Näky merenpohjassa pysäytti - Löytöretkeilijä Pata Degerman seuraa ilmastonmuutoksen jälkiä
Löytöretkeilijä, ilmastonmuutoksesta luennoiva Patrick ”Pata” Degerman huomasi muutokset luonnossa jo vuosikymmeniä sitten. Roskaamisen ongelmat näkyvät jopa Huippuvuorilla.
Patrick "Pata" Degermanilla on kesämökki Grönlannissa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös mökkimaisemissa.
Kun Patrick ”Pata” Degerman oli tutkimusmatkalla Etelämantereella vuonna 1997, otsonikerroksen ohuus puhutti, mutta tuolloin CFC-yhdisteitä sisältävien spraypullojen käytön kieltämisen vaikutukset eivät olleet vielä näkyvissä.
”Kun hiihdimme noin Etelämantereella noin 3 200 metrin korkeudessa, napa-alueen otsonikerroksissa oli vielä suuria reikiä. Ilma tuntui ohuelta ja piti hengittää suu auki. Auringonsäteet heijastuivat lumesta suoraan kitalakeen, ja se paloi. Myös nenän sisäpuoli ja sormien välit paloivat.”
Pata Degerman iloitsee, että spraypullojen käytön kieltävä sopimus on tuottanut tulosta ja nykyään otsonikerros on paksuuntunut.
Muovi meressä tappaa eläimiä
Uusia ongelmia on kuitenkin tullut tilalle. Kymmenen vuotta sitten Degerman alkoi huomata retkillään roskia, joita kertyi autioiden saarten rannoille. Melontaretkellä vedessä kellui rantasandaaleja, joiden kyydissä oli rapuja.
Roskaaminen näkyi myös Degermanin viimeisimmällä matkalla Huippuvuorille. Vaikka Pohjoisnavalta Huippuvuorille on matkaa 800 kilometriä, merivirta oli tuonut rannat täyteen roskia. Mikromuovin määrä meressä vaikuttaa eläinten monimuotoisuuteen; eläimiä kuolee, kun meressä on muovia.
Pari vuotta sitten Pata Degerman oli retkikunnan mukana tutkimassa Etelämantereen merenpohjaa. Retkikunta teki 120 sukellusta jään alle. Näky pysäytti.
”Kun merenpohjaa tutkittiin vielä seitsemän vuotta sitten, siellä oli vain hiekkaa ja mutaa. Nyt pohja oli aivan täynnä eläimiä, merihämähäkkejä, 1,5 metrin pituisia merimatoja ja kaiken värisiä meritähtiä. Tutkijat olivat ihmeissään, sillä yleensä Etelämantereen luonto muuttuu sadan vuoden sykleissä.”
Jäiden sulaminen pakottaa jääkarhut sopeutumaan ja ne ovat jo joutuneet muuttamaan metsästystapojaan. © ISTOCK
Jääkarhutkin joutuvat sopeutumaan
Degerman on ollut kirjoittamassa aiheesta lapsille suunnattua kirjaa Jääkarhu Patrick – Operaatio Tassunjälki. Teoksessa käsitellään muun muassa roskaamista ja jäätiköiden sulamista.
Degerman on seurannut jääkarhujen elinolojen heikkenemistä läheltä. Hänellä on nimittäin kesämökki Grönlannin itärannikolla, jossa jääkarhujen määrä vähenee koko ajan. Vuonoihin ei ole viiteen vuoteen muodostunut jäätä, jonka päällä loikoilevia hylkeitä jääkarhut voisivat metsästää.
”Karhut ovat jatkaneet pohjoiseen hylkeiden perässä. Ne eivät osaa metsästää toisella tavalla, mutta osa niistä adaptoituu. Viimeksi Huippuvuorilla ollessamme näimme 32 jääkarhua. Kaksi söi merilevää ja pari kiipesi vuorille syömään lintujen munia. Näimme karhujen myös sukeltavan merilintujen kimppuun alapuolelta. Silti aina on karhuja, jotka eivät sopeudu muutoksiin ja kuolevat.”
Jäävuorten sulaminen näkyy Grönlannissa konkreettisesti, sillä itärannikolla jäätikkö kutistuu jopa kolme metriä päivässä. Degerman on lähdössä kesällä Grönlantiin Discovery Channelin mukana tutkimaan jäätiköiden sulamista.
”Joka päivä Ilulissatin jäätiköistä sulaa noin 20 miljoonaa tonnia jäätä Atlantiin. Kaikki valtameret ovat alkaneet lämmetä, ja se aiheuttaa esimerkiksi korallien kuolemaa. Meret ovat hyvin kriittisessä tilassa.”
Löytöretkeilijä Pata Degerman on vuosia matkustanut ympäri maailmaa, mutta nykyään hän valitsee matkansa hyvin tarkkaan. © PATRICK DEGERMANIN KOTIALBUMI
Matkat maailmalle vähentyneet
Pata Degerman on yli 20 vuoden aikana matkustanut lukuisia kertoja muun muassa Etelämantereelle, Huippuvuorille ja Amazonin viidakkoihin. Seikkailijan hiilijalanjälki on suuri matkustelun takia, mutta hän kompensoi matkat nelinkertaisesti. Matkat ovat myös vähentyneet.
Degerman ei enää lähde vuorille vain seikkailemaan, vaan joka reissulta pitää tulla takaisin materiaalia ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Videot ja kuvat vaikuttavat enemmän kuin sanat.
”Olen yrittänyt tuoda esille, että jokainen voi saada konkreettisesti aikaan. Nuoret voivat lähteä keräämään roskia luonnosta.
Ilmastonmuutos näkyy myös Degermanin kotona. Perhe ei syö juuri lainkaan punaista lihaa, ja kalaakin vain harvoin. Liikkuminen sujuu kävellen tai julkisten kulkuvälineiden kyydissä. Myös pesuaineet ja hammastahnat ovat ympäristöystävällisiä.
”Perheen kanssa matkustamme enää harvoin. Ensi kesänä ajattelimme mennä Italiaan junalla. Ensin ajatuksena oli kävellä sinne, mutta se olisi kestänyt kaksi kuukautta. Nyt kun tuli koronavirus, näyttää siltä, että emme lähde ollenkaan.”
Pata Degermanin, Mato Valkosen, Tommi Juuselan ja Timo Tammiston Jääkarhu Patrick – Operaatio Tassunjälki (Otava) ilmestyi helmikuussa.
Lue myös: Kadonneen naparetkeilijän mysteeri: Kuka vastasi puhelimeen vuosia myöhemmin?