehkäisyvalmisteita, kertoo muun muassa brittiläinen The Telegraph -lehti.
Lisäksi hautovia lintuja yritetään hämätä valemunilla ja lintujen pesiä etsiä kamerakopterien avulla.
Lehden mukaan lokit aiheuttavat Blankenbergessä ongelmia olemalla äänekkäitä ja aggressiivisia. Ne myös kaivelevat ja tonkivat roskia.
Jos ehkäisyvalmisteet tehoavat lokkeihin Belgiassa, sama keino saatetaan ottaa käyttöön myös Britanniassa, The Telegraph arvioi.
Entä voitaisiinko sama kopioida myös Suomeen?
Riskinä ympäristön kemikalisoituminen
Lintujärjestö BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi ei ollut ennen Seuran yhteydenottoa kuullut Blankenbergen suunnitelmista.
Ehkäisyvalmisteiden ehdottaminen lajien kannan sääntelyyn on kuitenkin Lehtiniemelle tuttua.
”Ehkäisyn käyttämisestä on keskusteltu muun muassa joidenkin vieraspetolajien leviämisen estämisessä. Silloin maastoon laitettaisiin ehkäisysyöttejä, jotka auttaisivat siinä, että nämä lajit eivät lisääntyisi.”
Ennen belgialaisten kokeilua kokemusta ehkäisyvalmisteista ja lokeista ei ole. Barcelonassa ehkäisyvalmisteita on kuitenkin jo kokeiltu ratkaisuksi kaupungin puluongelmaan.
Lehtiniemi ei innostu ajatuksesta, että ehkäisyvalmisteita yritettäisiin syöttää lokeille Suomessa. Hän näkee riskinä ympäristön kemikalisoitumisen.
Jo nykyisellään ihmisten käyttämien lääkkeiden, esimerkiksi ehkäisyhormonien, jäämiä päätyy luontoon ja aiheuttaa siellä haittaa.
Esimerkiksi jos järviveteen päätyy ehkäisypillereistä peräisin olevia hormoneja, ne voivat saada uroskalat vaihtamaan sukupuolta. Silloin järven koko kalapopulaatio voi olla vaarassa.
”Muutenkin ollaan huolissaan kemikalisoitumisesta, niin tämä ei oikein ole sen kanssa tasapainossa. Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että tuollaisiin ei pitäisi lähteä. Juuri näiden kemikalisoitumisriskeihin liittyen.”
Samoilla linjoilla on myös Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen.
”Minulla on periaatteellinen torjuva kanta. Ellei sitten osoittaudu, että ne toimivat erittäin hyvin ja päästöt jäävät erityisen vähäisiksi. Minulle tulee tästä helposti mieleen, että lääke on tautia pahempi.”
Suomessa ensimmäiset havainnot lokkien kattopesimisestä on tehty vuonna 1975 Tampereella. Kuvassa lokkeja Helsingin vanhan kauppahallin katolla.
© PEKKA HOLMSTRÖM/KUVARYHMÄ SKOY
Pesät on jätettävä rauhaan
Kun Helsinki kysyi kaupunkilaisten lokkiasenteista vuonna 2013, enemmistö vastanneista oli sitä mieltä, että runsas ja monilajinen linnusto kaupungissa on hyvä asia.
Suurin osa näki myös lokkien ja niiden äänten kuuluvan satamakaupunkiin. Silti monen mielestä esimerkiksi sieppailevat lokit heikentävät olennaisesti Kauppatorin viihtyvyyttä.
Helsingin Kauppatorin lokkien aiheuttamasta kiusasta kauppiaille on uutisoitu paljon ja onpa jopa julistettu kaupungin hävinneen ”lokkisodan”.
Yleisesti ottaen lokkien määrä on kuitenkin vähentynyt.
Etenkin suurikokoisten harmaa- ja merilokkien kannat ovat Lehtiniemen mukaan olleet laskussa. Aiemmin pitkään alamäessä ollut naurulokkien kanta taas on pysynyt vakaana.
”Lähinnä kalalokilla kanta on edelleen ollut jossakin määrin kasvussa.”
Lokkilajit meri- ja harmaalokkeja lukuun ottamatta ovat rauhoitettuja eli lajeja suojellaan häirinnältä lailla. Kiellettyä on esimerkiksi pesien tai munien siirtäminen ja lintujen vahingoittaminen.
Kuitenkin myös rauhoittamattomilla meri- ja harmaalokeilla on muiden lintujen tapaan pesintärauha. Aina maaliskuun puolivälistä heinäkuun loppuun saakka.
”Silloin ei ihmisellä ole mitään asiaa mennä häiritsemään”, Lehtiniemi tiivistää.
Ei vaikka lokin pesä olisi omalla katolla ja niiden elämöinti ärsyttäisi?
”Pesään ei saa koskea.”
Linnunkakka autoissa sapettaa
Britanniassa lokkien on kerrottu yrittäneen viedä ruokaa jopa ihmisten suusta ja lokkien aiheuttamia, kasvojen alueen haavoja hoidetaan kasvavissa määrin.
”En tiedä yhtään tapausta Suomesta, että lokki olisi suusta yrittänyt viedä tai kasvojen puolelle tehnyt haavaa”, Pakarinen toteaa.
Kun lokit pistävät kunnolla sapettamaan, ihmiset vetoavat usein niiden aiheuttamiin terveyshaittoihin. Vaikka usein kyse on Pakarisen mukaan pikemminkin oletetuista terveyshaitoista.
”Virkamiesnäkökulmasta terveyshaitta on terveydensuojelulaissa tarkkaan määritelty ja iso juttu. Yleensä nämä kaupunkieläinjutut ovat kuitenkin tällaisia koettuja haittoja.”
Konkreettisia lokkien aiheuttamia haittoja ovat esimerkiksi niiden ulosteet, jotka tahrivat paikkoja.
”Jostain syystä ulosteet ovat erityisen herkkä kysymys, jos niitä osuu autoihin.”
Lisäksi ihmisiä kohti hyökkäilevistä lokeista voi olla haittaa viihtyvyydelle. Ärhäkän käytöksen taustalla on yleensä joko yritys siepata ruokaa tai poikasten puolustaminen.
”Poikaspuolustusta on hyvin laajalla alueella kaupungissa. Kun taas ruuan sieppaaminen on keskittynyt muutamalle alueelle, joilla lokit on oikeastaan totutettu siihen syöttämällä niitä”, Pakarinen kuvailee.
Lokkien ilmahyökkäyksiltä voi suojautua vaikkapa sateenvarjolla ja ärhäköiden lintujen ohittamisessa taas auttaa pörhistely.
Lokkeja Ämmänsuon kaatopaikalla Espoossa.
© KARI SANTALA/KUVARYHMÄ SKOY
Siimoitus, ruokintakielto ja kaatopaikat kuntoon
BirdLifen Teemu Lehtiniemen mukaan lokkiongelmissa tulisi ensisijaisesti puuttua siihen, mistä linnut saavat ruokaa.
”Kyse on paljolti esimerkiksi jätehuolto-ongelmista. Suomessa isoimmat lokkiongelmat ovat sellaisilla paikoilla, missä turisteilta ja muilta jää ruokaa ylimääräiseksi lokkien nokittavaksi.”
Esimerkiksi harmaalokkien määrää on vähennetty puuttumalla juuri jätehuoltoon.
Kun kaatopaikkojen määrää ja biojätteiden osuutta sekajätteessä on vähennetty, helppoa ruokaa on ollut vähemmän tarjolla.
”Se näkyy saman tien lokkikannoissa. Ne eivät pysty tuottamaan samalla tavalla poikasia, eikä yhtä moni pari pysty pesimään. Puututaan siis mieluummin syihin kuin itse niihin lintuihin”, Lehtiniemi tiivistää.
Helsingissä lokkien ruuan saantia yritetään rajoittaa ruokintakielloilla. Sellaiset ovat voimassa kaikilla toreilla, joilla myydään elintarvikkeita ja osassa puistoista.
”Vaikka kieltoja ne ovat vain muodollisesti. Käytännössä ne ovat vain kehotuksia, koska kiellon rikkomisesta ei ole säädetty rangaistusta. Tavallaan se pelaa sosiaalisen kontrollin voimalla”, Pakarinen tarkentaa.
Ruokintakieltojen lisäksi esimerkiksi Kauppatorilla tilanteeseen on eritetty puuttua muun muassa siimoituksella.
Toritelttojen yläpuolelle viritettyyn telineeseen kiinnitettyjen muovinarujen tarkoituksena on estää lintujen lentäminen telttojen ja ihmisten sekaan.
Siimoituksen kaltaiset esteet toimivat Pakarisen mukaan kuitenkin yleensä vain hetken.
”Jos ne eivät ole aivan vedenpitäviä, ne toimivat, kun ovat vielä uusia. Sitten lokit älykkäinä lintuina tajuavat, miten ne voi kiertää tai että karkottimesta ei tarvitse välittää.”
